Uutiset Kehityspolitiikka

Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead

Suomen kehityspolitiikka sai vuolaita kehuja Helsingissä vierailleelta OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtajalta. Kehitysyhteistyö kaipaa hänen mukaansa nyt erityisen paljon puolustajia.
OECD:n kehitysapukomitean johtaja Susanna Moorehead puhujanpöntön takana
Susanna Moorehead on johtanut OECD:n kehitysapukomiteaa vuodesta 2019. (Kuva: Teija Laakso)

Perinteinen kehitysyhteistyö on suurten haasteiden edessä. Ilmastonmuutos ja konfliktit heikentävät jo saavutettuja tuloksia, rahoitus on suuri kysymysmerkki ja kansalaisten luottamus rakoilee.

”Kehitysyhteistyötä on vaikeampi puolustaa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Se liittyy avunantajamaissa tapahtuneisiin muutoksiin, kuten finanssikriisiin. Skeptisyys on kasvanut. Pohditaan, toimiiko kehitysapu, onko liian paljon korruptiota ja saavatko eliitit kaikki hyödyt”, kuvaili OECD:n kehitysapukomitean DAC:n puheenjohtaja Susanna Moorehead eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Kehityspoliittisen toimikunnan järjestämän seminaarin aiheena oli kehitysyhteistyön murros ja haasteet. Ne koskettavat etenkin DAC:tä, joka koostuu 29 vauraasta, kehitysapua antavasta länsimaasta sekä EU:sta. DAC määrittelee virallisen kehitysavun antamisen säännöt.

Mooreheadin mukaan yksi keskeisimmistä muutoksista liittyy rahoitukseen. Mikäli YK:n kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet – muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen – halutaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan vuosittain 2,5 biljoonaa dollaria. Virallista kehitysapua annetaan noin 150 miljardia dollaria.

”Osa avunantajista vastustaa yksityisen rahan sekoittamista julkiseen, mutta selvää on, että emme pysty saavuttamaan tavoitteitamme ilman muita rahoituslähteitä”, Moorehead muistutti.

Nöyryyttä kaivataan

Kehitysyhteistyön rooli on muuttumassa myös maailmanpolitiikan muutosten takia. Kansainvälinen monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä rakoilee, ja samaan aikaan uudet avunantajamaat, kuten Kiina ja arabimaat, tekevät kehitysyhteistyötä omilla pelisäännöillään.

Esimerkiksi etenkin Afrikassa infrastruktuuriprojekteja toteuttava Kiina on saanut kritiikkiä, sillä se tuo omat työntekijänsä maahan eikä piittaa esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Mooreheadilta on kysytty, kannattaako länsimaiden liberaalia yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen mallia enää edistää, kun muut avunantajat tarjoavat muita vaihtoehtoja. Hän ei osaa vastata mutta sanoo, että länsimaiden on oltava nöyrempiä.

”10–15 vuotta sitten oletimme, että kaikki maat kehittyisivät, kuten me, mutta niin ei ole käynyt. Meillä ei ole monopolia siihen, mikä toimii ja mikä on oikein. On kuunneltava kehitysmaakumppaneitamme ja niitä maita, jotka tekevät asiat eri tavalla kuin me.”

DAC-maiden ydinarvoista on silti pidettävä kiinni.

”Ihmisoikeudet, sääntöpohjainen järjestelmä, vahvat ja riippumattomat instituutiot ovat keskeisiä, jotta voidaan rakentaa sellaisia yhteiskuntia, jotka palvelevat kansalaisiaan.”

Suomelle kiitosta

Myös Suomi on DAC:n jäsen ja sen 11. anteliain avunantajamaa bruttokansantulolla mitattuna. Moorehead kehuikin Suomea puheenvuorossaan vuolaasti, sillä Suomi on hänen mukaansa onnistunut toteuttamaan kehitysmaissa omaa kehitysmalliaan, jossa kaikista huolehditaan.

”Sen pitäisi olla myös kehitysyhteistyön olemus: pitää huolehtia heistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin me.”

Hän muistutti myös kehitysyhteistyön saavutuksista – vaikkapa siitä, että Etiopian köyhyysaste on pudonnut 20 vuodessa 71:stä 27:ään muun muassa kehitysyhteistyön ansiosta.

”Meidän pitää yhä jatkaa kehitysyhteistyön puolustamista. Voimme vähentää köyhyyttä ja estää nälänhädät, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa ja halua tehdä yhteistyötä.”

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteet Eurooppa

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä