Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tulvat uhkaavat rohingya-pakolaisia

Yli puolta miljoonaa Myanmarista paennutta rohingya-muslimia uhkaavat hirmumyrskyt ja monsuunisateet Bangladeshissa. Nopeasti kokoon kyhätyillä pakolaisleireillä turvallisuus on erityisen uhattu.
Miehet rakentavat tietä pakolaisleirillä Bangladeshisssa.
Myanmarin rohingya-pakolaisia majoittavissa Bangladeshin leireissä valmistaudutaan lähestyvään myrsky- ja monsuunikauteen. Teitä rakennetaan maastoon, joka uhkaa muuttua mutavelliksi sadekaudella. (Kuva: Naimul Haq / IPS)

(IPS) -- Yli puoli miljoonaa Myanmarista paennutta rohingya-muslimia altistuu pian uusille vaaroille Bangladeshissa. Trooppisten hirmumyrskyjen kausi alkaa maaliskuussa, ja sitä seuraa lokakuulle jatkuva monsuunisateiden aika.

Bangladesh ja avustusjärjestöt valmistautuvat kuumeisesti tulevaan, mutta pakolaisten turvallisuuden takaaminen nopeasti kokoon kyhätyissä leireissä on vaikeaa. Cox's Bazaarin ranta-alueella Bangladeshin kaakkoisoisissa on kaikkiaan 30 leiriä. Mäkinen maasto muuttuu nopeasti mutavelliksi.

Vuonna 1991 alueelle iskenyt sykloni tappoi lähes 140 000 ihmistä, ja eriasteisia tuhoja tulee vuosittain. Bambusta ja telttakankaasta kasatut asumukset eivät kestä tuulen riepottelua ja kaatosateita, maanvyöryistä ja tulvista puhumattakaan.

”Öisin on turvaton olo, kun mereltä tuleva tuuli ulvoo majan katossa. Pelottaa nukkua, kun ympärillä lapset itkevät ja pyytävät apua”, hiljattain Balukhalin leirille saapunut Noor-e-Khatum kertoo.

Taudit uhkaavat

YK:n lastenrahasto Unicef on varoittanut, että sateet lisäävät koleraepidemian vaaraa leireissä. Sama koskee E-hepatiittia, joka on tappava raskaana oleville. Seisova vesi houkuttaa malariahyttysiä.

Bangladeshin viranomaiset arvioivat, että yli kolmannes pakolaisista on välittömässä vaaravyöhykkeessä. ”Valmistaudumme siirtämään heidät turvallisempaan paikkaan ja pyrimme torjumaan tulvia raivaamalla esteitä veden virtaukselta”, Cox's Bazaarin alueen apulaisjohtaja Ali Hussain kertoo.

Hussainin mukaan ruokaa on varastossa riittävästi monsuunikaudesta selviämiseen. Leireille on lähetetty sotilaita vahvistamaan vanhoja teitä ja rakentamaan uusia, jotta esimerkiksi ambulanssien pääsy alueelle varmistetaan.

Katastrofia yritetään estää rakentamalla leireille kestävämpiä suojia sekä kouluttamalla 650 henkeä etsintä-, pelastus- ja ensiaputehtäviin. Heidän pitää varoittaa uhkista ja auttaa asukkaita selviämään niistä.

Ongelmiin varaudutaan

YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM tekee yhteistyötä pakolaisvirasto UNHCR:n ja ruoka-avusta huolehtivan WFP:n kanssa. Ne ovat perustaneet leireille kymmenen tukikohtaa, joissa on kevyttä maansiirtokalustoa ja henkilökuntaa raivaustehtäviin.

Akuuttien ripuliepidemioiden varalle on pystytetty viisi lääkintäkeskusta, IOM:n tiedottaja Shirin Akhter sanoo.

YK:n väestörahasto Unfpa kantaa erityistä huolta raskaana olevista pakolaisnaisista, joita on noin 46 000. ”Järjestämme puhtaita tarvikkeita ja liikkuvia lääkintäryhmiä heidän avukseen monsuunikaudella”, Hassan Abdi Unfpasta kertoo.

Bangladesh ja Myanmar ovat periaatteessa sopineet pakolaisten palautuksesta kotimaahansa. Moni rohingya kuitenkin pelkää palata maahan, jossa tuhansia muslimeita on tapettu, kokonaisia kyliä poltettu ja joukoittain naisia raiskattu.

Pakolaisia tulee yhä rajan yli Bangladeshiin, vaikkakin vähemmän kuin viime lokakuussa alkaneiden julmuuksien jälkeen.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetkonfliktiturvallisuusilmastonmuutosluonnonkatastrofit BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen