Alkuperäiskansojen tapa tuottaa ruokaa on maailman ekologisesti kestävimpien joukossa, mutta nyt heidän ruokajärjestelmänsä ovat vaarassa muun muassa ilmastonmuutoksen kaltaisten uhkatekijöiden takia, summaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) sekä sen kumppanien tuore raportti.

Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa esimerkiksi metsästämällä ja keräilemällä, kalastamalla sekä harjoittamalla paimentolaisuutta tai kaskiviljelyä. Heidän tapaansa tuottaa ruokaa pidetään malliesimerkkinä kestävästä ruuantuotannosta, sillä se on usein pitkälti omavaraista, hävikkiä on vähän ja sen avulla onnistutaan tuottamaan ruokaa niin, että ympäristölle jää aikaa uusiutua ja toipua.

”Alkuperäiskansat sopeuttavat ruuantuotantonsa ja kulutuksensa vuodenaikoihin ja luonnollisiin sykleihin, eivät päin vastoin, kuten useimmat yhteisöt tekevät. Sukupolvien ajan jatkunut ympäristön tarkkailu ja tarkka ymmärrys ekosysteemistä takaavat biodiversiteetin suojelun”, kuvailee YK:n alkuperäiskansafoorumin johtaja Anne Nuorgam tiedotteessa.

Raportissa tarkastellaan kahdeksan alkuperäiskansan elämäntapaa Suomessa, Kamerunissa, Malissa, Guatemalassa, Kolumbiassa, Intiassa ja Salomonsaarilla.

Suomesta mukana ovat inarinsaamelaiset, joiden lasketaan tuottavan itse noin 75 prosenttia proteiineistaan ja 70 prosenttia kaikesta ruuastaan. Saamelaiset tuottavat ruokaa esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja poronkasvatuksen avulla sekä hyödyntämällä villinä kasvavaa ruokaa, kuten marjoja ja sieniä.

”Huolimatta siitä, että alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät ovat selviytyneet vuosisatojen ajan, ne todennäköisesti katoavat tulevina vuosina monien uhkatekijöiden vuoksi. Tutkijoiden pitää kuunnella ja oppia heiltä tukeakseen esi-isien tietämyksen ylläpitämistä”, sanoo tutkimuksen teossa mukana olleen trooppisen maatalouden keskuksen CIATin johtaja Juan Lucas Restrepo.

Ruokajärjestelmiä uhkaavat esimerkiksi ilmastonmuutos sekä teollisuus ja kaupallinen maatalous. Esimerkiksi saamelaisten tapauksessa marjat ja sienet ovat haavoittuvia ilmaston muuttumiselle. Viime vuosina saamelaiset ovat havainneet myös jäkälän vähenemisen ja jään kovenemisen, mikä vaikeuttaa porojen ruuanhakua. Syytä ei tiedetä. Myös kesälämpötilat ovat nousseet. Muita haasteita ovat turismi, maankäytön muutokset, kuten hakkuut, kultakaivostoiminta ja teiden rakennus, raportissa kerrotaan.

”Tarvitsemme tehokkaampaa ja luovempaa vuorovaikutusta alkuperäiskansojen tietojärjestelmien ja tieteellisen tiedon välillä. Tämä on ainoa tapa, jonka avulla saavutetaan maailman tarvitsema maatalous- ja ruokajärjestelmän muutos”, toteaa FAO:n pääekonomisti Máximo Torero.