Uutiset

Tutkimus: Talouskasvu ei takaa hyvinvointia

Yhteiskunnallista edistystä mittaavan indeksin kärjessä on enimmäkseen vauraita maita, mutta moni vauras maa alisuoriutuu hyvinvoinnin lisäämisessä, kritisoivat tutkijat.
Poikia pelaamassa jalkapalloa Nepalissa
Nepal kuuluu maihin, joissa yhteiskunnallinen edistys on parempaa kuin bruttokansantuote antaisi ymmärtää. Kuvassa koululaisia Bandipurissa. (Kuva: Wellington College / CC BY-NC 2.0)

Hyvinvointi ja elämänlaatu ovat viime vuosina parantuneet ympäri maapallon, mutta kehitys on ollut epätasa-arvoista ja liian hidasta maiden vaurauteen verrattuna, summataan tuoreessa Social Progress Index -tutkimuksessa.

Yhdysvaltalaisen Social Progress Imperative -järjestön sekä Harvardin yliopiston ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun tekemässä indeksissä mitataan ”yhteiskunnallista edistystä”: muun muassa lääkkeiden, ruuan, veden ja sanitaation saatavuutta, turvallisuutta, terveyttä, poliittisten vapauksien tilaa sekä suvaitsevaisuutta maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Mukana on 128 maata, ja edistystä verrataan vuoteen 2014.

Viime viikolla julkaistun indeksin kärjessä, erittäin korkean yhteiskunnallisen edistyksen luokassa, on pelkästään vauraita maita, joista parhaita Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Sveitsi. Huonoimmassa, erittäin alhaisen yhteiskunnallisen edistyksen luokassa, ovat muun muassa Keski-Afrikan tasavalta, Afganistan, Tšad, Angola ja Niger.

Tutkijoiden mukaan korkea bruttokansantuote ja hyvinvointi eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä.

”Talouskasvu ei yksinään riitä luomaan edistystä ja parantamaan kansalaisten elintasoa. Todellinen menestys ja inklusiivinen kasvu vaativat sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen edistyksen saavuttamista”, sanoo Harvardin yliopiston professori Michael E. Porter tiedotteessa.

Yleisesti ottaen maailman maat alisuoriutuvat hyvinvoinnin edistämisessä verrattuna bruttokansantuotteeseensa, raportissa todetaan. Esimerkiksi Angola, Saudi-Arabia, Keski-Afrikan tasavalta, Kuwait ja Tšad pärjäävät huonommin kuin taloustilanteen perusteella voisi olettaa. Keskimääräistä parempia maita taas ovat Costa Rica, Kirigsia, Moldova, Nepal ja Senegal.

Tutkijat ovat huolissaan myös siitä, että ylipäätään yhteiskunnallinen hyvinvointi on edennyt maailmalla viime vuosina hitaasti ja osittain jopa heikentynyt. Poliittiset oikeudet sekä ilmaisunvapaus ovat heikentyneet useammassa maassa kuin parantuneet, muun muassa Turkissa, Thaimassa ja Unkarissa. Henkilökohtainen turvallisuus on huonontunut lähes yhtä monessa maassa kuin se on parantunutkin. Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia, seksuaalivähemmistöjä ja uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan puolestaan vaihtelee.

Toisaalta edistystä on tapahtunut 113 maassa tutkitusta 128 maasta. Koulutusta ja tietoa saa yhä useampi: esimerkiksi netin käyttö on muutamassa vuodessa noussut 8 prosentista 49:ään, raportissa kerrotaan.

kehityspolitiikka

Kommentit

Lähettänyt Lassi Salvi (ei varmistettu) 28.6.2017 - 10:25

Ristiriitaista: talouskasvu ei takaa hyvinvointia, mutta silti hyvivoinnin kärjessä pelkästään pitkän talouskasvun kokeneita maita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen