Uutiset Unkarin demokratia

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó puhui viime syksynä YK:n yleiskokouksessa. (Kuva: Cia Pak / UN Photo)

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta. Syynä on ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan se, että sopimus on ”täysin ristiriidassa” maan turvallisuusintressien sekä ”terveen järjen” kanssa.

Unkarin ulkoministeriö julkaisi asiasta keskiviikkona tiedotteen, jonka mukaan siirtolaisuussopimus on vaarallinen, äärimmäinen ja puolueellinen ja se rohkaisee siirtolaisuuteen.

Unkarin vetäytyminen sopimuksesta tapahtui vain viisi päivää sen jälkeen, kun YK:n jäsenmaat olivat hyväksyneet sopimustekstin.

Sopimus ei ole juridisesti sitova. Sen tarkoituksena on turvata siirtolaisten oikeudet, ehkäistä siirtolaisuuden riskejä ja yrittää edistää sen hyötyjä. Sen tausta on vuoden 2015 kriisissä, jolloin EU:hun saapui aiempaa enemmän siirtolaisia ja pakolaisia. 

Unkaria närästää esimerkiksi se, että se näkee sopimuksen painottavan siirtolaisuutta väistämättömänä ja positiivisena ilmiönä. Unkarin mielestä siirtolaisuus taas on kielteinen ilmiö, johon liittyy etenkin turvallisuusongelmia.

Sopimus on määrä hyväksyä lopullisesti Marokon Marrakeshissa joulukuussa. Unkari ei aio tulla kokoukseen, ja jos yleiskokous äänestää siitä, Unkari äänestää ei, Szijjártó sanoi.

Unkari on nyt toinen maa, joka ei ole mukana sopimuksessa. Yhdysvallat vetäytyi neuvotteluprosessista viime vuonna.

Unkari on viime vuosina tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa. Se on muun muassa rakentanut Serbian vastaiselle rajalleen aidan, kriminalisoinut luvattoman maahantulon ja pitää ihmisiä pitkiä aikoja säilössä. Muun muassa Amnesty International on pitänyt turvapaikanhakijoiden kohtelua epäinhimillisenä.

EU-komissio nosti torstaina syytteet Unkarin hallitusta vastaan EU:n turvapaikkasäädösten rikkomisesta. Samalla aloitettiin myös uusi rikkomusmenettely Unkarin Stop Soros -lakia vastaan. Laki kriminalisoi turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten auttamisen.

Siirtolaiset ja pakolaiset EuroopassaUnkarin demokratia ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Unkari

Lue myös

Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Siirtolaisia puuveneessä

Amnesty: Unkarin Stop Soros -laki tähtää kriitikoiden vaientamiseen

Lain myötä pakolaisten auttaminen muuttuu laittomaksi ja kansalaisjärjestöille kaavaillaan kovaa ”siirtolaisveroa”. ”Laki on epämääräinen ja juridisesta näkökulmasta käsittämätön”, sanoo Aron Demeter Amnestyn Unkarin osastolta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.