Uutiset Tasa-arvo

Vammaisten naisten seksuaalisuus on tabu kaikkialla maailmassa – Kenialainen Jane Kihungi haluaa rikkoa hiljaisuuden

Polion lapsena sairastanut Jane Kihungi huomasi erilaisuutensa, kun haaveet sairaanhoitajan ammatista romuttuivat. Nyt hän on vammaisten naisten oikeuksia ajavan järjestön johtaja, joka haluaa puhua etenkin vammaisten naisten lisääntymisterveyden ongelmista, kuten pakkosteriloinneista.
Nainen puolilähikuvassa
Jane Kihungi on aikuisen pojan äiti. Vammaisten naisten äitiyteen suhtaudutaan Keniassa ennakkoluuloisesti, ja heitä jopa pakkosteriloidaan. (Kuva: Teija Laakso)

Jane Kihungi pääsi kouluun oikeastaan pikkuveljensä ansiosta.

”Minä olen perheen vanhin. Pikkuveli sanoi, ettei hän mene kouluun, jos minäkään en pääse. Hänen ansiostaan sitten pääsin.”

Kihungi sairasti polion 5-vuotiaana. Sen seurauksena hän halvaantui toispuoleisesti ja menetti osittain liikuntakykynsä. Siksi vanhemmat epäröivät koulunkäynnin kanssa.

1970–1980-luvun Keniassa ihmisillä oli vammaisuudesta vain vähän tietoa, ja asenteet olivat sen mukaisia.

”Vammaisuutta pidettiin lääketieteellisenä kysymyksenä: vammainen on se, jolla on ongelma, vaikka oikeasti ongelma on ympäristössä ja yhteiskunnassa”, Kihungi sanoo.

Ongelmat alkoivat kärjistyä Kihungin kasvaessa. Kun tuli aika valita ammatti, hän huomasi olevansa erilainen kuin muut.

Kihungi halusi sairaanhoitajaksi, mutta mikään oppilaitos ei huolinut häntä hänen liikkumisrajoitteidensa vuoksi. Sitten hän halusi opettajaksi, mutta koska hän ei voi seistä pitkään, häntä ei huolittu opettajankoulutuslaitokseenkaan.

”Silloin vammaisuus todella iski minuun”, Kihungi toteaa.

Hiljaisuuden kulttuuri

Kihungi, 46, vieraili marraskuussa Suomessa puhumassa Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n seksuaali- ja lisääntymisterveyttä käsittelevällä luentokiertueella.

Hänen missionaan on erityisesti vammaisten naisten aseman parantaminen, sillä he ovat vammaisten joukossakin erityisen syrjittyjä.

Kihungi kouluttautui opettajan ja sairaanhoitajan haaveiden kariuduttua sosiaalityöntekijäksi ja liittyi vammaisten oikeuksia ajavaan järjestöön. Sen johtajat oli miehiä.

”Aina kun naisten asioihin olisi tarvittu rahoitusta, rahaa ei ollut tarpeeksi”, hän muistelee.

Niinpä vuonna 2001 hän perusti kollegoineen oman järjestön nimenomaan vammaisille naisille ja on nykyään sen johtaja.

Women Challenged to Challengen (WCC) tarkoituksena on parantaa vammaisten naisten asemaa ja korjata niitä ongelmia, joihin yleisjärjestöt eivät osaa puuttua. Naisten erityisongelmia ovat esimerkiksi syrjintä seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksissä sekä vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta.

”Olen oppinut, että nämä kysymykset ovat universaaleja. Vammaiset naiset Keniassa eivät puhu seksuaalisuudestaan eikä niin tehdä Suomessakaan”, Kihungi sanoo.

Keniassa ongelmat ovat erityisen syvään juurtuneita. Vammaisten naisten ei ajatella olevan kiinnostuneita miehistä ja perheen perustamiseen suhtaudutaan oudoksuen.

”Vammaista naista ei pidetä kauniina ja heitä pidetään myös epäseksuaalisina. Vammainen nainen on taakka yhteiskunnalle, ja jos hän saa lapsen, se on lisätaakka”, Kihungi kuvailee.

Keniassa jopa steriloidaan vammaisia naisia ilman lupaa, vaikka lääkärit eivät sitä yleensä myönnäkään, Kihungi kertoo.

Vammaiset naiset ovat Keniassa usein täysin riippuvaisia perheistään tai aviomiehestään, sillä vain harva vammainen on oikeutettu sosiaaliturvaan. Siksi vammaiset naiset eivät välttämättä uskalla lähteä avioliitostaan edes siinä tapauksessa, että aviomies on väkivaltainen.

Väkivaltaa lisäävät myös uskomukset ja ennakkoluulot.

”Jotkut ihmiset uskovat, että vammaiset naiset ovat neitsyitä ja että heidän raiskaamisensa parantaisi hiv-tartunnan”, Kihungi kertoo.

Yhteisö on usein hiljaa vammaisiin naisiin kohdistuvista rikkomuksista.

”Ajatellaan, että rikos vammaista naista kohtaan ei ole rikos. En oikein tiedä, miksei siitä haluta puhua: eikö meitä uskota vai ajatellaanko, että me ansaitsemme sen”, Kihungi pohtii.

Tilaa nuoremmille

WCC tekee vaikuttamistyötä ennakkoluulojen ja ongelmien poistamiseksi ja lainsäädännön parantamiseksi ja pyrkii myös voimaannuttamaan naisia etenkin taloudellisesti. Sillä on yli 1 300 jäsentä.

Kihungin mukaan Kenian vammaisten asema on parantunut. Vuonna 2010 säädetty perustuslaki tunnustaa nykyään vammaisten oikeudet ja vammaisia naisia pääsi myös osallistumaan sen tekoon.  Maalla on kansallinen vammaispolitiikka ja vammaiskysymyksiin ohjataan rahaa valtion budjetista.

Kaikki lait eivät toimi käytännössä, mutta Kihungi on huomannut jotakin muuta: Vammaisten naisten aktiivisuus on lisääntynyt.

Kun hänen hiljattain oli tarkoitus puhua Keniassa järjestetyssä tapahtumassa vammaisten naisten seksuaaliterveydestä, hän huomasikin, ettei häntä oikeastaan tarvita.

”En sanonutkaan mitään, koska halusin antaa äänen nuorille naisille. On heidän aikansa. Miksi minä puhuisin, kun on paljon nuoriakin naisia, jotka puhuvat samoista asioista. Se on hyvä asia – meidät hyväksytään”, hän sanoo.

Tasa-arvo gendervähemmistöpolitiikkaeriarvoisuusaktivismikansalaisyhteiskunta Kenia

Lue myös

Tyttö hämärässä rakennuksessa sivuprofiilikuvassa

Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista

Maria Väkiparta haastatteli Somalimaassa nuoria miehiä, jotka vastustivat sukuelinten silpomista, mutta näkivät miesten valta-aseman silti luonnollisena. Jotta ilmiöön voitaisiin puuttua, silpomisen vastaisessa työssä on edistettävä arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille, hän sanoo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Sukupuolisyrjintä lisää naisten ja tyttöjen hiv-riskiä – Uusi raportti vaatii muutoksia hiv-politiikkaan

Joka viikko yli 6 000 nuorta naista ja tyttöä saa hiv-tartunnan, muistuttaa YK:n aids-järjestö. Muun muassa koulunkäynnin on todettu vähentävän tartuntariskiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat