Uutiset

Valtaosa suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kannattaa kehitysyhteistyötä, selviää ulkoministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kehitysministeri Hautala ja ulkomaan- kauppaministeri Stubb vierailulla Tansaniassa. (Kuva: global.finland.fi /cc 2.0)

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kannattaa kehitysyhteistyötä, selviää ulkoasiainministeriön teettämästä mielipidekyselystä. Kehitysmaiden auttamisen kannatus on lisääntynyt viime vuodesta talouden taantumasta huolimatta.

"On hienoa, että tuki kehitysyhteistyölle on pysynyt vakaana ja vain kuusi prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyössä rahat menevät kankkulan kaivoon", kommentoi kehitysministeri Heidi Hautala gallupin julkistamistilaisuudessa tällä viikolla.

Tämän vuoden kannatus jää kuitenkin kauas vuoden 2007 huippulukemista, jolloin lähes 90 prosenttia kansalaisista kannatti kehitysyhteistyötä. Kyselytutkimuksia on tehty jo vuodesta 2002 lähtien.

Kansalaisten käsitys kehitysmaista ja köyhyydestä on kuitenkin todellisuutta synkempi, gallupista selviää. Moni uskoo köyhyyden lisääntyneen, vaikka köyhyys on saatu YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti puolitettua vuoden 1990 tasosta. Myös luottamus avun tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen on hieman laskenut.

UM:n viestintäjohtaja Jouni Mölsän mukaan ongelma on, että myönteiset uutiset eivät saa tarpeeksi näkyvyyttä mediassa.

"Uutisagenda määrittyy usein pääosin dramaattisten tapahtumien kautta, mikä aiheuttaa ahdistusta ja vääristymiä. Kun puhutaan Afrikasta, kaikki mieltävät kärpäsiä täynnä olevan nälkää näkevän lapsen edustavan koko maanosaa, mikä ei kuitenkaan ole se todellisuus", Mölsä kommentoi.

Tuki on kuitenkin pysynyt koko tarkastelujakson ajan korkeana.

"Suomalainen hyvinvointiajattelu näyttäisi ulottuvan kansainväliselle tasolle asti: resursseja pitää jakaa rikkaiden ja köyhien välillä, oman maan rajojen ulkopuolellakin", sanoo tutkimusraportin laatinut Juha Rahkonen VTT:stä.

Suomalaiset kannattavat eniten sellaisia kehitysyhteistyön muotoja, joilla saadaan aikaan kestävämpiä muutoksia. Vastaajat panostaisivat selvästi eniten koulutukseen sekä toiseksi eniten naisten ja lasten aseman parantamiseen. Lisäksi myös uudenlaiset innovatiiviset rahoituslähteet saivat kannatusta.

Ulkoasiainministeriö teetti mielipidekyselyn Taloustutkimus Oy:llä.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökoulutusköyhyysMDGsmedia Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.