Uutiset Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen

Tarvitaanko Suomeen erillislakia tyttöjen silpomisen kieltämiseksi? – Keskustelu erillislaista jättää varjoonsa muut keinot, sanoo asiantuntija

Suomen rikoslaki kieltää jo nyt tyttöjen sukuelinten silpomisen, mutta eduskuntaan etenevässä kansalaisaloitteessa vaaditaan erillistä lakia. Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala peräänkuuluttaa lisää asennemuutostyötä sekä ammattilaisten kouluttamista.
Kaksi Suomen lakikirjaa
Naisten sukuelinten silpominen on Suomessa laitonta rikoslain mukaan. Uusi aloite vaatii asiasta erillislakia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC 2.0)

Sosiaalinen media osoitti tehokkuutensa pari viikkoa sitten, kun tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia vaativa kansalaisaloite sai kymmeniä tuhansia allekirjoituksia alle viikossa.

Huhtikuussa tekstiilifirma Finlaysonin liikkeelle panema aloite keräsi nihkeästi allekirjoituksia, kunnes se alkoi elokuussa saada lisää julkisuutta. Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kasaan pari viikkoa sitten, mikä tarkoittaa, että aloite etenee eduskuntaan.

Kaikki silpomisen vastaista työtä tekevien järjestöjen asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä erillislakia tarpeellisena. Esimerkiksi Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällik Johanna Latvala muistuttaa, että toisin kuin osa some-kommentoijista on luullut, silpominen on jo kielletty Suomen rikoslaissa.

Sitä pidetään törkeänä pahoinpitelynä, josta voi saada kymmenen vuoden vankeustuomion. Lain piiriin kuuluvat myös yllyttäminen sekä kuljettaminen ulkomaille silvottavaksi.

Siksi erillistä
silpomisen vastaista lakia ei Ihmisoikeusliiton mukaan tarvita, muita toimia kylläkin. Latvalan mukaan kampanjointi erillislain puolesta on jättänyt huomiotta muut silpomisen estämiseen tarvittavat toimet.

Suomen lainsäädäntö on jo vahva, mutta muut kansalliset toimet ovat olleet aika heikkoja. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ei ole koulutettu tarpeeksi. Poliisille ja lastensuojelulle ei tule ilmoituksia. Yhteisöt vaikenevat asiasta eikä viranomaistoiminta ole tarpeeksi tehokasta”, hän sanoo.

Latvalan mielestä silpomista kitket
ään parhaiten jatkamalla jo olemassa olevaa asennemuutos- ja tiedotustyötä sekä kouluttamalla ammattilaisia viemään tapauksia eteenpäin. Myös ympärileikkauksen läpikäyneiden hyvinvointia pitäisi parantaa.

Myös Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta suhtautuu erillislakiin varauksella. Erillislain hyödyistä ei juuri ole näyttöä muissakaan EU-maissa, hän muistuttaa. Esimerkiksi Ranskasta erillislaki puuttuu, mutta siellä tuomioita taas on tullut paljon, hän huomauttaa.

Jotkut suomalaiset oikeusoppineet sekä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ovat aiemmin huomauttaneet, etteivät erillislait yleensä kuulu suomalaiseen lainsäädäntötapaan, vaan vakavimmista rikoksista säädetään nimenomaan rikoslailla. Sen sijaan esimerkiksi muissa Pohjoismaissa silpomisesta on säädetty erillislaki.

Laki selkiyttäisi

Suomessa elää todennäköisesti tuhansia silvottuja naisia, ja maahanmuuttajajärjestö Fenix Helsingin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Suomesta on jopa viety tyttöjä silvottavaksi ulkomaille. Tilastotietoa asiasta ei ole, eikä silpomisesta ole nostettu yhtään rikossyytettä. Siksi erillislaki saa myös kannatusta.

”Kukaan ei voi olla eri mieltä siitä, että nykylainsäädäntö ei toimi. Ennakkotapauksia ei ole eikä ilmoituksia tehdä niin paljon kuin pitäisi”, toteaa silpomisen vastaista työtä Keniassa tekevän Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gotni.

World Vision on Finlaysonin kansalaisaloitteen virallinen tukija. Gothónin mukaan laki ei yksin riitä silpomisen ehkäisemiseksi, mutta se selkiyttäisi tilannetta.

”Silpomista tukevat ihmiset eivät näe sitä pahoinpitelynä. Jos laki kieltäisi sen selkeästi, asiaa ei voisi enää kyseenalaistaa. Laki ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan tarvitaan myös todella paljon koulutusta ja resursseja”, hän sanoo.

Silpominen koskettaa suomalaisia

Vaikka silpominen on Suomessa edelleen piilossa oleva ilmiö, järjestöjen mukaan asenteet ovat muuttuneet. Ihmisoikeusliitto on järjestänyt 17 vuoden ajan aiheesta ryhmäkeskusteluja erityisesti somalin- ja amharankielisille maahanmuuttajille, ja tulokset alkavat näkyä.

”Ihmiset, jotka asuneet täällä jo pidempään, tietävät yleensä, että silpominen on vahingollista ja rikollista. Muutos näkyy myös siinä, että asiasta puhutaan avoimemmin ainakin meidän ryhmissämme. Vielä 1990- ja 2000-lukujen alussa se oli tabu”, Latvala sanoo.

Annette Gothónin mukaan kansalaisaloitteen suosio kertoo myös suomalaisen keskusteluilmapiirin muutoksesta. Vielä joitakin vuosia sitten silpomisesta ei olisi puhuttu näin avoimesti.

”Huomion määrä oli positiivinen yllätys. Sain puheluja ja viestejä tuntemattomilta. Ehkä pikku hiljaa ihmiset Suomessakin ovat alkaneet kokea, että silpominen ei enää ole asia, joka on jossain kaukana, vaan se voi oikeasti koskea suomalaisiakin tyttöjä”, hän toteaa.

Asenteet muuttuvat kehitysmaissakin

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa naista on kokenut sukuelinten silpomisen. Toimenpidettä harjoitetaan noin 30:ssä Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maassa.

Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa kehitysmaissakin. Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta seuraa silpomisen vastaista työtä Somalimaassa, joka on Somaliasta yksipuolisesti itsenäistynyt valtio. Lähes kaikki alueen naiset silvotaan.

Maan uskonnolliset johtajat antoivat helmikuussa kielteisen fatwan kaikkein vakavimmalle silpomisen muodolle, jossa kaikki ulkoiset sukuelimet poistetaan ja tyttö ommellaan kiinni.

Maa on suunnitellut myös silpomisen kriminalisointia lailla, mutta toistaiseksi kiistaa aiheuttaa se, mitkä muodot kriminalisoitaisiin. Väkiparran mukaan monet uskonnolliset johtajat tuomitsevat vakavimman muodon mutta kannattavat silpomisen lievempää sunna-muotoa, jossa klitoris leikataan pois. Se on Somalimaassa yhä yleisempi silpomisen muoto, mikä on toisaalta hyvä asia tyttöjen terveyden kannalta mutta vaikeuttaa Väkiparran mukaan ehkäisytyötä, jota muun muassa Solidaarisuus ja sen kumppanit tekevät.

Väkiparran mukaan asenteet Somalimaassa ovat muuttumassa. Silpominen ei ole enää yhtä suuri tabu kuin aiemmin.

”Muutos on ollut iso ennen kaikkea siinä, että asiasta voi puhua etenkin kaupungeissa. Jopa miehet ovat alkaneet puhua esimerkiksi silpomisen vaikutuksista seksielämään ja perheen talouteen”, hän kertoo.

Tabuja rikotaan myös Keniassa, jossa silpominen kiellettiin vuonna 2011. World Vision järjestää Kenian Sookin alueella vaihtoehtoisia aikuistumisriittejä, joihin ei sisälly silpomisrituaalia.

”Tyttöjen silpominen on lähes puolittunut 90 prosentista kahdeksan vuoden aikana”, kertoo järjestön ohjelmajohtaja Annette Gothóni.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen gendersukupuolten tasa-arvosiirtolaisuuspolitiikkalakioikeus ja rikosterveysnaisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM) Suomi SolidaarisuusIhmisoikeusliitto

Lue myös

Intian lippu, taustalla puita.

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.