Uutiset Kehityspolitiikka

Trumpin vaalivoitto tietää epävarmuutta ihmisoikeuksille ja kehitysyhteistyölle

Kansalaisjärjestöt ovat järkyttyneitä Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi. Etenkin ilmastopolitiikan tulevaisuus on epävarma.
Protesti Trumpia vastaan St. Paulissa Minnesotan osavaltiossa. (Kuva: Fibonacci Blue / Flickr.com / CC BY 2.0)

Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on otettu tyrmistyneinä vastaan niin ihmisoikeus-, kehitysyhteistyö- kuin ympäristöjärjestöissäkin.

Trumpin kehityspoliittiset kannat ovat vielä epäselvät, mutta esimerkiksi ihmisoikeuspolitiikan näkymät ovat synkät – hän on haukkunut puheissaan lähes kaikki mahdolliset vähemmistöt, etenkin maahanmuuttajat. Hän on luvannut estää esimerkiksi syyrialaisten pääsyn maahan.

"Olemme heränneet tänä aamuna järkyttäviin uutisiin. Äärinationalisti on voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit kampanjalla, joka oli täynnä rasismia, naisvihaa ja vihamielisyyttä. Tämä on hyvin pelottava päivä, etenkin ei-valkoisille ja muille vähemmistöille, jotka elävät Yhdysvalloissa. Ilmaisemme solidaarisuutensa heille ja pyydämme heitä pysymään vahvana ja yksimielisinä läpi tämän painajaisen", kirjoittaa brittiläisen köyhyyden vastaisen Global Justice Now -järjestön johtaja Nick Dearden blogissaan.

Trump on kampanjansa aikana kertonut muun muassa haluavansa tehdä vesikidutuksesta ja "hemmetin paljon pahemmista keinoista" jälleen laillisia sekä pitää Guantanamon vankileirin auki.

Suurimmat ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch (HRW) ovat nyt vaatineet kannanotoissaan Trumpia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja hylkäämään vihamielisen kampanjaretoriikan.

"Trump on -- aiheuttanut vakavaa huolta Yhdysvaltain ihmisoikeussitoumusten vahvuudesta tulevaisuudessa. Hänen on nyt pantava tämä taakseen ja sitouduttava sekä alistuttava Yhdysvaltain ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä kotona että ulkomailla", sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty.

Se, mitä Trump tekee kehitysyhteistyön suhteen, on vielä epäselvää, sillä aiheesta on puhuttu vaalikampanjan aikana vain vähän. Kehityspolitiikan uutissivusto Devexin arvion mukaan Trump todennäköisesti jatkaa Pakistanin tukemista sekä humanitaarisen avun antamista mutta vain, jos se ei maksa liikaa.

Selvää kuitenkin on, että Trumpin ageda on torjunut Yhdysvaltain kansainvälisen sitoutumisen. Ei ole mahdotonta, että hän esimerkiksi ehdottaisi Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin hajottamista tai muslimimaiden rahoittamisen lopettamista, sivustolla arvioidaan.

Ilmastotaistelu ei lopu

Järjestöpiirien välittömin huolenaihe Trumpin valinnassa on Pariisin ilmastosopimus, josta ilmastoskeptikko Trump on luvannut vetäytyä.

"Yhdysvaltain presidentiksi valittiin ihminen, joka kieltää ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen olemassaolon. Hän ei siis joko usko maailman tiedeyhteisön käytännössä yksimieliseen viestiin siitä, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa koskaan kohdannut uhka – tai sitten hän ei yksinkertaisesti välitä. En tiedä, kumpi huolestuttaa minua enemmän", kirjoittaa Kepan ilmastonasiantuntija Tuuli Hietaniemi blogikirjoituksessaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan tulevaisuudenkuvia on nyt useita. Varsinaisesta sopimuksesta eroaminen on mahdollista vasta neljän vuoden kuluttua, mutta ilmastonmuutoksen puitesopimuksesta eroaminen onnistuu vuodessa. Tällöin ero koskisi myös Pariisin sopimusta.

Eroamisen kynnys on kuitenkin korkea, sillä puitesopimuksen hyväksyivät presidentti George W. Bush sekä Yhdysvaltain kongressi, hän muistuttaa.

Ahon mukaan uusiutuva energia tulee olevaan tulevaisuudessa joka tapauksessa halvin energiantuotantotapa. Siihen edes Trump ei pysty vaikuttamaan.

Ympäristöjärjestöt lupaavatkin jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua takaiskusta huolimatta.

"Trumpin valinta on katastrofi, mutta se ei voi olla kansainvälisen ilmastoprosessin loppu. Emme anna periksi eikä kansainvälisen yhteisönkään pitäisi", sanoo ilmastokampanjan 350.orgin johtaja May Boeve.

Kehityspolitiikka ihmisoikeudetkehitysyhteistyöpolitiikkailmastonmuutos Yhdysvallat Amnesty InternationalIlmasto.orgKepa

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.