Uutiset Kehityspolitiikka

Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead

Suomen kehityspolitiikka sai vuolaita kehuja Helsingissä vierailleelta OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtajalta. Kehitysyhteistyö kaipaa hänen mukaansa nyt erityisen paljon puolustajia.
OECD:n kehitysapukomitean johtaja Susanna Moorehead puhujanpöntön takana
Susanna Moorehead on johtanut OECD:n kehitysapukomiteaa vuodesta 2019. (Kuva: Teija Laakso)

Perinteinen kehitysyhteistyö on suurten haasteiden edessä. Ilmastonmuutos ja konfliktit heikentävät jo saavutettuja tuloksia, rahoitus on suuri kysymysmerkki ja kansalaisten luottamus rakoilee.

”Kehitysyhteistyötä on vaikeampi puolustaa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Se liittyy avunantajamaissa tapahtuneisiin muutoksiin, kuten finanssikriisiin. Skeptisyys on kasvanut. Pohditaan, toimiiko kehitysapu, onko liian paljon korruptiota ja saavatko eliitit kaikki hyödyt”, kuvaili OECD:n kehitysapukomitean DAC:n puheenjohtaja Susanna Moorehead eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Kehityspoliittisen toimikunnan järjestämän seminaarin aiheena oli kehitysyhteistyön murros ja haasteet. Ne koskettavat etenkin DAC:tä, joka koostuu 29 vauraasta, kehitysapua antavasta länsimaasta sekä EU:sta. DAC määrittelee virallisen kehitysavun antamisen säännöt.

Mooreheadin mukaan yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy rahoitukseen. Mikäli YK:n kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet – muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen – halutaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan vuosittain 2,5 biljoonaa dollaria. Virallista kehitysapua annetaan noin 150 miljardia dollaria.

”Osa avunantajista vastustaa yksityisen rahan sekoittamista julkiseen, mutta selvää on, että emme pysty saavuttamaan tavoitteitamme ilman muita rahoituslähteitä”, Moorehead muistutti.

Nöyryyttä kaivataan

Kehitysyhteistyön rooli on muuttumassa myös maailmanpolitiikan muutosten takia. Kansainvälinen monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä rakoilee, ja samaan aikaan uudet avunantajamaat, kuten Kiina ja arabimaat, tekevät kehitysyhteistyötä omilla pelisäännöillään.

Esimerkiksi etenkin Afrikassa infrastruktuuriprojekteja toteuttava Kiina on saanut kritiikkiä, sillä se tuo omat työntekijänsä maahan eikä piittaa esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Mooreheadilta on kysytty, kannattaako länsimaiden liberaalia yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen mallia enää edistää, kun muut avunantajat tarjoavat muita vaihtoehtoja. Hän ei osaa vastata mutta sanoo, että länsimaiden on oltava nöyrempiä.

”10–15 vuotta sitten oletimme, että kaikki maat kehittyisivät, kuten me, mutta niin ei ole käynyt. Meillä ei ole monopolia siihen, mikä toimii ja mikä on oikein. On kuunneltava kehitysmaakumppaneitamme ja niitä maita, jotka tekevät asiat eri tavalla kuin me.”

DAC-maiden ydinarvoista on silti pidettävä kiinni.

”Ihmisoikeudet, sääntöpohjainen järjestelmä, vahvat ja riippumattomat instituutiot ovat keskeisiä, jotta voidaan rakentaa sellaisia yhteiskuntia, jotka palvelevat kansalaisiaan.”

Suomelle kiitosta

Myös Suomi on DAC:n jäsen ja sen 11. anteliain avunantajamaa bruttokansantulolla mitattuna. Moorehead kehuikin Suomea puheenvuorossaan vuolaasti, sillä Suomi on hänen mukaansa onnistunut toteuttamaan kehitysmaissa omaa kehitysmalliaan, jossa kaikista huolehditaan.

”Sen pitäisi olla myös kehitysyhteistyön olemus: pitää huolehtia heistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin me.”

Hän muistutti myös kehitysyhteistyön saavutuksista – vaikkapa siitä, että Etiopian köyhyysaste on pudonnut 20 vuodessa 71:stä 27:ään muun muassa kehitysyhteistyön ansiosta.

”Meidän pitää yhä jatkaa kehitysyhteistyön puolustamista. Voimme vähentää köyhyyttä ja estää nälänhädät, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa ja halua tehdä yhteistyötä.”

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteet Eurooppa

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.

Tuoreimmat

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”