Uutiset Ruokaturva

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.
Poroja sulaneen lumen keskellä.
Ilmastonmuutos uhkaa myös saamelaisten elämäntapaa. Kuva Utsjoelta. (Kuva: Ninara / Flickr.com / CC BY 2.0)

Alkuperäiskansojen tapa tuottaa ruokaa on maailman ekologisesti kestävimpien joukossa, mutta nyt heidän ruokajärjestelmänsä ovat vaarassa muun muassa ilmastonmuutoksen kaltaisten uhkatekijöiden takia, summaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) sekä sen kumppanien tuore raportti.

Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa esimerkiksi metsästämällä ja keräilemällä, kalastamalla sekä harjoittamalla paimentolaisuutta tai kaskiviljelyä. Heidän tapaansa tuottaa ruokaa pidetään malliesimerkkinä kestävästä ruuantuotannosta, sillä se on usein pitkälti omavaraista, hävikkiä on vähän ja sen avulla onnistutaan tuottamaan ruokaa niin, että ympäristölle jää aikaa uusiutua ja toipua.

”Alkuperäiskansat sopeuttavat ruuantuotantonsa ja kulutuksensa vuodenaikoihin ja luonnollisiin sykleihin, eivät päin vastoin, kuten useimmat yhteisöt tekevät. Sukupolvien ajan jatkunut ympäristön tarkkailu ja tarkka ymmärrys ekosysteemistä takaavat biodiversiteetin suojelun”, kuvailee YK:n alkuperäiskansafoorumin johtaja Anne Nuorgam tiedotteessa.

Raportissa tarkastellaan kahdeksan alkuperäiskansan elämäntapaa Suomessa, Kamerunissa, Malissa, Guatemalassa, Kolumbiassa, Intiassa ja Salomonsaarilla.

Suomesta mukana ovat inarinsaamelaiset, joiden lasketaan tuottavan itse noin 75 prosenttia proteiineistaan ja 70 prosenttia kaikesta ruuastaan. Saamelaiset tuottavat ruokaa esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja poronkasvatuksen avulla sekä hyödyntämällä villinä kasvavaa ruokaa, kuten marjoja ja sieniä.

”Huolimatta siitä, että alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät ovat selviytyneet vuosisatojen ajan, ne todennäköisesti katoavat tulevina vuosina monien uhkatekijöiden vuoksi. Tutkijoiden pitää kuunnella ja oppia heiltä tukeakseen esi-isien tietämyksen ylläpitämistä”, sanoo tutkimuksen teossa mukana olleen trooppisen maatalouden keskuksen CIATin johtaja Juan Lucas Restrepo.

Ruokajärjestelmiä uhkaavat esimerkiksi ilmastonmuutos sekä teollisuus ja kaupallinen maatalous. Esimerkiksi saamelaisten tapauksessa marjat ja sienet ovat haavoittuvia ilmaston muuttumiselle. Viime vuosina saamelaiset ovat havainneet myös jäkälän vähenemisen ja jään kovenemisen, mikä vaikeuttaa porojen ruuanhakua. Syytä ei tiedetä. Myös kesälämpötilat ovat nousseet. Muita haasteita ovat turismi, maankäytön muutokset, kuten hakkuut, kultakaivostoiminta ja teiden rakennus, raportissa kerrotaan.

”Tarvitsemme tehokkaampaa ja luovempaa vuorovaikutusta alkuperäiskansojen tietojärjestelmien ja tieteellisen tiedon välillä. Tämä on ainoa tapa, jonka avulla saavutetaan maailman tarvitsema maatalous- ja ruokajärjestelmän muutos”, toteaa FAO:n pääekonomisti Máximo Torero.

RuokaturvaYmpäristö alkuperäiskansatmaatalousruokaympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.