Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.
Naisia kuokat olalla
Nepalin syrjäseuduilla naisten on pakko sekä hoitaa kotiaan että tehdä töitä viljelyksillä, koska miehet ovat siirtotyöläisinä ulkomailla. Jhirubasin kylässä, 300 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta, 35-vuotias Dhanmaya Pata uurastaa samalla tavalla kuin hänen esivanhempansa ovat tehneet vuosisatojen ajan. (Kuva: Naresh Newar / IPS)

(IPS) -- Ilmastonmuutoksen kurittamilla naisilla Aasiassa ja Afrikassa on vaikeuksia sopeutua ilmastokriisiin, vaikka he saisivatkin tukea perheeltään tai valtiolta. Asiasta kerrotaan Nature and Climate Change -aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa.

Havainto pohjautuu kahteenkymmeneenviiteen tapaustutkimukseen. Pääelinkeinot luonnonvaroista riippuvaisilla alueilla kahdella mantereella ovat maanviljelys, karjankasvatus ja kalastus, joita täydentävät palkkatyö, pienimuotoinen kaupankäynti ja sukulaisten rahalähetykset ulkomailta.

Kaikkien alueiden ympäristöriskeihin kuuluvat kuivuudet, tulvat, sateen vaihtelevuus, maaperän eroosio ja maanvyöryt, helleaallot ja syklonit.

Sopeutuminen lisää vastuun taakkaa

Tutkimuksessa havaittiin, että kun perheet yrittävät sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumisstrategiat lisäävät naisten vastuita ja taakkoja. Varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.

Miesten lähtö siirtolaisiksi ja heidän rahalähetyksensä lisäävät perheiden käytettävissä olevia varoja, mutta naiset joutuvat miesten poissa ollessa kantamaan raskaampaa taakkaa. Heidän vapaa-aikansa vähenee ja sillä on kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.

Joissain tapauksissa valtio on avustanut perheitä tulvien tai kuivuuden aikana, mutta naisten on täytynyt turvautua miespuolisiin sukulaisiinsa saadakseen hätäapua.

Köyhyys heikentää päätöksentekovoimaa

Kolmessa tutkimuskohteessa naiset kuitenkin onnistuivat sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutospaineisiin. Esimerkiksi Nepalin Chhargharessa osuuskunta mahdollisti sen, että monet karjankasvattajanaiset vaihtoivat puhvelit paremmin niukkaa sateisuutta sietäviin vuohiin.

”Vahvistamalla naisten toimijuutta me autamme luomaan olosuhteita, joissa tunnustetaan naisten oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja joissa naiset ovat taloudellisesti voimaantuneita sekä vapaita kaikesta sorrosta ja väkivallasta”, tutkimuksen tekoon osallistunut Anjal Prakash sanoo.

Köyhyys on keskeinen naisten päätöksentekovoimaa heikentävä tekijä myös silloin, kun naiset jakavat perhevelvollisuuksia miesten kanssa ja työskentelevät kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi Keniassa naisjohtoisten kotitalouksien naiset myyvät alkoholia kustantaakseen lastensa koulunkäyntiä ja se altistaa heidät terveysvaaroille, kuten seksisuhteille asiakkaiden kanssa.

Tutkimuksessa todetaan, että tehokkaat sosiaaliset suojamekanismit voivat helpottaa välitöntä selviytymistä. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Intian yleinen viljajakelu tai Namibian eläkkeet ja sosiaaliset avustukset.

Lisätty linkki tutkimukseen 13.1.2020.

IlmastonmuutosTasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvoilmastonmuutos Aasia ja Tyynenmeren alueAfrikka Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Jarkko (ei varmistettu) 9.1.2020 - 10:29

Kiva että näistä akateemisista tutkimuksista raportoidaan. Ihan minimivaatimus kuitenkin olisi, että lukijoille tarjoittaisiin linkki alkuperäiseen tutkimukseen. Lisäksi, olisi hienoa jos alkuperäisen artikkelin kirjoittajien nimet ja tutkimuslaitokset mainittaisiin jutussa. Ja vieläkun tutkimuksen rahoittaja mainittaisiin niin oltaisiin jo aika lähellä optimia.

Lue myös

Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.

Sudan kärsii rajuista tulvista – Niilin pinta korkeimmillaan sataan vuoteen

Poikkeuksellisen raju sadekausi on vaikuttanut satojen tuhansien ihmisten elämään Sudanissa. Vaarana ovat etenkin likaisen veden mukana leviävät taudit. Myös koronaviruksen ehkäisy on vaikeutunut.
Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.