Uutiset Kehityspolitiikka

Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead

Suomen kehityspolitiikka sai vuolaita kehuja Helsingissä vierailleelta OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtajalta. Kehitysyhteistyö kaipaa hänen mukaansa nyt erityisen paljon puolustajia.
OECD:n kehitysapukomitean johtaja Susanna Moorehead puhujanpöntön takana
Susanna Moorehead on johtanut OECD:n kehitysapukomiteaa vuodesta 2019. (Kuva: Teija Laakso)

Perinteinen kehitysyhteistyö on suurten haasteiden edessä. Ilmastonmuutos ja konfliktit heikentävät jo saavutettuja tuloksia, rahoitus on suuri kysymysmerkki ja kansalaisten luottamus rakoilee.

”Kehitysyhteistyötä on vaikeampi puolustaa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Se liittyy avunantajamaissa tapahtuneisiin muutoksiin, kuten finanssikriisiin. Skeptisyys on kasvanut. Pohditaan, toimiiko kehitysapu, onko liian paljon korruptiota ja saavatko eliitit kaikki hyödyt”, kuvaili OECD:n kehitysapukomitean DAC:n puheenjohtaja Susanna Moorehead eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Kehityspoliittisen toimikunnan järjestämän seminaarin aiheena oli kehitysyhteistyön murros ja haasteet. Ne koskettavat etenkin DAC:tä, joka koostuu 29 vauraasta, kehitysapua antavasta länsimaasta sekä EU:sta. DAC määrittelee virallisen kehitysavun antamisen säännöt.

Mooreheadin mukaan yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy rahoitukseen. Mikäli YK:n kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet – muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen – halutaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan vuosittain 2,5 biljoonaa dollaria. Virallista kehitysapua annetaan noin 150 miljardia dollaria.

”Osa avunantajista vastustaa yksityisen rahan sekoittamista julkiseen, mutta selvää on, että emme pysty saavuttamaan tavoitteitamme ilman muita rahoituslähteitä”, Moorehead muistutti.

Nöyryyttä kaivataan

Kehitysyhteistyön rooli on muuttumassa myös maailmanpolitiikan muutosten takia. Kansainvälinen monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä rakoilee, ja samaan aikaan uudet avunantajamaat, kuten Kiina ja arabimaat, tekevät kehitysyhteistyötä omilla pelisäännöillään.

Esimerkiksi etenkin Afrikassa infrastruktuuriprojekteja toteuttava Kiina on saanut kritiikkiä, sillä se tuo omat työntekijänsä maahan eikä piittaa esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Mooreheadilta on kysytty, kannattaako länsimaiden liberaalia yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen mallia enää edistää, kun muut avunantajat tarjoavat muita vaihtoehtoja. Hän ei osaa vastata mutta sanoo, että länsimaiden on oltava nöyrempiä.

”10–15 vuotta sitten oletimme, että kaikki maat kehittyisivät, kuten me, mutta niin ei ole käynyt. Meillä ei ole monopolia siihen, mikä toimii ja mikä on oikein. On kuunneltava kehitysmaakumppaneitamme ja niitä maita, jotka tekevät asiat eri tavalla kuin me.”

DAC-maiden ydinarvoista on silti pidettävä kiinni.

”Ihmisoikeudet, sääntöpohjainen järjestelmä, vahvat ja riippumattomat instituutiot ovat keskeisiä, jotta voidaan rakentaa sellaisia yhteiskuntia, jotka palvelevat kansalaisiaan.”

Suomelle kiitosta

Myös Suomi on DAC:n jäsen ja sen 11. anteliain avunantajamaa bruttokansantulolla mitattuna. Moorehead kehuikin Suomea puheenvuorossaan vuolaasti, sillä Suomi on hänen mukaansa onnistunut toteuttamaan kehitysmaissa omaa kehitysmalliaan, jossa kaikista huolehditaan.

”Sen pitäisi olla myös kehitysyhteistyön olemus: pitää huolehtia heistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin me.”

Hän muistutti myös kehitysyhteistyön saavutuksista – vaikkapa siitä, että Etiopian köyhyysaste on pudonnut 20 vuodessa 71:stä 27:ään muun muassa kehitysyhteistyön ansiosta.

”Meidän pitää yhä jatkaa kehitysyhteistyön puolustamista. Voimme vähentää köyhyyttä ja estää nälänhädät, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa ja halua tehdä yhteistyötä.”

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteet Eurooppa

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.
Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.