Uutiset Koronaviruspandemia

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Vuoria meren takana.
Vanuatulla ei ole havaittu yhtään koronatapausta, mutta saarivaltio kärsii silti epidemian vaikutuksista. (Kuva: David Stanley / CC BY 2.0)

(IPS) -- Rannikkokalastuksesta on tullut  monille työnsä menettäneille ruuan ja elinkeinon pelastaja Tyynenmeren saarilla. Koronasulkujen vuoksi työttömiksi jääneitä on erityisen paljon kaupunkikeskuksissa ja turismiteollisuudessa.

Nyt alueen hallitusten ja kehitysjärjestöjen täytyy pohtia, miten sovittaa yhteen tämän hetken selviytymisvaatimukset ja pitemmän ajan kuluessa koituvat seuraukset rannikkoseutujen luonnonvaroille ja elinympäristöille.

”Meillä Vanuatulla ei ole yhtään koronatapausta. Mutta muu maailma on suljettuna ja alkuperäisasukkaiden turismista saamat tulot ovat kokonaan loppuneet”, Vanuatun kansallisen naisyhdistyksen toimitusjohtaja Leias Cullwick kertoo. Vanuatun bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia on tullut turismista.

”Mutta meillä on yhä omaa maata, johon istuttaa viljelykasveja, ja merestä saamme kalaa”, Cullwick lisää.

Kotitarpeiksi kalastaminen ja pienimuotoinen kaupallinen kalastus rannikkoalueilla on kaikilla Tyynenmeren saarilla keskeinen ravinnon ja toimeentulon lähde. Viisikymmentä prosenttia rannikon perheistä ansaitsee ensi- tai toissijaisen toimeentulonsa kalastuksesta, ja 89 prosenttia nauttii kalaruokaa viikoittain.

Kaupallinen kalastus on muuttunut hankalaksi, sillä koronan takia torit suljettiin pariksi kuukaudeksi. Nyt toreilla saa jälleen käydä kauppaa, mutta ihmisillä on aiempaa vähemmän rahaa.

Koronan aiheuttama taloustaantuma on vain korostanut perinteisten elinkeinojen ja ruuanlähteiden merkitystä. Kaupunkilaisten kasvanut paluumuutto takaisin maalaiskyliin laajennettujen perheverkostojensa piiriin on kuitenkin joillakin alueilla johtanut myös epätoivottaviin seurauksiin.

Rannikkokalastusjohtaja Andrew Smith Uudesta Caledoniasta kertoo näistä vaikutuksista.

”Ihmiset saattavat tulla itselleen tuntemattomille alueille tai eivät tunne kalastustapoja ja tietämättömyyttään pyytävät suojeltuja kalalajeja tai alamittaisia tai muuten vain vääriä kaloja. On myös kerrottu kalastajien menneen suojelualueille tai toisten ihmisten perinteisille apajille. Tästä on seurannut konflikteja”, Smith selittää.

Jos ei tunne paikallisia tapoja, saattaa pyytää kalaa, joka on kulttuurisista syistä sopimaton. Ristiriidat tulokkaiden ja paikallisten asukkaiden välillä ovat väistämättömiä.

Paineita ympäristölle

Valtaosaa rannikkokalastuksesta harjoitetaan kotitarpeiksi. Esimerkiksi Salomonsaarilla 75 prosenttia kalansaaliista menee kalastajaperheiden omaan käyttöön. Nyt kun kalastajia on entistä enemmän, myös ympäristöön kohdistuvat paineet ovat kasvaneet.

”Me olemme tottuneempia trooppisiin sykloneihin. Ne ovat kyllä tuhoisia, mutta ne aiheuttavat tuhoaan suhteellisen säännöllisesti, lyhyen aikaa ja vain paikallisesti. Koronalla sen sijaan tulee olemaan välittömien vaikutuksien lisäksi erittäin pitkäaikaisia vaikutuksia. Se on hitaasti kytevä katastrofi, ja ilmastonmuutos kytee vielä sitäkin hitaammin”, Smith sanoo.

Koronan myönteisiin vaikutuksiin voidaan lukea yhteisöpohjaisen kalastuksen merkityksen ymmärtäminen. Esimerkiksi Vanuatu tukee sitä lahjoittamalla tilapian poikasia ja kalanrehua perheille, jotka rakentavat kalalammikon. Näin sekä parannetaan väestön ravitsemusta että vähennetään ylikalastusta rantojen lähistöllä.

Koronaviruspandemia kalastuskaupungitturismityö Vanuatu Suomen IPS

Lue myös

Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen