Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.

Porkkanoita pinoissa.

Ruokajätettä syntyy kuluttajatasolla luultua enemmän. Kuva: cranberries / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0.

Kotitaloudet, jälleenmyyjät sekä ravintolat ja muut ruokapalvelut heittivät viime vuonna hukkaan yhteensä 931 miljoonaa tonnia ruokaa. Keskimäärin 17 prosenttia kuluttajien saatavilla olevasta ruuasta meni siis haaskuun, selviää YK:n ympäristöohjelman (Unep) sekä brittiläisen ympäristöjärjestön WRAPin eilen julkaistusta tutkimuksesta.

Ruokajätteestä on saatavilla vain vähän vertailukelpoisia tilastoja, ja Unepin mukaan nyt julkaistu tutkimus onkin kattavin tähän mennessä tehty analyysi. Sen mukaan ruokaa heitetään kuluttajatasolla pois jopa yli kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Vuonna 2019 määrä vastasi yhteensä noin 23:a miljoonaa täyttä rekkalastillista ruokaa.

Tutkimuksessa on mukana yhteensä 54 maata, joissa on hyödynnetty olemassa olevia tutkimuksia ruokajätteen määrästä. Tutkimus keskittyi nimenomaan ruuan kulutusvaiheeseen, ei esimerkiksi alkutuotannossa syntyvään hävikkiin.

Kotitaloudet heittävät pois 11 prosenttia saatavilla olevasta ruuasta, ruokapalvelut viisi prosenttia ja jälleenmyyjät kaksi prosenttia. Henkeä kohti ruokaa haaskataan raportin arvion mukaan globaalisti keskimäärin 121 kiloa vuodessa, josta kotitalouksien osuus on 74 kiloa.

Raportti paljastaa muun muassa, että maiden tulotasosta riippumatta ruuan pois heittäminen on merkittävä ongelma.

”Pitkään oletettiin, että kotien ruokajäte oli merkittävä ongelma vain kehittyneissä maissa. Raportti osoittaa, etteivät asiat ole näin yksinkertaisia”, sanoo WRAPin toimitusjohtaja Marcus Gover tiedotteessa.

Tutkimuksen datassa on puutteensa. Parhaiten tietoja oli saatavilla kotitaloustasolta, mutta jälleenmyyjä- ja ruokapalvelutasolta tilastoja oli vähemmän. Useimmat tutkitut maat olivat korkean tulotason maita, mutta niidenkään tiedot eivät ole kattavia. Esimerkiksi Suomen tietojen luotettavuus on määritelty raportissa keskitasoiseksi.

Tutkimuksessa käsitelty ruokajäte myös käsittää sekä syömäkelpoisen että syömäkelvottoman ruuan, kuten kuoret ja luut, sillä harva maa erittelee ruokajätettä tarkemmin. Silti senkin ympäristöystävälliseen käsittelyyn pitäisi panostaa enemmän, jotta ruokaa ei päätyisi kaatopaikalle, toteaa Unepin edustaja Clementine O'Connor The Guardian -lehden haastattelussa.

Ruokajäte on ilmastokysymys, sillä noin 8–10 prosenttia ruuan kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kuluttamatta jäävään ruokaan, kun otetaan huomioon myös muualla tuotantoketjussa syntyvä ruokajäte. Ruokajätteen puolittaminen kotitaloustasolla kuuluu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

”Jos haluamme ottaa ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden katoamisen sekä saasteiden ja jätteen vähentämisen vakavasti, niin yritysten, hallitusten ja kansalaisten pitää tehdä osansa ruokajätteen vähentämiseksi”, muistuttaa Unepin johtaja Inger Andresen tiedotteessa.

Lisää uusi kommentti