Uutiset Kehityspolitiikka

Trumpin vaalivoitto tietää epävarmuutta ihmisoikeuksille ja kehitysyhteistyölle

Kansalaisjärjestöt ovat järkyttyneitä Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi. Etenkin ilmastopolitiikan tulevaisuus on epävarma.
Protesti Trumpia vastaan St. Paulissa Minnesotan osavaltiossa. (Kuva: Fibonacci Blue / Flickr.com / CC BY 2.0)

Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on otettu tyrmistyneinä vastaan niin ihmisoikeus-, kehitysyhteistyö- kuin ympäristöjärjestöissäkin.

Trumpin kehityspoliittiset kannat ovat vielä epäselvät, mutta esimerkiksi ihmisoikeuspolitiikan näkymät ovat synkät – hän on haukkunut puheissaan lähes kaikki mahdolliset vähemmistöt, etenkin maahanmuuttajat. Hän on luvannut estää esimerkiksi syyrialaisten pääsyn maahan.

"Olemme heränneet tänä aamuna järkyttäviin uutisiin. Äärinationalisti on voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit kampanjalla, joka oli täynnä rasismia, naisvihaa ja vihamielisyyttä. Tämä on hyvin pelottava päivä, etenkin ei-valkoisille ja muille vähemmistöille, jotka elävät Yhdysvalloissa. Ilmaisemme solidaarisuutensa heille ja pyydämme heitä pysymään vahvana ja yksimielisinä läpi tämän painajaisen", kirjoittaa brittiläisen köyhyyden vastaisen Global Justice Now -järjestön johtaja Nick Dearden blogissaan.

Trump on kampanjansa aikana kertonut muun muassa haluavansa tehdä vesikidutuksesta ja "hemmetin paljon pahemmista keinoista" jälleen laillisia sekä pitää Guantanamon vankileirin auki.

Suurimmat ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch (HRW) ovat nyt vaatineet kannanotoissaan Trumpia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja hylkäämään vihamielisen kampanjaretoriikan.

"Trump on -- aiheuttanut vakavaa huolta Yhdysvaltain ihmisoikeussitoumusten vahvuudesta tulevaisuudessa. Hänen on nyt pantava tämä taakseen ja sitouduttava sekä alistuttava Yhdysvaltain ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä kotona että ulkomailla", sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty.

Se, mitä Trump tekee kehitysyhteistyön suhteen, on vielä epäselvää, sillä aiheesta on puhuttu vaalikampanjan aikana vain vähän. Kehityspolitiikan uutissivusto Devexin arvion mukaan Trump todennäköisesti jatkaa Pakistanin tukemista sekä humanitaarisen avun antamista mutta vain, jos se ei maksa liikaa.

Selvää kuitenkin on, että Trumpin ageda on torjunut Yhdysvaltain kansainvälisen sitoutumisen. Ei ole mahdotonta, että hän esimerkiksi ehdottaisi Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin hajottamista tai muslimimaiden rahoittamisen lopettamista, sivustolla arvioidaan.

Ilmastotaistelu ei lopu

Järjestöpiirien välittömin huolenaihe Trumpin valinnassa on Pariisin ilmastosopimus, josta ilmastoskeptikko Trump on luvannut vetäytyä.

"Yhdysvaltain presidentiksi valittiin ihminen, joka kieltää ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen olemassaolon. Hän ei siis joko usko maailman tiedeyhteisön käytännössä yksimieliseen viestiin siitä, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa koskaan kohdannut uhka – tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. En tiedä, kumpi huolestuttaa minua enemmän", kirjoittaa Kepan ilmastonasiantuntija Tuuli Hietaniemi blogikirjoituksessaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan tulevaisuudenkuvia on nyt useita. Varsinaisesta sopimuksesta eroaminen on mahdollista vasta neljän vuoden kuluttua, mutta ilmastonmuutoksen puitesopimuksesta eroaminen onnistuu vuodessa. Tällöin ero koskisi myös Pariisin sopimusta.

Eroamisen kynnys on kuitenkin korkea, sillä puitesopimuksen hyväksyivät presidentti George W. Bush sekä Yhdysvaltain kongressi, hän muistuttaa.

Ahon mukaan uusiutuva energia tulee olevaan tulevaisuudessa joka tapauksessa halvin energiantuotantotapa. Siihen edes Trump ei pysty vaikuttamaan.

Ympäristöjärjestöt lupaavatkin jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua takaiskusta huolimatta.

"Trumpin valinta on katastrofi, mutta se ei voi olla kansainvälisen ilmastoprosessin loppu. Emme anna periksi eikä kansainvälisen yhteisönkään pitäisi", sanoo ilmastokampanjan 350.orgin johtaja May Boeve.

Kehityspolitiikka ihmisoikeudetkehitysyhteistyöpolitiikkailmastonmuutos Yhdysvallat Amnesty InternationalIlmasto.orgKepa

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat