Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Väli-Amerikan hallitukset tukevat Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet muurista ovat tähän mennessä rajoittuneet sotilaallisen rajavalvonnan lisäämiseen. Samanlaisia sotilaallisia muureja löytyy kuitenkin myös Väli-Amerikan maista.
Salvadorilaisia pakolaisia astuu bussista ulos peitetyin kasvoin.
Paikalliset viranomaiset ohjaavat Meksikosta karkotettuja salvadorilaisia. Moni kuvittelee kaikkien karkotettujen syyllistyneen rikoksiin, joten välttääkseen leimautumista monet peittävät kasvonsa. (Kuva: Edgardo Ayala / Suomen IPS)

(IPS) -- Yritys päästä Yhdysvaltoihin paperittomana siirtolaisena ei enää ole väliamerikkalaisille yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin aiemmin.

”Tilanne siellä käy jatkuvasti vaikeammaksi”, perustelee 39-vuotias salvadorilainen Moris Peña. Hänet karkotettiin Yhdysvalloista vuonna 2014.

Kymmenen vuotta paperittomana siirtolaisena Yhdysvalloissa viettänyt Peña teki rakennus- ja korjaustöitä Rockvillessa, Marylandissa. Nyt hän yrittää hankkia elannon itselleen ja perheelleen kotimaassaan.

Peña haluaisi edelleen lähteä paremman tulevaisuuden perässä ulkomaille, mutta ei enää Yhdysvaltoihin.

Sotilaalliset muurit siirtolaisuutta patoamassa

Paperittomana matka Yhdysvaltoihin on nykyään paljon mutkikkaampi kuin Peñan aikoinaan lähtiessä. Yksi syy siihen on tammikuussa virkaansa astunut presidentti Donald Trump. Mutkia matkaan tulee kuitenkin jo paljon ennen Yhdysvaltain rajaa.

Sekä Trump että Latinalaisen Amerikan maiden hallitukset ovat perustelleet siirtolaisuutta vastustavia toimiaan samoin argumentein eli terrorin uhalla, huumekaupalla ja järjestäytyneellä rikollisuudella.

Presidentti Trump on käyttänyt esimerkkinä siirtolaisten aiheuttamista ongelmista rikollisten jengiytymistä. Hiljakkoin hän kertoi hallintonsa taistelevan Mara Salvatruchaa vastaan. Kyseinen jengi tosin syntyi Yhdysvalloissa ja levisi El Salvadoriin ja muihin Väli-Amerikan maihin vasta karkotettujen ihmisten mukana.

Trumpin omat toimet ovat rajoittuneet lähinnä rajamuurin rakentamisesta puhumiseen. Hänen hallintonsa sen sijaan on hiljalleen lisännyt sotilaiden osallisuutta rajavalvonnassa. Keskusteluissa osapuolina ovat olleet maiden puolustusvoimat.

”Voidaan sanoa, että Meksikon ja Guatemalan välillä on sotilaallinen muuri patoamassa siirtolaisuutta Väli-Amerikasta, samanlainen löytyy Guatemalan ja El Salvadorin väliltä”, sanoo Salvadorin siirtolaisinstituutin johtaja César Ríos.

Kokonaan uusi ilmiö on Ríosin mukaan se, että Guatemalan kautta pohjoiseen pyrkiviä salvadorilaisia on pidätetty ja karkotettu. Kyse on hänen mielestään Guatemalan hallituksen Yhdysvalloille suuntaamasta tuesta.

Uusi unelmakohde on Qatar

Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset ovat käyneet siirtolaisuuteen liittyviä keskusteluja ainakin Meksikon ja Guatemalan puolustusvoimien edustajien kanssa.

”Miten on mahdollista, että Yhdysvallat lähestyy niin monimutkaista ilmiötä kuin siirtolaisuus armeijan välityksellä ja että alueen maat vielä puoltavat sen strategiaa”, ihmettelee siirtolaisjärjestöjen verkostoa johtava Francisco Rico.

Kahdeksan prosenttia Yhdysvaltain yhteensä 43,3 miljoonasta siirtolaisesta on kotoisin Väli-Amerikasta. Etenkin Guatemalasta, Nicaraguasta ja El Salvadorista on lähdetty 1980-luvulta alkaen pohjoiseen, ensin pakoon aseellisia konflikteja ja sittemmin köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia.

Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhdysvalloista karkotettiin 6 559 salvadorilaista. Luku on 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan salvadorilaisten karkotukset Meksikosta romahtivat alle prosenttiin edellisestä vuodesta.

Meksikon rooli Yhdysvaltoihin suuntautuvan siirtolaisuuden hillinnässä alkoikin kasvaa jo ennen Trumpin valtakautta. Vuonna 2014 tuolloinen presidentti Barack Obama vaati Meksikoa tiukempiin toimiin. Obaman aikana myös karkotusten määrä kaksinkertaistui verrattuna aiempaan hallintoon.

Moris Peñakaan ei enää harkitse lähtöä Yhdysvaltoihin. Nyt hän unelmoi Qatarista, jonka maahanmuuttoviranomaiset lupaavat vastaanottaa Yhdysvalloista tai Meksikosta karkotetut salvadorilaiset, joilla ei ole rikollista taustaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Keski-AmerikkaYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta