Uutiset

Tsadin entinen diktaattori entistä lähempänä oikeutta

Oikeudenkäynti järjestetään Senegalissa, jossa Hissène Habré on ollut maanpaossa 21 vuotta.
(Kuva: Chadnorthrup / Flickr.com / cc 2.0)

Kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin ICJ on antanut päätöksen, että Senegalin tulee saattaa ihmisoikeusrikkomuksista syytetty Tsadin entinen diktaattori Hissène Habré oikeuteen tai luovuttaa hänet Belgiaan.

Belgia oli nostanut tuomioistuimeen syytteen Senegalia vastaan siitä, että maa laiminlöi YK:n kidutuksen vastaisen säädöksen mukaisen velvollisuutensa selvittää rikokset ihmisyyttä vastaan.

Hissène Habréa epäillään systemaattisesta kidutuksesta ja poliittisista teloituksista hallintokaudellaan 1982-1990 Tsadissa. Hän on ollut maanpaossa Senegalissa 21 vuotta.

Senegalin uusi presidentti Macky Sall valitsi päätöksen jälkeen, että oikeudenkäynti käydään Dakarissa ja se alkaa vuoden lopulla. Maa päätti 24 heinäkuuta perustaa erillisen oikeusistuimen käsittelemään Habrén tapausta. 

"Päätös on voitto Hissène Habrén uhreille, jotka ovat taistelleet 21 vuotta päästäkseen oikeuteen. Se on myös vahva viesti Senegalin uusille johtajille, että heidän täytyy tehdä osansa Habrén saattamisesta vastuuseen teoistaan," sanoo Reed Brody HMW:stä, joka on työskennellyt uhrien kanssa 13 vuotta. 

Dakarin tuomioistuin aloitti oikeudenkäynnin vuonna 2005 Habréa vastaan, mutta päätti myöhemmin, että sillä ei ole valtuuksia tuomita ulkomaalaista kidutuksesta, joka on tapahtunut maan rajojen ulkopuolella.

Oikeudenkäynnin jäätyä kesken Belgia antoi kansainvälisen pidätyskäskyn vuonna 2005 ja on pyytänyt Habréa luovutettavaksi neljä kertaa oikeudenkäyntiä varten, josta Senegal kieltäytyi. Lopulta maa nosti syytteen Senegalia vastaan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuimen päätös tuli 20 heinäkuuta. 

ihmisoikeudethallintolakioikeus ja rikos TsadSenegal

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.