Uutiset

Veden loppumisen täpärästi välttäneessä Kapkaupungissa kärsitään yhä vesipulasta

Kuivuus ja kehno suunnittelu ajoivat Kapkaupungin viime vuonna veden loppumisen partaalle. “Day Zero” eli päivä, jolloin hanat olisivat kuivuneet kokonaan, vältettiin, kun vettä alettiin säännöstellä ja käyttöä järkeistää. Kaupungin suurimman slummin kasvimailla vesipula on kuitenkin yhä tuttu ilmiö.
Viljelijä palstojensa keskellä Etelä-Afrikassa
Nancy Maqungo esittelee naisryhmänsä kasvimaita Kapkaupungin Khayelitshassa. (Kuva: Ida Karlsson / IPS)

(IPS) -- Kapkaupungin suurimman slummimaisen asuinalueen, Khayelitshan, naiset ovat viime vuosina hankkineet tuloja luomuvihannesten kasvatuksella. Elinkeinoa vaikeuttaa kaupungin kroonistunut vesipula.

“Vesiongelma vie yrittämisenhalut”, Nancy Maqungo, 71, kuittaa.

“Normaalisti meillä alkaa keväisin vilkas viljelykausi, eikä kesällä juuri näe tyhjää maapalstaa. Nyt on toisin, vesipulan vuoksi monen kylvöt jäivät tekemättä”, hän selittää. Etelä-Afrikassa on parhaillaan kesä.

Maqungon mukaan aluetta palvellut porakaivo on alkanut kuivua. Sen paikkaa pitäisi vaihtaa, mutta kustannukset hirvittävät.

”Day Zero” uhkasi

Kuivuus ja kehno suunnittelu ajoivat Kapkaupungin viime vuonna veden loppumisen partaalle. “Day Zero” eli päivä, jolloin hanat olisivat kuivuneet kokonaan, vältettiin täpärästi, kun vettä alettiin säännöstellä ja käyttöä järkeistää.

Vesikriisi ei kuitenkaan ole ohi. Rajoituksia on yhä voimassa eri puolilla Länsi-Kapin maakuntaa.

Kodin henki -nimiseen viljelyryhmään kuuluvat Khayeltishan naiset ovat onnistuneet kasvattamaan kurpitsaa ja punajuurta. 12 hengen ryhmällä on hehtaarin palsta.

“Kesäisin viljelemme yleensä munakoisoa ja talvella kerä-, parsa- ja kukkakaalia. Tuotamme luomuvihanneksia ilman kemikaaleja. Vaalimme ravinnetasapainoa vuoroviljelyn avulla ja ajoittain jätämme pellon lepäämään”, Maqungo selittää.

“Vihannekset ovat kuin lapsia. Täytyy tietää, milloin niitä pitää hoivata ja ruokkia.”

Kansainvälinen liike

Maqungo ansaitsee viljelyllä 45–125 euroa kuukaudessa. “Toimitamme kasviksia koululle ja yksityisille ihmisille. Kun vanhemmat hakevat lapsensa koulusta, he voivat samalla ostaa tuotteitamme.”

Hän tunnustaa, ettei tiennyt juuri mitään luomuviljelystä ennen ryhmään liittymistään. “En tuntenut yrttejä enkä munakoisoakaan, mutta halusin yrittää. Ikäni puolesta olin jo aikonut vetäytyä kodin rauhaan, mutta aina voi oppia jotain uutta.”

Kodin henki -ryhmä on osa vuonna 1982 aloitettua Abalimi Bezekhaya -mikroviljelyhanketta ja kansainvälistä liikettä, joka kannustaa slummien asukkaita ruuantuotantoon.  Sen ansiosta kasvimaita on tehty joutomaille, tienvarsille ja voimalinjojen alle.

Kapkaupungin laidalla sijaitseva Khayeltisha perustettiin apartheidin aikana. Sen asukasmäärän arvioidaan ylittävän jo kaksi miljoonaa, ja valtaosa on muuttanut ympäröivältä maaseudulta. African Food Security Urban Network arvioi, että jopa 89 prosenttia alueen asukkaista kärsii jonkinasteisesta ruokapulasta.

“Jaamme ajoittain ylijääneitä tuotteitamme tarvitseville”, Maqungo sanoo.

maatalousvesi ja viemäröintiympäristö Etelä-Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä