Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä
Etiopian pääministerinä vuodesta 2012 toiminut Hailemariam Desalegn (istumassa kädet ristissä) erosi yllättäen tehtävästään helmikuussa. Kuva Addis Abeba-Djibouti-rautatielinjan avajaisista 2016. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Etnis-poliittinen eripura on viime vuosina kärjistynyt väkivallaksi yli sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa. Jännitysten purkaminen on visainen tehtävä uudelle johtajalle, jonka on määrä korvata helmikuussa yllättäen eronnut pääministeri Hailemariam Desalegn.

Eroa seurasi poikkeustilan julistus, ja uuden pääministerin valintaprosessin on määrä alkaa maaliskuussa. Edellinen poikkeustila päättyi viime elokuussa. Se julistettiin vuosi sen jälkeen, kun maan suurin väestöryhmä, oromot, nousi kapinaan keskusvaltaa vastaan syksyllä 2015.

Etiopian tilanne herättää laajaa huolta, sillä maa oli 25 vuotta rauhman saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, ja sen talous kasvoi reipasta vauhtia. Itsevaltaisesta hallinnostaan huolimatta maa koettiin lännen liittolaiseksi terrorismin vastaisessa sodassa.

”Nyt ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan. Tässä mielessä meillä on paljon yhteistä muiden Afrikan valtioiden kanssa”, sanoo etiopialainen oikeustieteilijä Awol Allo Britannian Keelen yliopistosta.

Vähemmistö hallitsee

Ex-pääministeri Hailemariam kuuluu tigre-kansaan, joka muodostaa vain reilut kuusi prosenttia etiopialaisista. Tigret ovat vuonna 1991 päättyneen sisällissodan jälkeen johtaneet maata hallitsevaa Etiopian demokraattista vallankumousrintamaa (EPRDF).

Rintamaan kuuluvat myös oromot, joita on 35 prosenttia kansasta, ja miltei yhtä suuri väestöryhmä, amarat, jotka liittyivät vuonna 2016 oromojen kapinaan. Kiista koskee valtaa ja maanomistusta.

Awolin mukaan tigre-puolue ei halunnut pääministerin eroa, vaan siihen pakotti yltyvä kapina. Tigret yrittävät silti säilyttää ylivaltansa.

Hailemariam tuli valtaan 2012, kun maata pitkään kovalla kädellä hallinnut pääministeri Meles Zenawi kuoli. Moni piti Hailemariamia heikkona johtajana, jota armeija ja muut taustavoimat ohjailivat.

Toisen arvion mukaan Hailemariam teki puolueensa kovan linjan mielestä liikaa myönnytyksiä kapinallisille, mikä rohkaisi näiden toimintaa. Tämän teorian mukaan Hailemariamin piti erota, jotta tilalle saadaan kovaotteisempi johtaja.

Kiinasta mallia

Etiopia on matkinut Kiinaa, jossa talous on etusijalla ja kansalaisvapaudet vähissä. Vaikka talous kasvoi vuosikausia yli kymmenen prosentin tahtia, valtaosa kansasta jäi köyhyyteen. Viime vuosien kuivuuskaudet ja levottomuudet hidastivat kasvua ja hintojen nousu lisäsi katkeruutta.

”Etiopialaisten on päätettävä, haluavatko he jatkossa yhden vai useampia valtioita”, Euroopan unionin suurlähettiläänä Etiopiassa toiminut Sandy Wade sanoo. Etnisyyteen perustuva eripura uhkaa jakaa maan.

Awol arvioi, että oromon valinta pääministeriksi voisi pelastaa tilanteen. Levottomuudet yltyvät, jos valituksi tulee vanhan kaartin edustaja,

Tiekartta demokratiaan

”Uuden pääministerin pitää tehdä heti selväksi, että hän johtaa maan muutokseen. Hänen on tavattava opposition edustajat ja alettava laatia tiekarttaa”, Yhdysvalloissa toimiva oromo-aktivisti Jawar Mohammed painottaa.

Hän perää poliittisten vapauksien lisäämistä, jotta oppositio ja media voivat toimia vapaasti ja maahan saadaan kestävä demokratia. Vain se lopettaa levottomuudet.

”Ilman selvää tiekarttaa syntyy valtatyhjiö, joka voi johtaa diktatuuriin tai kaaokseen”, Addis Abebassa toimiva ihmisoikeusjuristi Abebe Hailu varoittaa.

Waden mukaan myös etniset kaunat muodostavat todellisen uhkan. ”Jonkin verran ihmisiä epäilemättä kuolee etnisissä yhteenotoissa, joita lietsovat vastuuttomat ja mahdollisesti rikolliset omaneduntavoittelijat.”

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi miestä pöydän molemmin puolin, toinen selkä päin kameraa.

2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin

Humanitaarista apua on saatu toimitettua perille Etiopian Tigrayn alueelle, jossa kapinalliset ja armeija aloittivat taistelut marraskuussa. Monin paikoin viestintäyhteydet ja sähköt ovat kuitenkin poikki, vettä ei saada ja ruuan hinta nousee, kertovat YK sekä avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja.
Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti