Suomen saamen kielten asemaa pitäisi vahvistaa esimerkiksi kouluopetusta vahvistamalla, esittää saamen kielten nykytilaa ja tulevaisuutta pohtinut työryhmä opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd) ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle (vas).

Suurimpia haasteita saamen kielten säilyttämisessä ovat työryhmän mukaan saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaaminen, eri alojen pätevien ja kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten puute ja saamenkielisten poismuutto asuinalueeltaan.

Työryhmän mukaan Suomen kolme saamen kieltä pystytään säilyttämään luomalla aktiivisesti kielille käyttöympäristöjä. Keinona voisi olla esimerkiksi päivähoidon kielipesätoiminta, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta alkaen pelkästään kyseessä olevan kansan kielellä. Lisäksi esimerkiksi muodollisen opetuksen ja opetushenkilöstön määrän lisääminen ja etäyhteyksien hyödyntäminen opetuksessa ovat tärkeitä keinoja.

Vähemmistökielten aseman vakauttaminen edellyttää myös viranomaisten panostusta kielilain toteuttamiseksi, kuten esimerkiksi tv-, radio-, ja internetsisältöjen lisäämistä, työryhmä esittää.

Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa. Saamelaisia katsotaan olevan nykyisin yhteensä noin 10 000, joista kuitenkin arviolta vain puolet puhuu saamea äidinkielenään.

Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet, pohjoissaame, koltansaame ja inarinsaame, ovat uhanalaisia. Erityisen huolissaan työryhmä on koltansaamesta.