Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.
Naisia kuokat olalla
Nepalin syrjäseuduilla naisten on pakko sekä hoitaa kotiaan että tehdä töitä viljelyksillä, koska miehet ovat siirtotyöläisinä ulkomailla. Jhirubasin kylässä, 300 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta, 35-vuotias Dhanmaya Pata uurastaa samalla tavalla kuin hänen esivanhempansa ovat tehneet vuosisatojen ajan. (Kuva: Naresh Newar / IPS)

(IPS) -- Ilmastonmuutoksen kurittamilla naisilla Aasiassa ja Afrikassa on vaikeuksia sopeutua ilmastokriisiin, vaikka he saisivatkin tukea perheeltään tai valtiolta. Asiasta kerrotaan Nature and Climate Change -aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa.

Havainto pohjautuu kahteenkymmeneenviiteen tapaustutkimukseen. Pääelinkeinot luonnonvaroista riippuvaisilla alueilla kahdella mantereella ovat maanviljelys, karjankasvatus ja kalastus, joita täydentävät palkkatyö, pienimuotoinen kaupankäynti ja sukulaisten rahalähetykset ulkomailta.

Kaikkien alueiden ympäristöriskeihin kuuluvat kuivuudet, tulvat, sateen vaihtelevuus, maaperän eroosio ja maanvyöryt, helleaallot ja syklonit.

Sopeutuminen lisää vastuun taakkaa

Tutkimuksessa havaittiin, että kun perheet yrittävät sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumisstrategiat lisäävät naisten vastuita ja taakkoja. Varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.

Miesten lähtö siirtolaisiksi ja heidän rahalähetyksensä lisäävät perheiden käytettävissä olevia varoja, mutta naiset joutuvat miesten poissa ollessa kantamaan raskaampaa taakkaa. Heidän vapaa-aikansa vähenee ja sillä on kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.

Joissain tapauksissa valtio on avustanut perheitä tulvien tai kuivuuden aikana, mutta naisten on täytynyt turvautua miespuolisiin sukulaisiinsa saadakseen hätäapua.

Köyhyys heikentää päätöksentekovoimaa

Kolmessa tutkimuskohteessa naiset kuitenkin onnistuivat sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutospaineisiin. Esimerkiksi Nepalin Chhargharessa osuuskunta mahdollisti sen, että monet karjankasvattajanaiset vaihtoivat puhvelit paremmin niukkaa sateisuutta sietäviin vuohiin.

”Vahvistamalla naisten toimijuutta me autamme luomaan olosuhteita, joissa tunnustetaan naisten oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja joissa naiset ovat taloudellisesti voimaantuneita sekä vapaita kaikesta sorrosta ja väkivallasta”, tutkimuksen tekoon osallistunut Anjal Prakash sanoo.

Köyhyys on keskeinen naisten päätöksentekovoimaa heikentävä tekijä myös silloin, kun naiset jakavat perhevelvollisuuksia miesten kanssa ja työskentelevät kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi Keniassa naisjohtoisten kotitalouksien naiset myyvät alkoholia kustantaakseen lastensa koulunkäyntiä ja se altistaa heidät terveysvaaroille, kuten seksisuhteille asiakkaiden kanssa.

Tutkimuksessa todetaan, että tehokkaat sosiaaliset suojamekanismit voivat helpottaa välitöntä selviytymistä. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Intian yleinen viljajakelu tai Namibian eläkkeet ja sosiaaliset avustukset.

Lisätty linkki tutkimukseen 13.1.2020.

IlmastonmuutosTasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvoilmastonmuutos Aasia ja Tyynenmeren alueAfrikka Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Jarkko (ei varmistettu) 9.1.2020 - 10:29

Kiva että näistä akateemisista tutkimuksista raportoidaan. Ihan minimivaatimus kuitenkin olisi, että lukijoille tarjoittaisiin linkki alkuperäiseen tutkimukseen. Lisäksi, olisi hienoa jos alkuperäisen artikkelin kirjoittajien nimet ja tutkimuslaitokset mainittaisiin jutussa. Ja vieläkun tutkimuksen rahoittaja mainittaisiin niin oltaisiin jo aika lähellä optimia.

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi