Uutiset Demokratia

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.
Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa
Tunisialaiset osoittivat mieltään tammikuussa 2011. Arabikevään protestit levisivät lopulta myös muihin arabimaihin. (Kuva: Chris Belsten / CC BY 2.0)

Työttömyyden rooli arabikevään taustalla on pienempi kuin tähän asti on luultu, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan työttömät eivät osallistuneet arabikevään mielenosoituksiin useammin kuin työllisetkään.

”Ajatus turhautuneiden työttömien mellakoista saattaa äkkiseltään tuntua luontevalta. Tarkemmin ajatellen työttömälle, jolla on vaikeuksia saada itsensä tai perheensä ruokituksi, lienee kuitenkin toissijainen asia, hallitaanko maata demokraattisesti vai ei. Lisäksi työttömillä on niukemmin rahaa ja sosiaalisia verkostoja, jotka helpottavat mielenosoituksiin osallistumista”, sanoo tutkimuksen tehnyt ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen järjestön tiedotteessa.

Paasosen tutkimus perustuu Arabibarometri ja World Values Survey -kyselyaineistoihin, joista on tarkasteltu yhteensä noin 25 000:ta vastaajaa.

Aineistosta selviää, että työttömät ovat olleet muita tyytymättömämpiä elämäänsä, mutta tyytymättömyys ei ole lisännyt heidän todennäköisyyttään osallistua protesteihin vaan he ovat päin vastoin osallistuneet mielenosoituksiin joissakin tapauksissa jopa harvemmin.

Protesteihin osallistuivatkin enemmän  opiskelijat, nuoret, koulutetut ja politiikasta kiinnostuneet. Monet työttömistä taas eivät olleet erityisen kiinnostuneita politiikasta, tutkimuksessa kerrotaan. Kaikkein passiivisimpia olivat eläkeläiset ja kotirouvat.

Arabikevään protestiaalto alkoi Tunisiassa joulukuussa 2010, kun vihanneskauppias sytytti itsensä tuleen protestoidakseen poliisin korruptiota. Tapahtuman laukaisemat mielenosoitukset johtivat lopulta presidentti Zine El Abidine Ben Alin syöksemiseen vallasta.

Mielenosoitukset levisivät myös muihin arabimaihin, ja niiden seurauksena Egyptin presidentti syrjäytettiin ja Syyria, Jemen ja Libya ajautuivat sotaan.

Työttömyyden lisäksi arabikevään syinä on pidetty maiden huonoa hallintoa, ihmisoikeusrikkomuksia, nuorten suurta osuutta väestöstä, ruuan kohonnutta hintaa, sosiaalista mediaa ja lisääntynyttä koulutusta.

Tutkimus julkaistiin Peace Economics, Peace Science and Public Policy -lehdessä.

Demokratia politiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Lähi-Itä

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Rakennus ja ihmisiä kadulla

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.