Uutiset Tasa-arvo

Vammaisten naisten seksuaalisuus on tabu kaikkialla maailmassa – Kenialainen Jane Kihungi haluaa rikkoa hiljaisuuden

Polion lapsena sairastanut Jane Kihungi huomasi erilaisuutensa, kun haaveet sairaanhoitajan ammatista romuttuivat. Nyt hän on vammaisten naisten oikeuksia ajavan järjestön johtaja, joka haluaa puhua etenkin vammaisten naisten lisääntymisterveyden ongelmista, kuten pakkosteriloinneista.
Nainen puolilähikuvassa
Jane Kihungi on aikuisen pojan äiti. Vammaisten naisten äitiyteen suhtaudutaan Keniassa ennakkoluuloisesti, ja heitä jopa pakkosteriloidaan. (Kuva: Teija Laakso)

Jane Kihungi pääsi kouluun oikeastaan pikkuveljensä ansiosta.

”Minä olen perheen vanhin. Pikkuveli sanoi, ettei hän mene kouluun, jos minäkään en pääse. Hänen ansiostaan sitten pääsin.”

Kihungi sairasti polion 5-vuotiaana. Sen seurauksena hän halvaantui toispuoleisesti ja menetti osittain liikuntakykynsä. Siksi vanhemmat epäröivät koulunkäynnin kanssa.

1970–1980-luvun Keniassa ihmisillä oli vammaisuudesta vain vähän tietoa, ja asenteet olivat sen mukaisia.

”Vammaisuutta pidettiin lääketieteellisenä kysymyksenä: vammainen on se, jolla on ongelma, vaikka oikeasti ongelma on ympäristössä ja yhteiskunnassa”, Kihungi sanoo.

Ongelmat alkoivat kärjistyä Kihungin kasvaessa. Kun tuli aika valita ammatti, hän huomasi olevansa erilainen kuin muut.

Kihungi halusi sairaanhoitajaksi, mutta mikään oppilaitos ei huolinut häntä hänen liikkumisrajoitteidensa vuoksi. Sitten hän halusi opettajaksi, mutta koska hän ei voi seistä pitkään, häntä ei huolittu opettajankoulutuslaitokseenkaan.

”Silloin vammaisuus todella iski minuun”, Kihungi toteaa.

Hiljaisuuden kulttuuri

Kihungi, 46, vieraili marraskuussa Suomessa puhumassa Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n seksuaali- ja lisääntymisterveyttä käsittelevällä luentokiertueella.

Hänen missionaan on erityisesti vammaisten naisten aseman parantaminen, sillä he ovat vammaisten joukossakin erityisen syrjittyjä.

Kihungi kouluttautui opettajan ja sairaanhoitajan haaveiden kariuduttua sosiaalityöntekijäksi ja liittyi vammaisten oikeuksia ajavaan järjestöön. Sen johtajat oli miehiä.

”Aina kun naisten asioihin olisi tarvittu rahoitusta, rahaa ei ollut tarpeeksi”, hän muistelee.

Niinpä vuonna 2001 hän perusti kollegoineen oman järjestön nimenomaan vammaisille naisille ja on nykyään sen johtaja.

Women Challenged to Challengen (WCC) tarkoituksena on parantaa vammaisten naisten asemaa ja korjata niitä ongelmia, joihin yleisjärjestöt eivät osaa puuttua. Naisten erityisongelmia ovat esimerkiksi syrjintä seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksissä sekä vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta.

”Olen oppinut, että nämä kysymykset ovat universaaleja. Vammaiset naiset Keniassa eivät puhu seksuaalisuudestaan eikä niin tehdä Suomessakaan”, Kihungi sanoo.

Keniassa ongelmat ovat erityisen syvään juurtuneita. Vammaisten naisten ei ajatella olevan kiinnostuneita miehistä ja perheen perustamiseen suhtaudutaan oudoksuen.

”Vammaista naista ei pidetä kauniina ja heitä pidetään myös epäseksuaalisina. Vammainen nainen on taakka yhteiskunnalle, ja jos hän saa lapsen, se on lisätaakka”, Kihungi kuvailee.

Keniassa jopa steriloidaan vammaisia naisia ilman lupaa, vaikka lääkärit eivät sitä yleensä myönnäkään, Kihungi kertoo.

Vammaiset naiset ovat Keniassa usein täysin riippuvaisia perheistään tai aviomiehestään, sillä vain harva vammainen on oikeutettu sosiaaliturvaan. Siksi vammaiset naiset eivät välttämättä uskalla lähteä avioliitostaan edes siinä tapauksessa, että aviomies on väkivaltainen.

Väkivaltaa lisäävät myös uskomukset ja ennakkoluulot.

”Jotkut ihmiset uskovat, että vammaiset naiset ovat neitsyitä ja että heidän raiskaamisensa parantaisi hiv-tartunnan”, Kihungi kertoo.

Yhteisö on usein hiljaa vammaisiin naisiin kohdistuvista rikkomuksista.

”Ajatellaan, että rikos vammaista naista kohtaan ei ole rikos. En oikein tiedä, miksei siitä haluta puhua: eikö meitä uskota vai ajatellaanko, että me ansaitsemme sen”, Kihungi pohtii.

Tilaa nuoremmille

WCC tekee vaikuttamistyötä ennakkoluulojen ja ongelmien poistamiseksi ja lainsäädännön parantamiseksi ja pyrkii myös voimaannuttamaan naisia etenkin taloudellisesti. Sillä on yli 1 300 jäsentä.

Kihungin mukaan Kenian vammaisten asema on parantunut. Vuonna 2010 säädetty perustuslaki tunnustaa nykyään vammaisten oikeudet ja vammaisia naisia pääsi myös osallistumaan sen tekoon.  Maalla on kansallinen vammaispolitiikka ja vammaiskysymyksiin ohjataan rahaa valtion budjetista.

Kaikki lait eivät toimi käytännössä, mutta Kihungi on huomannut jotakin muuta: Vammaisten naisten aktiivisuus on lisääntynyt.

Kun hänen hiljattain oli tarkoitus puhua Keniassa järjestetyssä tapahtumassa vammaisten naisten seksuaaliterveydestä, hän huomasikin, ettei häntä oikeastaan tarvita.

”En sanonutkaan mitään, koska halusin antaa äänen nuorille naisille. On heidän aikansa. Miksi minä puhuisin, kun on paljon nuoriakin naisia, jotka puhuvat samoista asioista. Se on hyvä asia – meidät hyväksytään”, hän sanoo.

Tasa-arvo gendervähemmistöpolitiikkaeriarvoisuusaktivismikansalaisyhteiskunta Kenia

Lue myös

Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.
Nainen kantaa pellolla säkkiä päänsä päällä.

Omaisuuslainsäädäntö syrjii naisia Keniassa – Avioero voi jättää tyhjän päälle

Laki mahdollistaa sen, että omaisuus jaetaan eron jälkeen sen mukaan, minkä verran puolisot ovat omaisuden hankkimiseen panostaneet. Se vaatii todisteita, joita monilla naisilla ei ole esittää. Näin kävi myös Ida Njerille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.
Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.

Tuoreimmat

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Amnesty: Koronapandemia nosti vähemmistöt poliisin silmätikuksi ympäri Eurooppaa