Uutiset

Veden loppumisen täpärästi välttäneessä Kapkaupungissa kärsitään yhä vesipulasta

Kuivuus ja kehno suunnittelu ajoivat Kapkaupungin viime vuonna veden loppumisen partaalle. “Day Zero” eli päivä, jolloin hanat olisivat kuivuneet kokonaan, vältettiin, kun vettä alettiin säännöstellä ja käyttöä järkeistää. Kaupungin suurimman slummin kasvimailla vesipula on kuitenkin yhä tuttu ilmiö.
Viljelijä palstojensa keskellä Etelä-Afrikassa
Nancy Maqungo esittelee naisryhmänsä kasvimaita Kapkaupungin Khayelitshassa. (Kuva: Ida Karlsson / IPS)

(IPS) -- Kapkaupungin suurimman slummimaisen asuinalueen, Khayelitshan, naiset ovat viime vuosina hankkineet tuloja luomuvihannesten kasvatuksella. Elinkeinoa vaikeuttaa kaupungin kroonistunut vesipula.

“Vesiongelma vie yrittämisenhalut”, Nancy Maqungo, 71, kuittaa.

“Normaalisti meillä alkaa keväisin vilkas viljelykausi, eikä kesällä juuri näe tyhjää maapalstaa. Nyt on toisin, vesipulan vuoksi monen kylvöt jäivät tekemättä”, hän selittää. Etelä-Afrikassa on parhaillaan kesä.

Maqungon mukaan aluetta palvellut porakaivo on alkanut kuivua. Sen paikkaa pitäisi vaihtaa, mutta kustannukset hirvittävät.

”Day Zero” uhkasi

Kuivuus ja kehno suunnittelu ajoivat Kapkaupungin viime vuonna veden loppumisen partaalle. “Day Zero” eli päivä, jolloin hanat olisivat kuivuneet kokonaan, vältettiin täpärästi, kun vettä alettiin säännöstellä ja käyttöä järkeistää.

Vesikriisi ei kuitenkaan ole ohi. Rajoituksia on yhä voimassa eri puolilla Länsi-Kapin maakuntaa.

Kodin henki -nimiseen viljelyryhmään kuuluvat Khayeltishan naiset ovat onnistuneet kasvattamaan kurpitsaa ja punajuurta. 12 hengen ryhmällä on hehtaarin palsta.

“Kesäisin viljelemme yleensä munakoisoa ja talvella kerä-, parsa- ja kukkakaalia. Tuotamme luomuvihanneksia ilman kemikaaleja. Vaalimme ravinnetasapainoa vuoroviljelyn avulla ja ajoittain jätämme pellon lepäämään”, Maqungo selittää.

“Vihannekset ovat kuin lapsia. Täytyy tietää, milloin niitä pitää hoivata ja ruokkia.”

Kansainvälinen liike

Maqungo ansaitsee viljelyllä 45–125 euroa kuukaudessa. “Toimitamme kasviksia koululle ja yksityisille ihmisille. Kun vanhemmat hakevat lapsensa koulusta, he voivat samalla ostaa tuotteitamme.”

Hän tunnustaa, ettei tiennyt juuri mitään luomuviljelystä ennen ryhmään liittymistään. “En tuntenut yrttejä enkä munakoisoakaan, mutta halusin yrittää. Ikäni puolesta olin jo aikonut vetäytyä kodin rauhaan, mutta aina voi oppia jotain uutta.”

Kodin henki -ryhmä on osa vuonna 1982 aloitettua Abalimi Bezekhaya -mikroviljelyhanketta ja kansainvälistä liikettä, joka kannustaa slummien asukkaita ruuantuotantoon.  Sen ansiosta kasvimaita on tehty joutomaille, tienvarsille ja voimalinjojen alle.

Kapkaupungin laidalla sijaitseva Khayeltisha perustettiin apartheidin aikana. Sen asukasmäärän arvioidaan ylittävän jo kaksi miljoonaa, ja valtaosa on muuttanut ympäröivältä maaseudulta. African Food Security Urban Network arvioi, että jopa 89 prosenttia alueen asukkaista kärsii jonkinasteisesta ruokapulasta.

“Jaamme ajoittain ylijääneitä tuotteitamme tarvitseville”, Maqungo sanoo.

maatalousvesi ja viemäröintiympäristö Etelä-Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.