Uutiset Demokratia

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.
Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa
Tunisialaiset osoittivat mieltään tammikuussa 2011. Arabikevään protestit levisivät lopulta myös muihin arabimaihin. (Kuva: Chris Belsten / CC BY 2.0)

Työttömyyden rooli arabikevään taustalla on pienempi kuin tähän asti on luultu, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan työttömät eivät osallistuneet arabikevään mielenosoituksiin useammin kuin työllisetkään.

”Ajatus turhautuneiden työttömien mellakoista saattaa äkkiseltään tuntua luontevalta. Tarkemmin ajatellen työttömälle, jolla on vaikeuksia saada itsensä tai perheensä ruokituksi, lienee kuitenkin toissijainen asia, hallitaanko maata demokraattisesti vai ei. Lisäksi työttömillä on niukemmin rahaa ja sosiaalisia verkostoja, jotka helpottavat mielenosoituksiin osallistumista”, sanoo tutkimuksen tehnyt ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen järjestön tiedotteessa.

Paasosen tutkimus perustuu Arabibarometri ja World Values Survey -kyselyaineistoihin, joista on tarkasteltu yhteensä noin 25 000:ta vastaajaa.

Aineistosta selviää, että työttömät ovat olleet muita tyytymättömämpiä elämäänsä, mutta tyytymättömyys ei ole lisännyt heidän todennäköisyyttään osallistua protesteihin vaan he ovat päin vastoin osallistuneet mielenosoituksiin joissakin tapauksissa jopa harvemmin.

Protesteihin osallistuivatkin enemmän  opiskelijat, nuoret, koulutetut ja politiikasta kiinnostuneet. Monet työttömistä taas eivät olleet erityisen kiinnostuneita politiikasta, tutkimuksessa kerrotaan. Kaikkein passiivisimpia olivat eläkeläiset ja kotirouvat.

Arabikevään protestiaalto alkoi Tunisiassa joulukuussa 2010, kun vihanneskauppias sytytti itsensä tuleen protestoidakseen poliisin korruptiota. Tapahtuman laukaisemat mielenosoitukset johtivat lopulta presidentti Zine El Abidine Ben Alin syöksemiseen vallasta.

Mielenosoitukset levisivät myös muihin arabimaihin, ja niiden seurauksena Egyptin presidentti syrjäytettiin ja Syyria, Jemen ja Libya ajautuivat sotaan.

Työttömyyden lisäksi arabikevään syinä on pidetty maiden huonoa hallintoa, ihmisoikeusrikkomuksia, nuorten suurta osuutta väestöstä, ruuan kohonnutta hintaa, sosiaalista mediaa ja lisääntynyttä koulutusta.

Tutkimus julkaistiin Peace Economics, Peace Science and Public Policy -lehdessä.

Demokratia politiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyys Lähi-Itä

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Rakennus ja ihmisiä kadulla

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tuoreimmat

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Amnesty: Koronapandemia nosti vähemmistöt poliisin silmätikuksi ympäri Eurooppaa
Koronarajoitukset sulkivat Filippiinien seniorit kotiin – Samalla moni menetti toimeentulonsa