Uutiset Koronaviruspandemia

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Vuoria meren takana.
Vanuatulla ei ole havaittu yhtään koronatapausta, mutta saarivaltio kärsii silti epidemian vaikutuksista. (Kuva: David Stanley / CC BY 2.0)

(IPS) -- Rannikkokalastuksesta on tullut  monille työnsä menettäneille ruuan ja elinkeinon pelastaja Tyynenmeren saarilla. Koronasulkujen vuoksi työttömiksi jääneitä on erityisen paljon kaupunkikeskuksissa ja turismiteollisuudessa.

Nyt alueen hallitusten ja kehitysjärjestöjen täytyy pohtia, miten sovittaa yhteen tämän hetken selviytymisvaatimukset ja pitemmän ajan kuluessa koituvat seuraukset rannikkoseutujen luonnonvaroille ja elinympäristöille.

”Meillä Vanuatulla ei ole yhtään koronatapausta. Mutta muu maailma on suljettuna ja alkuperäisasukkaiden turismista saamat tulot ovat kokonaan loppuneet”, Vanuatun kansallisen naisyhdistyksen toimitusjohtaja Leias Cullwick kertoo. Vanuatun bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia on tullut turismista.

”Mutta meillä on yhä omaa maata, johon istuttaa viljelykasveja, ja merestä saamme kalaa”, Cullwick lisää.

Kotitarpeiksi kalastaminen ja pienimuotoinen kaupallinen kalastus rannikkoalueilla on kaikilla Tyynenmeren saarilla keskeinen ravinnon ja toimeentulon lähde. Viisikymmentä prosenttia rannikon perheistä ansaitsee ensi- tai toissijaisen toimeentulonsa kalastuksesta, ja 89 prosenttia nauttii kalaruokaa viikoittain.

Kaupallinen kalastus on muuttunut hankalaksi, sillä koronan takia torit suljettiin pariksi kuukaudeksi. Nyt toreilla saa jälleen käydä kauppaa, mutta ihmisillä on aiempaa vähemmän rahaa.

Koronan aiheuttama taloustaantuma on vain korostanut perinteisten elinkeinojen ja ruuanlähteiden merkitystä. Kaupunkilaisten kasvanut paluumuutto takaisin maalaiskyliin laajennettujen perheverkostojensa piiriin on kuitenkin joillakin alueilla johtanut myös epätoivottaviin seurauksiin.

Rannikkokalastusjohtaja Andrew Smith Uudesta Caledoniasta kertoo näistä vaikutuksista.

”Ihmiset saattavat tulla itselleen tuntemattomille alueille tai eivät tunne kalastustapoja ja tietämättömyyttään pyytävät suojeltuja kalalajeja tai alamittaisia tai muuten vain vääriä kaloja. On myös kerrottu kalastajien menneen suojelualueille tai toisten ihmisten perinteisille apajille. Tästä on seurannut konflikteja”, Smith selittää.

Jos ei tunne paikallisia tapoja, saattaa pyytää kalaa, joka on kulttuurisista syistä sopimaton. Ristiriidat tulokkaiden ja paikallisten asukkaiden välillä ovat väistämättömiä.

Paineita ympäristölle

Valtaosaa rannikkokalastuksesta harjoitetaan kotitarpeiksi. Esimerkiksi Salomonsaarilla 75 prosenttia kalansaaliista menee kalastajaperheiden omaan käyttöön. Nyt kun kalastajia on entistä enemmän, myös ympäristöön kohdistuvat paineet ovat kasvaneet.

”Me olemme tottuneempia trooppisiin sykloneihin. Ne ovat kyllä tuhoisia, mutta ne aiheuttavat tuhoaan suhteellisen säännöllisesti, lyhyen aikaa ja vain paikallisesti. Koronalla sen sijaan tulee olemaan välittömien vaikutuksien lisäksi erittäin pitkäaikaisia vaikutuksia. Se on hitaasti kytevä katastrofi, ja ilmastonmuutos kytee vielä sitäkin hitaammin”, Smith sanoo.

Koronan myönteisiin vaikutuksiin voidaan lukea yhteisöpohjaisen kalastuksen merkityksen ymmärtäminen. Esimerkiksi Vanuatu tukee sitä lahjoittamalla tilapian poikasia ja kalanrehua perheille, jotka rakentavat kalalammikon. Näin sekä parannetaan väestön ravitsemusta että vähennetään ylikalastusta rantojen lähistöllä.

Koronaviruspandemia kalastuskaupungitturismityö Vanuatu Suomen IPS

Lue myös

Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija