Uutiset Ympäristö

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Porkkanoita pinoissa.
Ruokajätettä syntyy kuluttajatasolla luultua enemmän. (Kuva: cranberries / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Kotitaloudet, jälleenmyyjät sekä ravintolat ja muut ruokapalvelut heittivät viime vuonna hukkaan yhteensä 931 miljoonaa tonnia ruokaa. Keskimäärin 17 prosenttia kuluttajien saatavilla olevasta ruuasta meni siis haaskuun, selviää YK:n ympäristöohjelman (Unep) sekä brittiläisen ympäristöjärjestön WRAPin eilen julkaistusta tutkimuksesta.

Ruokajätteestä on saatavilla vain vähän vertailukelpoisia tilastoja, ja Unepin mukaan nyt julkaistu tutkimus onkin kattavin tähän mennessä tehty analyysi. Sen mukaan ruokaa heitetään kuluttajatasolla pois jopa yli kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Vuonna 2019 määrä vastasi yhteensä noin 23:a miljoonaa täyttä rekkalastillista ruokaa.

Tutkimuksessa on mukana yhteensä 54 maata, joissa on hyödynnetty olemassa olevia tutkimuksia ruokajätteen määrästä. Tutkimus keskittyi nimenomaan ruuan kulutusvaiheeseen, ei esimerkiksi alkutuotannossa syntyvään hävikkiin.

Kotitaloudet heittävät pois 11 prosenttia saatavilla olevasta ruuasta, ruokapalvelut viisi prosenttia ja jälleenmyyjät kaksi prosenttia. Henkeä kohti ruokaa haaskataan raportin arvion mukaan globaalisti keskimäärin 121 kiloa vuodessa, josta kotitalouksien osuus on 74 kiloa.

Raportti paljastaa muun muassa, että maiden tulotasosta riippumatta ruuan pois heittäminen on merkittävä ongelma.

”Pitkään oletettiin, että kotien ruokajäte oli merkittävä ongelma vain kehittyneissä maissa. Raportti osoittaa, etteivät asiat ole näin yksinkertaisia”, sanoo WRAPin toimitusjohtaja Marcus Gover tiedotteessa.

Tutkimuksen datassa on puutteensa. Parhaiten tietoja oli saatavilla kotitaloustasolta, mutta jälleenmyyjä- ja ruokapalvelutasolta tilastoja oli vähemmän. Useimmat tutkitut maat olivat korkean tulotason maita, mutta niidenkään tiedot eivät ole kattavia. Esimerkiksi Suomen tietojen luotettavuus on määritelty raportissa keskitasoiseksi.

Tutkimuksessa käsitelty ruokajäte myös käsittää sekä syömäkelpoisen että syömäkelvottoman ruuan, kuten kuoret ja luut, sillä harva maa erittelee ruokajätettä tarkemmin. Silti senkin ympäristöystävälliseen käsittelyyn pitäisi panostaa enemmän, jotta ruokaa ei päätyisi kaatopaikalle, toteaa Unepin edustaja Clementine O'Connor The Guardian -lehden haastattelussa.

Ruokajäte on ilmastokysymys, sillä noin 8–10 prosenttia ruuan kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kuluttamatta jäävään ruokaan, kun otetaan huomioon myös muualla tuotantoketjussa syntyvä ruokajäte. Ruokajätteen puolittaminen kotitaloustasolla kuuluu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

”Jos haluamme ottaa ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden katoamisen sekä saasteiden ja jätteen vähentämisen vakavasti, niin yritysten, hallitusten ja kansalaisten pitää tehdä osansa ruokajätteen vähentämiseksi”, muistuttaa Unepin johtaja Inger Andresen tiedotteessa.

Ympäristö ruokaympäristö

Lue myös

Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi norsua veden äärellä.

Namibia myy norsujaan huutokaupalla – Kriitikoiden mukaan norsutilastoja liioitellaan

Namibia on myymässä 170 norsua huutokaupalla. Hankkeen vastustajat epäilevät, että norsulaumojen pakkosiirroilla tehdään tilaa öljynporaukselle Okavangojoella.
Metsää vuorten rinteillä.

Metsätkin kärsivät koronasta – Shokkivaikutus on ulottunut maapallon joka kolkkaan, kertoo YK:n metsäfoorumi

Metsänhoito on kärsinyt ja laittomat hakkuut ovat lisääntyneet koronan seurauksena. Toisaalta myös ponnistelut kestävän metsien käytön eteen jatkuvat koronasta huolimatta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä