Uutiset Demokratia

Tuhannet ihmiset paenneet vaaliväkivaltaa Norsunluurannikolla – Istuva presidentti voitti kolmannen kauden

Norsunluurannikon istuva presidentti Alassane Ouattara on voittanut kolmannen kauden opposition boikotoimissa vaaleissa. Moni muistaa nyt vuosien 2010–2011 tapahtumat, jolloin yli 3 000 ihmistä kuoli vaaliväkivaltaisuuksissa.
Mies puhujanpenkissä, taustalla ihmisiä.
Alassane Ouattara YK:n turvallisuusneuvoston tapaamisessa vuonna 2018. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Yli 3 200 ihmistä, pääosin naisia ja lapsia, on paennut Norsunluurannikolta sen naapurimaihin Liberiaan, Ghanaan ja Togoon. Syynä on viime viikon presidentinvaalien jälkeen puhjennut väkivalta.

Norsunluurannikolla järjestettiin viime lauantaina presidentinvaalit, jotka voitti noin 94 prosentin äänimäärällä istuva presidentti Alassane Ouattara.

Oppositio boikotoi vaaleja, sillä kyseessä on jo tämän kolmas kausi. Opposition mukaan perustuslaki sallii vain kaksi kautta, Ouattaran mukaan taas vuoden 2016 perustuslakimuutoksen ansiosta hän voi asettua ehdolle. Ouattara päätti asettua ehdolle sen jälkeen, kun hänen seuraajakseen suunniteltu ehdokas kuoli yllättäen viime kesänä.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n siteeraamien vaalitarkkailijoiden mukaan osaa äänestysasemista ei avattu lainkaan ja vaalivirkailijoita kohtaan hyökättiin. Opposition kannatusalueilla äänestysasemia ryöstettiin ja vaalimateriaalia poltettiin.

Aiemmin suurin osa Ouattaran vastaehdokkaista diskattiin, kertoo puolestaan The New Humanitarian.

Vaalien jälkeen oppositio perusti rinnakkaishallituksen, jota armeija esti tiistaina lähtemästä kodeistaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan mellakkapoliisi on tulittanut kyynelkaasulla opposition kannattajia, ja maan keskiosissa on ollut viidakkoveitsihyökkäyksiä.

Yhteensä ennen vaaleja, niiden aikana ja niiden jälkeen jopa 40 ihmistä on kuollut.

Tilanne herättää huolta monissa kansalaisissa, sillä ihmiset muistavat yhä vuoden 2010 vaalien jälkeisen väkivallan.

”Tiedämme, että ihmiset muistelevat vuosia 2010–2011, jolloin väkivalta johti yli 3 000 kuolleeseen, yli 300 000 ihmisen pakenemiseen maasta ja noin miljoonaan pakolaiseen maan sisällä”, sanoi UNHCR:n edustaja Boris Cheshirkov tiistaina.

Väkivalta puhkesi vuoden 2010 vaalien jälkeen, kun istuva presidentti Laurent Gbagbo ei suostunut luopumaan vallasta. Tuolloin Ouattara voitti vaalit.

Gbagbo joutui kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen, mutta häntä ei tuomittu. Hän olisi halunnut asettua ehdolle myös viime viikon vaaleissa, mutta häntä ei hyväksytty.

Demokratia politiikkademokratiahallintokonflikti Norsunluurannikko

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija