Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.
Naisia kuokat olalla
Nepalin syrjäseuduilla naisten on pakko sekä hoitaa kotiaan että tehdä töitä viljelyksillä, koska miehet ovat siirtotyöläisinä ulkomailla. Jhirubasin kylässä, 300 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta, 35-vuotias Dhanmaya Pata uurastaa samalla tavalla kuin hänen esivanhempansa ovat tehneet vuosisatojen ajan. (Kuva: Naresh Newar / IPS)

(IPS) -- Ilmastonmuutoksen kurittamilla naisilla Aasiassa ja Afrikassa on vaikeuksia sopeutua ilmastokriisiin, vaikka he saisivatkin tukea perheeltään tai valtiolta. Asiasta kerrotaan Nature and Climate Change -aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa.

Havainto pohjautuu kahteenkymmeneenviiteen tapaustutkimukseen. Pääelinkeinot luonnonvaroista riippuvaisilla alueilla kahdella mantereella ovat maanviljelys, karjankasvatus ja kalastus, joita täydentävät palkkatyö, pienimuotoinen kaupankäynti ja sukulaisten rahalähetykset ulkomailta.

Kaikkien alueiden ympäristöriskeihin kuuluvat kuivuudet, tulvat, sateen vaihtelevuus, maaperän eroosio ja maanvyöryt, helleaallot ja syklonit.

Sopeutuminen lisää vastuun taakkaa

Tutkimuksessa havaittiin, että kun perheet yrittävät sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumisstrategiat lisäävät naisten vastuita ja taakkoja. Varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.

Miesten lähtö siirtolaisiksi ja heidän rahalähetyksensä lisäävät perheiden käytettävissä olevia varoja, mutta naiset joutuvat miesten poissa ollessa kantamaan raskaampaa taakkaa. Heidän vapaa-aikansa vähenee ja sillä on kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.

Joissain tapauksissa valtio on avustanut perheitä tulvien tai kuivuuden aikana, mutta naisten on täytynyt turvautua miespuolisiin sukulaisiinsa saadakseen hätäapua.

Köyhyys heikentää päätöksentekovoimaa

Kolmessa tutkimuskohteessa naiset kuitenkin onnistuivat sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutospaineisiin. Esimerkiksi Nepalin Chhargharessa osuuskunta mahdollisti sen, että monet karjankasvattajanaiset vaihtoivat puhvelit paremmin niukkaa sateisuutta sietäviin vuohiin.

”Vahvistamalla naisten toimijuutta me autamme luomaan olosuhteita, joissa tunnustetaan naisten oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja joissa naiset ovat taloudellisesti voimaantuneita sekä vapaita kaikesta sorrosta ja väkivallasta”, tutkimuksen tekoon osallistunut Anjal Prakash sanoo.

Köyhyys on keskeinen naisten päätöksentekovoimaa heikentävä tekijä myös silloin, kun naiset jakavat perhevelvollisuuksia miesten kanssa ja työskentelevät kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi Keniassa naisjohtoisten kotitalouksien naiset myyvät alkoholia kustantaakseen lastensa koulunkäyntiä ja se altistaa heidät terveysvaaroille, kuten seksisuhteille asiakkaiden kanssa.

Tutkimuksessa todetaan, että tehokkaat sosiaaliset suojamekanismit voivat helpottaa välitöntä selviytymistä. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Intian yleinen viljajakelu tai Namibian eläkkeet ja sosiaaliset avustukset.

Lisätty linkki tutkimukseen 13.1.2020.

IlmastonmuutosTasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvoilmastonmuutos Aasia ja Tyynenmeren alueAfrikka Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Jarkko (ei varmistettu) 9.1.2020 - 10:29

Kiva että näistä akateemisista tutkimuksista raportoidaan. Ihan minimivaatimus kuitenkin olisi, että lukijoille tarjoittaisiin linkki alkuperäiseen tutkimukseen. Lisäksi, olisi hienoa jos alkuperäisen artikkelin kirjoittajien nimet ja tutkimuslaitokset mainittaisiin jutussa. Ja vieläkun tutkimuksen rahoittaja mainittaisiin niin oltaisiin jo aika lähellä optimia.

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.