Uutiset Tasa-arvo

Tarvitaanko Suomeen erillislakia tyttöjen silpomisen kieltämiseksi? – Keskustelu erillislaista jättää varjoonsa muut keinot, sanoo asiantuntija

Suomen rikoslaki kieltää jo nyt tyttöjen sukuelinten silpomisen, mutta eduskuntaan etenevässä kansalaisaloitteessa vaaditaan erillistä lakia. Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala peräänkuuluttaa lisää asennemuutostyötä sekä ammattilaisten kouluttamista.
Kaksi Suomen lakikirjaa
Naisten sukuelinten silpominen on Suomessa laitonta rikoslain mukaan. Uusi aloite vaatii asiasta erillislakia. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC 2.0)

Sosiaalinen media osoitti tehokkuutensa pari viikkoa sitten, kun tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia vaativa kansalaisaloite sai kymmeniä tuhansia allekirjoituksia alle viikossa.

Huhtikuussa tekstiilifirma Finlaysonin liikkeelle panema aloite keräsi nihkeästi allekirjoituksia, kunnes se alkoi elokuussa saada lisää julkisuutta. Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kasaan pari viikkoa sitten, mikä tarkoittaa, että aloite etenee eduskuntaan.

Kaikki silpomisen vastaista työtä tekevien järjestöjen asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä erillislakia tarpeellisena. Esimerkiksi Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällik Johanna Latvala muistuttaa, että toisin kuin osa some-kommentoijista on luullut, silpominen on jo kielletty Suomen rikoslaissa.

Sitä pidetään törkeänä pahoinpitelynä, josta voi saada kymmenen vuoden vankeustuomion. Lain piiriin kuuluvat myös yllyttäminen sekä kuljettaminen ulkomaille silvottavaksi.

Siksi erillistä
silpomisen vastaista lakia ei Ihmisoikeusliiton mukaan tarvita, muita toimia kylläkin. Latvalan mukaan kampanjointi erillislain puolesta on jättänyt huomiotta muut silpomisen estämiseen tarvittavat toimet.

Suomen lainsäädäntö on jo vahva, mutta muut kansalliset toimet ovat olleet aika heikkoja. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ei ole koulutettu tarpeeksi. Poliisille ja lastensuojelulle ei tule ilmoituksia. Yhteisöt vaikenevat asiasta eikä viranomaistoiminta ole tarpeeksi tehokasta”, hän sanoo.

Latvalan mielestä silpomista kitket
ään parhaiten jatkamalla jo olemassa olevaa asennemuutos- ja tiedotustyötä sekä kouluttamalla ammattilaisia viemään tapauksia eteenpäin. Myös ympärileikkauksen läpikäyneiden hyvinvointia pitäisi parantaa.

Myös Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta suhtautuu erillislakiin varauksella. Erillislain hyödyistä ei juuri ole näyttöä muissakaan EU-maissa, hän muistuttaa. Esimerkiksi Ranskasta erillislaki puuttuu, mutta siellä tuomioita taas on tullut paljon, hän huomauttaa.

Jotkut suomalaiset oikeusoppineet sekä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ovat aiemmin huomauttaneet, etteivät erillislait yleensä kuulu suomalaiseen lainsäädäntötapaan, vaan vakavimmista rikoksista säädetään nimenomaan rikoslailla. Sen sijaan esimerkiksi muissa Pohjoismaissa silpomisesta on säädetty erillislaki.

Laki selkiyttäisi

Suomessa elää todennäköisesti tuhansia silvottuja naisia, ja maahanmuuttajajärjestö Fenix Helsingin viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Suomesta on jopa viety tyttöjä silvottavaksi ulkomaille. Tilastotietoa asiasta ei ole, eikä silpomisesta ole nostettu yhtään rikossyytettä. Siksi erillislaki saa myös kannatusta.

”Kukaan ei voi olla eri mieltä siitä, että nykylainsäädäntö ei toimi. Ennakkotapauksia ei ole eikä ilmoituksia tehdä niin paljon kuin pitäisi”, toteaa silpomisen vastaista työtä Keniassa tekevän Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gotni.

World Vision on Finlaysonin kansalaisaloitteen virallinen tukija. Gothónin mukaan laki ei yksin riitä silpomisen ehkäisemiseksi, mutta se selkiyttäisi tilannetta.

”Silpomista tukevat ihmiset eivät näe sitä pahoinpitelynä. Jos laki kieltäisi sen selkeästi, asiaa ei voisi enää kyseenalaistaa. Laki ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan tarvitaan myös todella paljon koulutusta ja resursseja”, hän sanoo.

Silpominen koskettaa suomalaisia

Vaikka silpominen on Suomessa edelleen piilossa oleva ilmiö, järjestöjen mukaan asenteet ovat muuttuneet. Ihmisoikeusliitto on järjestänyt 17 vuoden ajan aiheesta ryhmäkeskusteluja erityisesti somalin- ja amharankielisille maahanmuuttajille, ja tulokset alkavat näkyä.

”Ihmiset, jotka asuneet täällä jo pidempään, tietävät yleensä, että silpominen on vahingollista ja rikollista. Muutos näkyy myös siinä, että asiasta puhutaan avoimemmin ainakin meidän ryhmissämme. Vielä 1990- ja 2000-lukujen alussa se oli tabu”, Latvala sanoo.

Annette Gothónin mukaan kansalaisaloitteen suosio kertoo myös suomalaisen keskusteluilmapiirin muutoksesta. Vielä joitakin vuosia sitten silpomisesta ei olisi puhuttu näin avoimesti.

”Huomion määrä oli positiivinen yllätys. Sain puheluja ja viestejä tuntemattomilta. Ehkä pikku hiljaa ihmiset Suomessakin ovat alkaneet kokea, että silpominen ei enää ole asia, joka on jossain kaukana, vaan se voi oikeasti koskea suomalaisiakin tyttöjä”, hän toteaa.

Asenteet muuttuvat kehitysmaissakin

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa naista on kokenut sukuelinten silpomisen. Toimenpidettä harjoitetaan noin 30:ssä Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maassa.

Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa kehitysmaissakin. Solidaarisuus-järjestön tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta seuraa silpomisen vastaista työtä Somalimaassa, joka on Somaliasta yksipuolisesti itsenäistynyt valtio. Lähes kaikki alueen naiset silvotaan.

Maan uskonnolliset johtajat antoivat helmikuussa kielteisen fatwan kaikkein vakavimmalle silpomisen muodolle, jossa kaikki ulkoiset sukuelimet poistetaan ja tyttö ommellaan kiinni.

Maa on suunnitellut myös silpomisen kriminalisointia lailla, mutta toistaiseksi kiistaa aiheuttaa se, mitkä muodot kriminalisoitaisiin. Väkiparran mukaan monet uskonnolliset johtajat tuomitsevat vakavimman muodon mutta kannattavat silpomisen lievempää sunna-muotoa, jossa klitoris leikataan pois. Se on Somalimaassa yhä yleisempi silpomisen muoto, mikä on toisaalta hyvä asia tyttöjen terveyden kannalta mutta vaikeuttaa Väkiparran mukaan ehkäisytyötä, jota muun muassa Solidaarisuus ja sen kumppanit tekevät.

Väkiparran mukaan asenteet Somalimaassa ovat muuttumassa. Silpominen ei ole enää yhtä suuri tabu kuin aiemmin.

”Muutos on ollut iso ennen kaikkea siinä, että asiasta voi puhua etenkin kaupungeissa. Jopa miehet ovat alkaneet puhua esimerkiksi silpomisen vaikutuksista seksielämään ja perheen talouteen”, hän kertoo.

Tabuja rikotaan myös Keniassa, jossa silpominen kiellettiin vuonna 2011. World Vision järjestää Kenian Sookin alueella vaihtoehtoisia aikuistumisriittejä, joihin ei sisälly silpomisrituaalia.

”Tyttöjen silpominen on lähes puolittunut 90 prosentista kahdeksan vuoden aikana”, kertoo järjestön ohjelmajohtaja Annette Gothóni.

Tasa-arvo gendersiirtolaisuuspolitiikkalakioikeus ja rikosterveys Suomi SolidaarisuusIhmisoikeusliitto

Lue myös

Yliopisto-opiskelijoita luentosalissa

Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”

Maailmanlaajuisesti vain 30 prosenttia luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa yliopistossa opiskelevista on naisia. Ongelma on erityisen suuri globaalissa etelässä, jossa monissa maissa lisähaasteena ovat vielä infrastruktuurin ja oppimateriaalien puute.
Neljä nauravaa naista muovituoleilla

Afrikka on yrittäjämyönteisin maanosa – Naisjohtoisten yritysten kasvua haittaa pääoman puute

Yrittäjiksi ryhtyvien naisten määrä on viime vuosina Afrikassa kasvanut, mutta he lopettavat herkemmin kuin miehet. ”Kamppailen edelleen samojen taloudellisten vaikeuksien kanssa kuin aloittaessani. Monesti olen ollut vähällä hylätä unelmani ja etsiä työpaikan”, kertoo puuseppä Soi Cate Chelang.
Ryhmä ihmisiä istumassa kivirakenteiden alla

Nepalin ”menkkamajaperinne” johtaa jopa naisten kuolemiin, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua

Osissa Nepalia eristetään naiset omaan majaansa kuukautisten ajaksi. Nyt perinnettä kitketään muun muassa yhteisöterveystyöläisten avulla, ja siinä on myös onnistuttu. ”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, sanoo Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Israelin siirtokuntatehtaita

YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb

Ihmisoikeusjärjestöt pitävät uuden raportin julkaisua läpimurtona, Israel ja Yhdysvallat tyrmäävät raportin puolueellisena.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.

Tuoreimmat

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan