Uutiset

Venäläinen ydinvoima arveluttaa Etelä-Afrikassa

Presidentti Jacob Zuma teki viime syyskuussa venäläisen Rosatomin kanssa sopimuksen uusista ydinvoimaloista.
(Kuva: Clint Mason / cc 2.0)

Etelä-Afrikan parlamenttitalon edustalla Kapkaupungissa on nähty mielenosoituksia siitä asti, kun presidentti Jacob Zuma teki viime syyskuussa venäläisen Rosatomin kanssa sopimuksen uusista ydinvoimaloista.

Sopimus kattaa jopa kahdeksan ydinvoimalan rakentamisen ja maksaa yli 75 miljardia euroa.

Etelä-Afrikan ydinvoimapolitiikka on "järjetöntä ja moraalitonta", sanoo uskontokuntien ympäristöinstituuttia (Safcei) johtava piispa Geoff Davies.

Safcei ja muut ympäristöjärjestöt patistavat hallitusta uudistamaan ydinvoimalinjaustaan ja miettimään vakavasti ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Sopeutuminen etusijalle

"Ensiksi pitää kohentaa ilmastonmuutokselle alttiimpien ja heikkojen yhteisöjen mahdollisuuksia sopeutua siihen", sanoo Safcein energianeuvoja Lizive McDaid.

Muutoksen hillinnässä laitos painottaisi uusiutuvia energianlähteitä.

McDaidin mukaan Etelä-Afrikan ilmastopolitiikka sisältää paljon hyvää, kuten mahdollisuuksia luoda työtä ja talouskasvua, parantaa kansanterveyttä ja hallita riskejä.

"Mutta Safcei ei usko, että ydinenergia on oikea vastaus ilmastonmuutokseen. Se on harhapolku, joka uhkaa viedä maan vararikkoon ja pahentaa energiapulaa tulevaisuudessa."

Myrkyttäminen jatkuu

Etelä-Afrikan hallitus ja ympäristöjärjestöt eivät ole löytäneet yhteistä linjaa valmistautuessaan joulukuussa Pariisissa pidettävään suureen ilmastokokoukseen, valittaa tutkija David Hallowes groundWork-järjestöstä.

"Valtio sallii yhä kaivosten ja teollisuuden myrkyttää vesiä ja maita tärkeillä vesivarasto- ja viljelyalueilla, mikä pahentaa myös ilmastovaikutuksia", hän sanoo.

Hallowesin järjestö lähtee siitä, ettei uusiutuvilla energianlähteillä voida pyörittää loputonta talouskasvua, vaan energiankulutusta on vähennettävä. Tavoitteena on varsinkin hiilikaivosten ja -voimaloiden alasajo.

"Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, mutta eivät välttämättä tarkoita samaa. Toiset ajattelevat vain työpaikkoja, kun taas me haluamme talouden demokraattiseen valvontaan yhtiövallan sijasta."

Yhtenäisyys tavoitteena

Vastuu Etelä–Afrikan ilmastopolitiikan toteutuksesta on ympäristöministeriöllä, mutta tiede- ja teknologiaministeriö tarjoaa sen pohjaksi tutkimustietoa, kertoo tiedeministeriön osastopäällikkö Leluma Matooane.

Ministeriön työ tähtää ilmastonmuutoksen syiden, vaikutusten ja riskien parempaan ymmärtämiseen. Lisäksi kannustetaan teknisiä keksintöjä, joiden avulla sopeutuminen muutoksiin helpottuu, Matooane selittää.

Ilmastopolitiikan taustaryhmässä ovat valtion ohella edustettuina yritykset ja kansalaisjärjestöt.

Matooanen mukaan tavoitteena on se, että Etelä-Afrikan edustajat esittävät yhteneviä näkemyksiä ilmastonmuutosasioista esiintyessään eri foorumeilla.

energiapolitiikkaympäristöilmastonmuutos Etelä-AfrikkaVenäjä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.