Uudessa-Kaledoniassa äänestetään itsenäistymisestä, mutta itsenäisyyden kannattajat boikotoivat äänestystä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Uudessa-Kaledoniassa äänestetään itsenäistymisestä, mutta itsenäisyyden kannattajat boikotoivat äänestystä

Ranskalle kuuluvan saariryhmän asema oli tarkoitus ratkaista kansanäänestyksellä. Itsenäisyysaktivistit ovat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät he hyväksy äänestyksen tulosta.

Uuden-Kaledonian ja Ranskan liput liehuvat tuulessa.

Uuden-Kaledonian itsenäisyysliikkeen lippua käytetään Uudessa-Kaledoniassa toisinaan Ranskan trikolorin rinnalla. Kuva: George Garrigues / Wikimedia Commons / CC BY 3.0 IGO.

Tyynellämerellä sijaitsevassa Uudessa-Kaledoniassa järjestetään 12. joulukuuta kansanäänestys, jossa saariryhmän asukkaat saavat valita, tulisiko Uuden-Kaledonian itsenäistyä vai pysyä osana Ranskaa.

Äänestyksen oli määrä tuoda lopullinen päätös vuosikymmeniä jatkuneeseen kiistaan saariryhmän asemasta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kansanäänestys vain kärjistää tilannetta, sillä itsenäisyysmieliset aktivistit aikovat boikotoida äänestystä.

Boikotin syynä on äänestyksen ajankohta. Itsenäisyyden kannattajat olisivat halunneet äänestyksen vasta vuodelle 2022. Itsenäisyysmielinen FLNKS-puolue on vedonnut vaikeaan koronatilanteeseen ja vaatinut äänestyksen siirtämistä.

Ranska on kuitenkin pitänyt kiinni ajankohdasta, jonka päätti viime kesänä Ranskan merentakaisten alueiden ministeri Sebastien Lecornu neuvoteltuaan molempien leirien edustajien kanssa. 

Itsenäisyyskiista heijastelee etnisiä jakolinjoja 

Kansanäänestys on jo kolmas muutaman vuoden sisään. Kolmesta kansanäänestyksestä sovittiin vuoden 1998 Nouméan sopimuksessa, jossa Ranska sitoutui hyväksymään saariryhmän itsenäistymisen, mikäli yhdenkin kansanäänestyksen tulos sitä puoltaisi.

Kaksi ensimmäistä kansanäänestystä järjestettiin vuosina 2018 ja 2020. Niissä molemmissa äänestäjien enemmistö halusi Uuden-Kaledonian pysyvän osana Ranskaa. Toisen äänestyksen tulos oli kuitenkin ensimmäistä tiukempi, mikä rohkaisi itsenäisyyden kannattajia ajattelemaan, että kolmas äänestys voisi keikauttaa tuloksen heidän hyväkseen.

Australian kansallisen yliopiston vieraileva tutkija, entinen diplomaatti Denise Fisher kirjoittaa, että itsenäisyysmieliset ovat halunneet lykätä kansanäänestyksiä mahdollisimman pitkälle, sillä aika näyttäisi olevan heidän puolellaan: 2010-luvun mittaan Uudesta-Kaledoniasta on vuosittain muuttanut pois pari tuhatta ihmistä, jotka ovat enimmäkseen eurooppalaistaustaisia.

Suhtautuminen itsenäisyyteen kytkeytyy suurelta osin etnisyyteen. Uuden-Kaledonian alkuperäisväestöön, kanakkeihin, kuuluvat ihmiset ovat yleensä itsenäisyyden kannalla. Eurooppalaistaustainen väestö puolestaan haluaa Uuden-Kaledonian pysyvän osana Ranskaa.

Niinpä itsenäisyyden kannattajien osuus asukkaista kasvaa vähitellen, ja 270 000 asukkaan Uudessa-Kaledoniassa muutaman tuhannen erokin voi vaikuttaa.

Yhtenä osoituksena itsenäisyyden kannatuksen vahvistumisesta itsenäisyysmieliset puolueet saivat kesän 2021 vaaleissa ensimmäistä kertaa enemmistön Uuden-Kaledonian parlamenttiin.

Pelkona paluu väkivaltaisuuksiin

Kahdessa edellisessä äänestyksessä äänestysprosentti nousi yli 80:n. Jos suuri joukko jättää kolmannen äänestyksen väliin, heikentää se tuloksen legitimiteettiä etenkin kanakkien silmissä. Itsenäisyysaktivistit ovat ilmoittaneet jo etukäteen, etteivät he aio hyväksyä äänestyksen tulosta.

Edessä voi olla poliittinen umpisolmu. Ranska voi todeta, että se on täyttänyt oman osansa sopimuksesta järjestämällä sovitut kolme äänestystä ja että kysymys itsenäisyydestä on sillä käsitelty. Itsenäisyysmieliset puolestaan voivat vedota siihen, ettei kolmas äänestys edustanut uusikaledonialaisten todellista tahtoa.

Äänestyspäivän lähestyessä tunnelma on kiristynyt. Itsenäisyyttä kannattava Palika-puolue totesi marraskuun lopulla, että Ranskan päätös pitää kiinni joulukuun äänestyspäivästä muistuttaa sodanjulistusta.

Sotavertaukset tuovat mieleen 1980-luvun, jolloin itsenäisyysliike FLNKS:n taistelijat kamppailivat itsenäisyyden puolesta aseilla. Vuonna 1988 FLNKS tappoi neljä santarmia ja otti 27 muuta panttivangeiksi. Ranskalaiset erikoisjoukot vapauttivat panttivangit, mutta yhteenotossa kuoli 19 kanakkia ja kaksi ranskalaista.

Vuoden 1988 tapahtumat johtivat neuvotteluihin ja sopimukseen kansanäänestyksistä sekä Uuden-Kaledonian autonomian lisäämisestä. 33 vuotta myöhemmin uhkana on paluu väkivaltaisuuksiin.

Lisää uusi kommentti