Uutiset Kehityspolitiikka

Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead

Suomen kehityspolitiikka sai vuolaita kehuja Helsingissä vierailleelta OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtajalta. Kehitysyhteistyö kaipaa hänen mukaansa nyt erityisen paljon puolustajia.
OECD:n kehitysapukomitean johtaja Susanna Moorehead puhujanpöntön takana
Susanna Moorehead on johtanut OECD:n kehitysapukomiteaa vuodesta 2019. (Kuva: Teija Laakso)

Perinteinen kehitysyhteistyö on suurten haasteiden edessä. Ilmastonmuutos ja konfliktit heikentävät jo saavutettuja tuloksia, rahoitus on suuri kysymysmerkki ja kansalaisten luottamus rakoilee.

”Kehitysyhteistyötä on vaikeampi puolustaa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Se liittyy avunantajamaissa tapahtuneisiin muutoksiin, kuten finanssikriisiin. Skeptisyys on kasvanut. Pohditaan, toimiiko kehitysapu, onko liian paljon korruptiota ja saavatko eliitit kaikki hyödyt”, kuvaili OECD:n kehitysapukomitean DAC:n puheenjohtaja Susanna Moorehead eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Kehityspoliittisen toimikunnan järjestämän seminaarin aiheena oli kehitysyhteistyön murros ja haasteet. Ne koskettavat etenkin DAC:tä, joka koostuu 29 vauraasta, kehitysapua antavasta länsimaasta sekä EU:sta. DAC määrittelee virallisen kehitysavun antamisen säännöt.

Mooreheadin mukaan yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy rahoitukseen. Mikäli YK:n kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet – muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen – halutaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan vuosittain 2,5 biljoonaa dollaria. Virallista kehitysapua annetaan noin 150 miljardia dollaria.

”Osa avunantajista vastustaa yksityisen rahan sekoittamista julkiseen, mutta selvää on, että emme pysty saavuttamaan tavoitteitamme ilman muita rahoituslähteitä”, Moorehead muistutti.

Nöyryyttä kaivataan

Kehitysyhteistyön rooli on muuttumassa myös maailmanpolitiikan muutosten takia. Kansainvälinen monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä rakoilee, ja samaan aikaan uudet avunantajamaat, kuten Kiina ja arabimaat, tekevät kehitysyhteistyötä omilla pelisäännöillään.

Esimerkiksi etenkin Afrikassa infrastruktuuriprojekteja toteuttava Kiina on saanut kritiikkiä, sillä se tuo omat työntekijänsä maahan eikä piittaa esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Mooreheadilta on kysytty, kannattaako länsimaiden liberaalia yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen mallia enää edistää, kun muut avunantajat tarjoavat muita vaihtoehtoja. Hän ei osaa vastata mutta sanoo, että länsimaiden on oltava nöyrempiä.

”10–15 vuotta sitten oletimme, että kaikki maat kehittyisivät, kuten me, mutta niin ei ole käynyt. Meillä ei ole monopolia siihen, mikä toimii ja mikä on oikein. On kuunneltava kehitysmaakumppaneitamme ja niitä maita, jotka tekevät asiat eri tavalla kuin me.”

DAC-maiden ydinarvoista on silti pidettävä kiinni.

”Ihmisoikeudet, sääntöpohjainen järjestelmä, vahvat ja riippumattomat instituutiot ovat keskeisiä, jotta voidaan rakentaa sellaisia yhteiskuntia, jotka palvelevat kansalaisiaan.”

Suomelle kiitosta

Myös Suomi on DAC:n jäsen ja sen 11. anteliain avunantajamaa bruttokansantulolla mitattuna. Moorehead kehuikin Suomea puheenvuorossaan vuolaasti, sillä Suomi on hänen mukaansa onnistunut toteuttamaan kehitysmaissa omaa kehitysmalliaan, jossa kaikista huolehditaan.

”Sen pitäisi olla myös kehitysyhteistyön olemus: pitää huolehtia heistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin me.”

Hän muistutti myös kehitysyhteistyön saavutuksista – vaikkapa siitä, että Etiopian köyhyysaste on pudonnut 20 vuodessa 71:stä 27:ään muun muassa kehitysyhteistyön ansiosta.

”Meidän pitää yhä jatkaa kehitysyhteistyön puolustamista. Voimme vähentää köyhyyttä ja estää nälänhädät, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa ja halua tehdä yhteistyötä.”

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteet Eurooppa

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi