Uutiset Tasa-arvo

Tarvitaanko Suomeen erillislakia tyttöjen silpomisen kieltämiseksi? – Keskustelu erillislaista jättää varjoonsa muut keinot, sanoo asiantuntija

Suomen rikoslaki kieltää jo nyt tyttöjen sukuelinten silpomisen, mutta eduskuntaan etenevässä kansalaisaloitteessa vaaditaan erillistä lakia. Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala peräänkuuluttaa lisää asennemuutostyötä sekä ammattilaisten kouluttamista.
Kaksi Suomen lakikirjaa
Naisten sukuelinten silpominen on Suomessa laitonta rikoslain mukaan. Uusi aloite vaatii asiasta erillislakia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC 2.0)

Sosiaalinen media osoitti tehokkuutensa pari viikkoa sitten, kun tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia vaativa kansalaisaloite sai kymmeniä tuhansia allekirjoituksia alle viikossa.

Huhtikuussa tekstiilifirma Finlaysonin liikkeelle panema aloite keräsi nihkeästi allekirjoituksia, kunnes se alkoi elokuussa saada lisää julkisuutta. Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kasaan pari viikkoa sitten, mikä tarkoittaa, että aloite etenee eduskuntaan.

Kaikki silpomisen vastaista työtä tekevien järjestöjen asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä erillislakia tarpeellisena. Esimerkiksi Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällik Johanna Latvala muistuttaa, että toisin kuin osa some-kommentoijista on luullut, silpominen on jo kielletty Suomen rikoslaissa.

Sitä pidetään törkeänä pahoinpitelynä, josta voi saada kymmenen vuoden vankeustuomion. Lain piiriin kuuluvat myös yllyttäminen sekä kuljettaminen ulkomaille silvottavaksi.

Siksi erillistä
silpomisen vastaista lakia ei Ihmisoikeusliiton mukaan tarvita, muita toimia kylläkin. Latvalan mukaan kampanjointi erillislain puolesta on jättänyt huomiotta muut silpomisen estämiseen tarvittavat toimet.

Suomen lainsäädäntö on jo vahva, mutta muut kansalliset toimet ovat olleet aika heikkoja. Sosiaali-, terveys- ja sosiaalisalan ammattilaisia ei ole koulutettu tarpeeksi. Poliisille ja lastensuojelulle ei tule ilmoituksia. Yhteisöt vaikenevat asiasta eikä viranomaistoiminta ole tarpeeksi tehokasta”, hän sanoo.

Latvalan mielestä silpomista kitket
ään parhaiten jatkamalla jo olemassa olevaa asennemuutos- ja tiedotustyötä sekä kouluttamalla ammattilaisia viemään tapauksia eteenpäin. Myös ympärileikkauksen läpikäyneiden hyvinvointia pitäisi parantaa.

Myös Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta suhtautuu erillislakiin varauksella. Erillislain hyödyistä ei juuri ole näyttöä muissakaan EU-maissa, hän muistuttaa. Esimerkiksi Ranskasta erillislaki puuttuu, mutta siellä tuomioita taas on tullut paljon, hän huomauttaa.

Jotkut suomalaiset oikeusoppineet sekä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ovat aiemmin huomauttaneet, etteivät erillislait yleensä kuulu suomalaiseen lainsäädäntötapaan, vaan vakavimmista rikoksista säädetään nimenomaan rikoslailla. Sen sijaan esimerkiksi muissa Pohjoismaissa silpomisesta on säädetty erillislaki.

Laki selkiyttäisi

Suomessa elää todennäköisesti tuhansia silvottuja naisia, ja maahanmuuttajajärjestö Fenix Helsingin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Suomesta on jopa viety tyttöjä silvottavaksi ulkomaille. Tilastotietoa asiasta ei ole, eikä silpomisesta ole nostettu yhtään rikossyytettä. Siksi erillislaki saa myös kannatusta.

”Kukaan ei voi olla eri mieltä siitä, että nykylainsäädäntö ei toimi. Ennakkotapauksia ei ole eikä ilmoituksia tehdä niin paljon kuin pitäisi”, toteaa silpomisen vastaista työtä Keniassa tekevän Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gotni.

World Vision on Finlaysonin kansalaisaloitteen virallinen tukija. Gothónin mukaan laki ei yksin riitä silpomisen ehkäisemiseksi, mutta se selkiyttäisi tilannetta.

”Silpomista tukevat ihmiset eivät näe sitä pahoinpitelynä. Jos laki kieltäisi sen selkeästi, asiaa ei voisi enää kyseenalaistaa. Laki ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan tarvitaan myös todella paljon koulutusta ja resursseja”, hän sanoo.

Silpominen koskettaa suomalaisia

Vaikka silpominen on Suomessa edelleen piilossa oleva ilmiö, järjestöjen mukaan asenteet ovat muuttuneet. Ihmisoikeusliitto on järjestänyt 17 vuoden ajan aiheesta ryhmäkeskusteluja erityisesti somalin- ja amharankielisille maahanmuuttajille, ja tulokset alkavat näkyä.

”Ihmiset, jotka asuneet täällä jo pidempään, tietävät yleensä, että silpominen on vahingollista ja rikollista. Muutos näkyy myös siinä, että asiasta puhutaan avoimemmin ainakin meidän ryhmissämme. Vielä 1990- ja 2000-lukujen alussa se oli tabu”, Latvala sanoo.

Annette Gothónin mukaan kansalaisaloitteen suosio kertoo myös suomalaisen keskusteluilmapiirin muutoksesta. Vielä joitakin vuosia sitten silpomisesta ei olisi puhuttu näin avoimesti.

”Huomion määrä oli positiivinen yllätys. Sain puheluja ja viestejä tuntemattomilta. Ehkä pikku hiljaa ihmiset Suomessakin ovat alkaneet kokea, että silpominen ei enää ole asia, joka on jossain kaukana, vaan se voi oikeasti koskea suomalaisiakin tyttöjä”, hän toteaa.

Asenteet muuttuvat kehitysmaissakin

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa naista on kokenut sukuelinten silpomisen. Toimenpidettä harjoitetaan noin 30:ssä Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maassa.

Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa kehitysmaissakin. Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta seuraa silpomisen vastaista työtä Somalimaassa, joka on Somaliasta yksipuolisesti itsenäistynyt valtio. Lähes kaikki alueen naiset silvotaan.

Maan uskonnolliset johtajat antoivat helmikuussa kielteisen fatwan kaikkein vakavimmalle silpomisen muodolle, jossa kaikki ulkoiset sukuelimet poistetaan ja tyttö ommellaan kiinni.

Maa on suunnitellut myös silpomisen kriminalisointia lailla, mutta toistaiseksi kiistaa aiheuttaa se, mitkä muodot kriminalisoitaisiin. Väkiparran mukaan monet uskonnolliset johtajat tuomitsevat vakavimman muodon mutta kannattavat silpomisen lievempää sunna-muotoa, jossa klitoris leikataan pois. Se on Somalimaassa yhä yleisempi silpomisen muoto, mikä on toisaalta hyvä asia tyttöjen terveyden kannalta mutta vaikeuttaa Väkiparran mukaan ehkäisytyötä, jota muun muassa Solidaarisuus ja sen kumppanit tekevät.

Väkiparran mukaan asenteet Somalimaassa ovat muuttumassa. Silpominen ei ole enää yhtä suuri tabu kuin aiemmin.

”Muutos on ollut iso ennen kaikkea siinä, että asiasta voi puhua etenkin kaupungeissa. Jopa miehet ovat alkaneet puhua esimerkiksi silpomisen vaikutuksista seksielämään ja perheen talouteen”, hän kertoo.

Tabuja rikotaan myös Keniassa, jossa silpominen kiellettiin vuonna 2011. World Vision järjestää Kenian Sookin alueella vaihtoehtoisia aikuistumisriittejä, joihin ei sisälly silpomisrituaalia.

”Tyttöjen silpominen on lähes puolittunut 90 prosentista kahdeksan vuoden aikana”, kertoo järjestön ohjelmajohtaja Annette Gothóni.

Tasa-arvo gendersiirtolaisuuspolitiikkalakioikeus ja rikosterveys Suomi SolidaarisuusIhmisoikeusliitto

Lue myös

Pinkkiä lakanaa ja lippuja pitelevät naiset marssivat kadulla

ILO hyväksyi historiallisen sopimuksen häirintää ja väkivaltaa vastaan työpaikoilla – Taustalla MeToo-liike

Uusi sopimus määrittelee väkivallan ja ahdistelun työpaikoilla ihmisoikeusloukkauksiksi. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kiittää MeToo-liikettä, jonka ansiosta naiset ovat uskaltautuneet puhumaan kokemuksistaan työpaikoilla.
Sexual violence in conflict -kyltti punaisella tuastalla

Miten päästä eroon sodankäynnin tehokkaimmasta aseesta? – Seksuaaliseen väkivaltaan konflikteissa on puututtava välittömästi

Seksuaalisen väkivallan käyttäminen sodankäynnin aseena jatkuu, ellei siihen puututa yhteiskunnan jokaisella tasolla. Yksi keino saada tekijät vastuuseen on naisten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin, kirjoittaa Etelä-Sudanin väkivaltaa tutkinut Elina Viitasaari.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan