Uutiset

Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria

Ajatuspaja Chatham Housen raportissa on ensimmäistä kertaa selvitetty matalan ja keskitulotason maiden työntekijöiden heikon ravitsemuksen vaikutusta yrityksiin ja liike-elämään. Sen mukaan monikansalliset suuryrityksen menettävät vuosittain satoja miljardeja dollareita työntekjöiden puutteellisesta ravitsemuksesta johtuvan tuottavuuden laskun vuoksi.
Suuri vati, jossa on kellertäviä mötiköitä ja kädet hypistelemässä niitä
Työntekijöiden heikko ravitsemus aiheuttaa monikansallisille yrityksille vuosittain satojen miljardien dollarien menetyksiä tuottavuudessa. Erityisen suuri vaikutus on fyysisissä ja käsin tehtävissä töissä. Kuvassa kumin lajittelua Etiopiassa. (Kuva: Ollivier Girard / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

Suuret yritykset menettävät vuosittain 130–850 miljardia dollaria (noin 110–740 miljardia euroa) matalan ja keskitulotason maiden työntekijöiden heikon ravitsemuksen vuoksi, selviää ajatuspaja Chatham Housen tuoreesta raportista.

Raportissa selvitettiin työntekijöiden riittämättömästä tai heikkolaatuisesta ravinnosta johtuvan alipainon, ylipainon, anemian ja pienikokoisuuden vaikutusta yritysten tuottavuuteen.

Todellisuudessa kustannukset ovat suuremmat, sillä raportissa huomioitiin ainoastaan heikon ravitsemuksen suorat vaikutukset. Piilokustannuksia syntyy esimerkiksi lapsuuden aliravitsemuksen vaikutuksesta koulumenestykseen ja puutteellisesta ravinnonsaannista aiheutuvista sairauksista johtuvista sairauslomista ja -poissaoloista.

Raportissa tarkasteltiin 13 eri talouden alaa – muun muassa rakennusteollisuutta, maataloutta, kaivosalaa, terveyssektoria ja koulutusta – 19 matalan ja keskitulotason maassa. Heikko ravitsemus vaikutti negatiivisesti työntekijöiden tuottavuuteen kaikilla aloilla ja koulutustasoilla, mutta suurin vaikutus sillä oli fyysisiin ja käsin tehtäviin töihin.

Tutkituista maista työntekijöiden alipainoisuuden vaikutuksista kärsitään erityisesti Etiopiassa ja Intiassa, ylipaino taas on ongelmana Egyptissä, Albaniassa ja Hondurasissa.

Monet maat, kuten Ghana, Namibia, Tansania ja Zimbabwe, kantavat heikon ravitsemuksen ”kaksoitaakkaa”, kun väestössä on paljon sekä ali- että ylipainoisia. Esimerkiksi Namibiassa 10 prosenttia työvoimasta on alipainoisia ja 12 prosenttia ylipainoisia.

Raporttia varten haastateltiin myös monikansallisten yritysten edustajia. Selvityksen mukaan yritykset aliarvioivat heikon ravitsemuksen vaikutusta tuottavuuteen ja omia mahdollisuuksiaan tilanteen parantamiseksi. Ravinnon saantia pidettiin työntekijöiden henkilökohtaisen elämän piiriin kuuluvana asiana, vaikka tosiasiassa suuryritykset voisivat tehdä paljonkin tilanteen parantamiseksi, esimerkiksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai paikallisten viranomaisten kanssa.

Sekä maksamalla työntekijöilleen ja alihankkijoilleen normaalit elinkustannukset kattavaa palkkaa.

Ravinnon ja sen puutteen vaikutusta ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan yleisesti on tutkittu paljon, mutta Chatman Housen raportti on ensimmäinen, jossa on selvitetty heikon ravitsemuksen kustannuksia liike-elämälle ja suuryrityksille.

ruokatyöväestötalousliiketoimintayhtiötravinto/aliravitsemus

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen