Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä
Etiopian pääministerinä vuodesta 2012 toiminut Hailemariam Desalegn (istumassa kädet ristissä) erosi yllättäen tehtävästään helmikuussa. Kuva Addis Abeba-Djibouti-rautatielinjan avajaisista 2016. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etnis-poliittinen eripura on viime vuosina kärjistynyt väkivallaksi yli sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa. Jännitysten purkaminen on visainen tehtävä uudelle johtajalle, jonka on määrä korvata helmikuussa yllättäen eronnut pääministeri Hailemariam Desalegn.

Eroa seurasi poikkeustilan julistus, ja uuden pääministerin valintaprosessin on määrä alkaa maaliskuussa. Edellinen poikkeustila päättyi viime elokuussa. Se julistettiin vuosi sen jälkeen, kun maan suurin väestöryhmä, oromot, nousi kapinaan keskusvaltaa vastaan syksyllä 2015.

Etiopian tilanne herättää laajaa huolta, sillä maa oli 25 vuotta rauhman saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, ja sen talous kasvoi reipasta vauhtia. Itsevaltaisesta hallinnostaan huolimatta maa koettiin lännen liittolaiseksi terrorismin vastaisessa sodassa.

”Nyt ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan. Tässä mielessä meillä on paljon yhteistä muiden Afrikan valtioiden kanssa”, sanoo etiopialainen oikeustieteilijä Awol Allo Britannian Keelen yliopistosta.

Vähemmistö hallitsee

Ex-pääministeri Hailemariam kuuluu tigre-kansaan, joka muodostaa vain reilut kuusi prosenttia etiopialaisista. Tigret ovat vuonna 1991 päättyneen sisällissodan jälkeen johtaneet maata hallitsevaa Etiopian demokraattista vallankumousrintamaa (EPRDF).

Rintamaan kuuluvat myös oromot, joita on 35 prosenttia kansasta, ja miltei yhtä suuri väestöryhmä, amarat, jotka liittyivät vuonna 2016 oromojen kapinaan. Kiista koskee valtaa ja maanomistusta.

Awolin mukaan tigre-puolue ei halunnut pääministerin eroa, vaan siihen pakotti yltyvä kapina. Tigret yrittävät silti säilyttää ylivaltansa.

Hailemariam tuli valtaan 2012, kun maata pitkään kovalla kädellä hallinnut pääministeri Meles Zenawi kuoli. Moni piti Hailemariamia heikkona johtajana, jota armeija ja muut taustavoimat ohjailivat.

Toisen arvion mukaan Hailemariam teki puolueensa kovan linjan mielestä liikaa myönnytyksiä kapinallisille, mikä rohkaisi näiden toimintaa. Tämän teorian mukaan Hailemariamin piti erota, jotta tilalle saadaan kovaotteisempi johtaja.

Kiinasta mallia

Etiopia on matkinut Kiinaa, jossa talous on etusijalla ja kansalaisvapaudet vähissä. Vaikka talous kasvoi vuosikausia yli kymmenen prosentin tahtia, valtaosa kansasta jäi köyhyyteen. Viime vuosien kuivuuskaudet ja levottomuudet hidastivat kasvua ja hintojen nousu lisäsi katkeruutta.

”Etiopialaisten on päätettävä, haluavatko he jatkossa yhden vai useampia valtioita”, Euroopan unionin suurlähettiläänä Etiopiassa toiminut Sandy Wade sanoo. Etnisyyteen perustuva eripura uhkaa jakaa maan.

Awol arvioi, että oromon valinta pääministeriksi voisi pelastaa tilanteen. Levottomuudet yltyvät, jos valituksi tulee vanhan kaartin edustaja,

Tiekartta demokratiaan

”Uuden pääministerin pitää tehdä heti selväksi, että hän johtaa maan muutokseen. Hänen on tavattava opposition edustajat ja alettava laatia tiekarttaa”, Yhdysvalloissa toimiva oromo-aktivisti Jawar Mohammed painottaa.

Hän perää poliittisten vapauksien lisäämistä, jotta oppositio ja media voivat toimia vapaasti ja maahan saadaan kestävä demokratia. Vain se lopettaa levottomuudet.

”Ilman selvää tiekarttaa syntyy valtatyhjiö, joka voi johtaa diktatuuriin tai kaaokseen”, Addis Abebassa toimiva ihmisoikeusjuristi Abebe Hailu varoittaa.

Waden mukaan myös etniset kaunat muodostavat todellisen uhkan. ”Jonkin verran ihmisiä epäilemättä kuolee etnisissä yhteenotoissa, joita lietsovat vastuuttomat ja mahdollisesti rikolliset omaneduntavoittelijat.”

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tuoreimmat

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille
Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita
Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään
Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita
Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin
Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö
El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa
Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Shell oikeudessa Alankomaissa – Neljä aktivistien leskeä syyttää öljy-yhtiötä osallisuudesta 1990-luvun teloituksiin
Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”