Uutiset

Veden loppumisen täpärästi välttäneessä Kapkaupungissa kärsitään yhä vesipulasta

Kuivuus ja kehno suunnittelu ajoivat Kapkaupungin viime vuonna veden loppumisen partaalle. “Day Zero” eli päivä, jolloin hanat olisivat kuivuneet kokonaan, vältettiin, kun vettä alettiin säännöstellä ja käyttöä järkeistää. Kaupungin suurimman slummin kasvimailla vesipula on kuitenkin yhä tuttu ilmiö.
Viljelijä palstojensa keskellä Etelä-Afrikassa
Nancy Maqungo esittelee naisryhmänsä kasvimaita Kapkaupungin Khayelitshassa. (Kuva: Ida Karlsson / IPS)

(IPS) -- Kapkaupungin suurimman slummimaisen asuinalueen, Khayelitshan, naiset ovat viime vuosina hankkineet tuloja luomuvihannesten kasvatuksella. Elinkeinoa vaikeuttaa kaupungin kroonistunut vesipula.

“Vesiongelma vie yrittämisenhalut”, Nancy Maqungo, 71, kuittaa.

“Normaalisti meillä alkaa keväisin vilkas viljelykausi, eikä kesällä juuri näe tyhjää maapalstaa. Nyt on toisin, vesipulan vuoksi monen kylvöt jäivät tekemättä”, hän selittää. Etelä-Afrikassa on parhaillaan kesä.

Maqungon mukaan aluetta palvellut porakaivo on alkanut kuivua. Sen paikkaa pitäisi vaihtaa, mutta kustannukset hirvittävät.

”Day Zero” uhkasi

Kuivuus ja kehno suunnittelu ajoivat Kapkaupungin viime vuonna veden loppumisen partaalle. “Day Zero” eli päivä, jolloin hanat olisivat kuivuneet kokonaan, vältettiin täpärästi, kun vettä alettiin säännöstellä ja käyttöä järkeistää.

Vesikriisi ei kuitenkaan ole ohi. Rajoituksia on yhä voimassa eri puolilla Länsi-Kapin maakuntaa.

Kodin henki -nimiseen viljelyryhmään kuuluvat Khayeltishan naiset ovat onnistuneet kasvattamaan kurpitsaa ja punajuurta. 12 hengen ryhmällä on hehtaarin palsta.

“Kesäisin viljelemme yleensä munakoisoa ja talvella kerä-, parsa- ja kukkakaalia. Tuotamme luomuvihanneksia ilman kemikaaleja. Vaalimme ravinnetasapainoa vuoroviljelyn avulla ja ajoittain jätämme pellon lepäämään”, Maqungo selittää.

“Vihannekset ovat kuin lapsia. Täytyy tietää, milloin niitä pitää hoivata ja ruokkia.”

Kansainvälinen liike

Maqungo ansaitsee viljelyllä 45–125 euroa kuukaudessa. “Toimitamme kasviksia koululle ja yksityisille ihmisille. Kun vanhemmat hakevat lapsensa koulusta, he voivat samalla ostaa tuotteitamme.”

Hän tunnustaa, ettei tiennyt juuri mitään luomuviljelystä ennen ryhmään liittymistään. “En tuntenut yrttejä enkä munakoisoakaan, mutta halusin yrittää. Ikäni puolesta olin jo aikonut vetäytyä kodin rauhaan, mutta aina voi oppia jotain uutta.”

Kodin henki -ryhmä on osa vuonna 1982 aloitettua Abalimi Bezekhaya -mikroviljelyhanketta ja kansainvälistä liikettä, joka kannustaa slummien asukkaita ruuantuotantoon.  Sen ansiosta kasvimaita on tehty joutomaille, tienvarsille ja voimalinjojen alle.

Kapkaupungin laidalla sijaitseva Khayeltisha perustettiin apartheidin aikana. Sen asukasmäärän arvioidaan ylittävän jo kaksi miljoonaa, ja valtaosa on muuttanut ympäröivältä maaseudulta. African Food Security Urban Network arvioi, että jopa 89 prosenttia alueen asukkaista kärsii jonkinasteisesta ruokapulasta.

“Jaamme ajoittain ylijääneitä tuotteitamme tarvitseville”, Maqungo sanoo.

maatalousvesi ja viemäröintiympäristö Etelä-Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti