Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.
Pakolaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenestä. Kuvassa pakolaisuutta kuvaava seinämaalaus Marylandissa Yhdysvalloissa. (Kuva: Elvert Barnes / CC BY-SA 2.0)

Noin prosentti ihmiskunnasta on joutunut pakenemaan kodistaan, selviää YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tänään julkaisemasta raportista. Määrä on vuosina kasvanut ennätyslukemiin, ja samaan aikaan yhä harvempi pystyy palaamaan kotiin.

Vuosittain 20.6. vietettävän maailman pakolaispäivän alla julkaistavan raportin mukaan viime vuoden lopussa maailmassa oli ennennäkemättömät 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.

Määrää on laskettu maan sisäiset pakolaiset, kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneet sekä turvapaikanhakijat. Eniten on maan sisäisiä pakolaisia, 45,7 miljoonaa.  4,2 miljoonaa on turvapaikanhakijoita ja 29,6 miljoonaa varsinaisia pakolaisia, jotka ovat paenneet kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Heistä 85 prosenttia elää kehitysmaissa.

Pakolaisten määrä kasvoi vuodesta 2018 8,7 miljoonalla. Taustalla on pakolaisuuden kasvu etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sahelin alueella, Jemenissä ja Syyriassa. Lisäksi kotimaansa ulkopuolelle paenneiden venezuelalaisten määrä on tilastoitu tarkemmin.

Pakenemaan joutuneiden määrä on vuoteen 2010 verrattuna 1,9-kertaistunut. Samalla pakolaisuus on pitkittynyt. Vielä 1990-luvulla vuosittain kotiinsa palasi noin 1,5 miljoonaa pakolaista. Nyt määrä on enää 385 000 ihmistä, UNHCR kertoo.

Pakolaisuus ei olekaan enää lyhytaikainen ja ohimenevä ilmiö, sanoo YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi tiedotteessa.

”Ihmisten ei voi olettaa elävän epävakaassa tilanteessa vuosia ilman mahdollisuutta palata kotiin tai toivoa tulevaisuuden rakentamisesta siellä, missä he ovat. Tarvitsemme täysin uuden ja hyväksyvämmän asenteen pakenemaan joutuneita kohtaan. Meidän on myös pyrittävä päättäväisemmin ratkaisemaan vuosia jatkuvat konfliktit, jotka ovat tämän valtavan kärsimyksen taustalla”, hän totesi.

Suomen Pakolaisapu muistuttaa, että myös koronaviruspandemia vaikeuttaa pakolaisten tilannetta, kun kiintiöpakolaisten vastaanotto on osittain keskeytetty ja pakolaisleirien terveydenhuolto uhkaa romahtaa.

”Humanitaarisen työn lisäksi pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on nyt entistä tärkeämpää. Lisäksi on löydyttävä poliittista tahtoa vastaanottaa pakolaisia turvallisten reittien, kuten perheenyhdistämisen tai pakolaiskiintiön kautta helpottaaksemme kehittyvien maiden painetta”, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tiedotteessa.

Lisätty Pakolaisavun kommentit 18.6.2020.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Kaksi naista välissään pieni poika.

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.
Sivulta kuvattu teddykarhu ikkunan edessä

Näkymättömät lapset eivät kadonneet koronan myötä

Korona-ajan aiheuttama epävarmuus on monelle uutta, mutta vastaanottokeskusten pakolaisperheet ovat kohdanneet samanlaisia tunteita jo aiemmin. On pohdittava, miten tuetaan poikkeusoloissa lapsia, jotka jäävät muutenkin näkymättömiin, kirjoittaa Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Eveliina Viitanen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat