Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

UNHCR: Neljä miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua

Miljoonat pakolaislapset eivät pääse kouluun. Määrä on noussut puolella miljoonalla vain yhden vuoden aikana, selviää YK:n pakolaisjärjestön raportista.
Alakouluikäisiä syyrialaislapsia luokassa
Miljoonat pakolaislapset eivät pääse kouluun. Kuvassa syyrialaislapsia valmistavassa koulutuksessa Libanonissa vuonna 2014. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Yhä useampi pakolaislapsi jää ilman koulutusta, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR uudessa raportissaan.

Eilen ilmestyneen tutkimuksen mukaan koulusta poissa olevien pakolaislasten määrä on kasvanut puolella miljoonalla vain yhden vuoden aikana. Nyt jo neljä miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua.

Raportissa tarkastellaan kotimaansa ulkopuolelle paenneiden lasten tilannetta. Maailmassa oli viime vuonna 25,4 miljoonaa pakolaista, joista 19,9 miljoonaa UNHCR:n mandaatin alla. Heistä 7,4 miljoonaa on kouluikäisiä.

Vain 61 prosenttia pakolaislapsista aloittaa alakoulun – globaalisti osuus on yli 90 prosenttia. Yläkouluun päätyy alle neljäsosa. Korkeampi koulutus on vielä harvinaisempaa.

”Mikäli välittömiä investointeja ei tehdä, nykymenolla sadat tuhannet muut lapset liittyvät näihin järkyttäviin tilastoihin”, sanoo YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi tiedotteessa.

Vuonna 2016 YK:n jäsenmaat antoivat niin sanotun New Yorkin julistuksen, jossa luvataan muun muassa varmistaa siirtolais- ja pakolaislasten koulutus muutaman kuukauden kuluessa saapumisesta. Sen ansiosta viime vuonna puoli miljoonaa aiemmin koulutuksen ulkopuolella ollutta lasta pääsi kouluun, raportissa kerrotaan.

Raportissa vaaditaan, että pakolaisia vastaanottavat maat ottavat pakolaislapset mukaan kansallisiin koulujärjestelmiin. Koska kehitysmaissa on 92 prosenttia maailman kouluikäisistä pakolaislapsista, ne tarvitsevat jatkuvaluonteista rahallista tukea kansainväliseltä yhteisöltä, ne muistuttavat.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus koulutuspakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.