Uutiset

Tapporaha hoitajista ja lääkäreistä

Huhtikuun 25. päivän aamuna kuulin Katmandussa, Nepalin pääkaupungissa, että sairaahoitajien ja lääkäreiden hengestä luvataan tapporaha.

Ei ollut kulunut kuin kaksi viikkoa siitä kuin Nepalissa oli valta vaihtunut yksinvaltaiselta kuninkaalta demokraattiselle hallitukselle.

Kaksi kuukautta kestäneen demokratialiikkeen aikana oli sairaaloiden henkilökunnasta tullut ihmisoikeuksien puolesta käytävän taistelun symboleita. Nyt heitä vaadittiin tilille toiminnastaan ihmishenkien pelastamiseksi poliisin ja armeijan luodeilta.

ARKENAKIN
YLLIN VAIKEAA


Maailman köyhinpiin maihin kuuluvassa Nepalissa 300 000 rupiaa (42 000 mk), joka oli luvattu tapporaha sairaanhoitajan hengestä, on summa, jonka omistamisesta vain harvat voivat edes haaveilla. Puolet 18- miljoonaisesta kansasta ansaitsee alle 2 400 markkaa vuodessa ja elää virallisestikin köyhyysrajan ulkopuolella. Jo pelkkä huhu tapporahan maksamisesta onnistui tekemään hoitajien ja lääkäreiden elämästä erittäin vaikean.

30 vuoden diktatuuri on suistanut Nepalin taloudelliseen katastrofiin. Vain kuningasperhe on päässyt maailman rikkaimpien listoille.

Terveydenhuoltoon on virallisenkin budjetin mukaan käytetty henkeä kohti vain viisi Suomen markkaa vuodessa, tästäkin suuri osa on mennyt byrokratian pyörittämiseen ja korruptioon.

Vuoristoisessa maassa sairas joutuu kävelemään kylästään jopa viikkoja päästäkseen lääkärin luo. Keskimäärin 23 000 ihmistä kohden on yksi lääkäri. Koulutettujen sairaanhoitajia maassa on vielä vähemmän, vain viitisensataa.

EPÄPOLIITTISTA TOIMINTAA
HMISHENKIEN PELASTAMISEKSI


Helmikuussa alkaneen demokratiaa vaativan liikkeen aikana terveydenhoitohenkilöstö protestoi poliisin väkivaltaa vastaan. Sairaaloiden ja yliopiston henkilökunnan joukkokokouksen kaikki 800 osallistujaa oli pidätetty joksikin aikaa. Myöhemmin järjestettiin myös päivän kestänyt sairaalalakko.

"Me toimimme täysin epäpoliittisesti, ihmisten oikeuksien puolesta väkivaltaa vastaan", vakuutti meille Nepalin lääkäriliiton pääsihteeri,tohtori B.R.Joshi. "Terveydenhoitohenkilökunta ei näe oikeutusta luotien käyttämiseen ihmisiä vastaan..." selitti lakkoa opetussairaalan terveydenhoidon opettaja.

Huhtikuun 8. päivänä kuningas vihdoin lupasi demokratian, monipuoluehallituksen ja vaalit vuoden sisällä. Julistusta seurannutta yötä ei Bir-sairaalan henkilökunta hevillä unohda. Ihmiset ryntäsivät kaduille juhlimaan ulkonaliikkumiskiellosta välittämättä ja heitä ammuttiin varoittamatta. "Pahinta on, että heitä ammuttiin kohti, päähän ja yläruumiiseen, tarkoituksena tappaa," kertoo sairaalan ensiavun vastaava lääkäri Bharat Pradhan.

ENSIAVUSSA
ISÄLLISSODAN TUNNELMA


Sairaalat täyttyivat haavoittuneista. Käytävät ja aulat otettiin potilaskäyttöön, samoin toimistot. "Jatkuvasti tuli tietoja uusista haavoittuneista, jotka makasivat kaduilla tuntikausia, kun poliisi ei päästänyt ambulansseja hakemaan heitä" kertoo Pradhan.

"Ulkonaliikkumiskiellon vuoksi emme me eivätkä potilaat päässeet ostamaan kahteen päivään ruokaa tai lääkkeitä." Vaikka periaatteessa terveydenhoito on Nepalissa ilmaista, joutuvat potilaat resurssipulan vuoksi ostamaan kaikki lääkkeensä, jopa rokotteet ja sidetarvikkeet itse.

Osastonhoitaja Vidhya Joshi oli tuona samana aamuna saanut luodin olkapäähänsä ollessaan lähdössä työhön. Sairaalassa käydessämme hän oli edelleen hoidossa lukuisten muiden haavoittuneiden tavoin. Tämä 38-vuotias jo 17 vuotta ammatissa toiminut hoitaja oli huolissaan työkyvyn palaamisesta. Hänen oikea kätensä ei toiminut kunnolla, luoti oli vahingoittanut olkavarren lihaksia ja hermoratoja. "En muista selvästi mitä tapahtui", hän sanoo.

KANSANLIIKKEEN
YMBOLIT


Tuon yön jälkeen tilanne rauhoittui ja sairaaloissakin päästiin hengähtämään. "Olimme kaksi päivää nälkälakossa sisäministerin, erottamiseksi" kertoo lääkäri Pradhan. Pian nimitettiinkin väliaikainen demokratialiikkeen hallitus, jonka terveysministeriksi tuli ensi kertaa alan ihminen, sitoutumaton ihmisoikeusaktivisti ja opetussairaalan lääkäri.

Sairaaloiden henkilökunnasta oli tullut demokratialiikkeen symboleita ja käytävillä parveili entisiä potilaita ja heidän kiitollisia omaisiaan.

Kesti kaksi viikkoa ennenkuin verilöylyjen jälkeinen jännitys purkautui kaduilla uudestaan. Maksetuista levottomuuksien lietsojista hermostuneet improvisoidut kodinturvajoukot hakkasivat hengiltä seitsemän poliisia. Sairaaloissa varauduttiin taas pahimpaan. Kävimme Birin sairaalassa neljältä iltapäivällä, siihen mennessä sinne oli tuotu seitsemän kuollutta ja yhteensä 66 haavoittunutta, joista 23:lla oli ampumavammoja.

Seuraavana päivänä osa poliiseista haki omat kuolleensa pois, syytti sairaalahenkilökuntaa omiensa huonosta hoidosta ja vaati ampumiaan siviilejä tilille poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta. Armeija komennettiin suojaamaan sairaalan potilaita ja henkilökuntaa.

Onneksi väliaikaisen hallituksen vetoomukset ja ulkonaliikkumiskielto rauhoittivat tilanteen. Mutta pian alkoivat yölliset puhelinsoitot ja uhkaukset lääkäreille ja hoitajille. Joku halusi kostaa heidän toimintansa potilaiden pelastamiseksi.

ALIKEHITYKSEN
AIKEAT OLOT


Töitä Nepalin terveydenhoitoalan ammattilaisilla riittäisi ilman ylimääräistä huolta tappouhkaukssta. 18 miljoonan asukkaan maassa sairaansijoja on sairaaloissa yhteensä vain alle 4000. WHO:n vuoden 1987 tilaston mukaan lääkäreitä on koko maassa 777 ja saraanhoitajia 471, perushoitajia 1082 ja alemman koulutuksen saanutta terveydenhoitohenkilöstöä 7126. Tähän lukuun on laskettu myös kylien terveystyöntekijät, kyläläiset, joita on koulutettu esim. selviämään yksinkertaisista hoitotoimenpiteistä ja esimerkiksi selvittämään, miten tehdään ripulijuomaa.

Kehitysmaiden suuri ongelma lukutaidottomuus vaikeuttaa terveystietouden perillemenoa. Usein perheiden terveydentilan kannalta avainasemassa olevista naisista osaa Nepalissa lukea vain 18 prosenttia. Miehillä vastaava luku on 52 %.

Lapsikuolleisuus on 45 lasta tuhatta kohti ja joka kuudes lapsi kuolee ennen viidettä elinvuotta.

Ulkomaisten avustusjärjestöjen avulla on voitu järjestää rokotuskampanjoita ja pystytty parantamaan pienten lasten rokotustilannetta. Kuitenkin alle vuoden ikäisistä lapsista 50-60 % on rokottamatta. Aikuisten kohdalla tilanne on vielä kehnompi, raskaana olevista naisista on vain joka neljäs rokotettu jäykkäkouristusta vastaan.

Suurin osa sairauksista voitaisiin hoitaa ehkäisevästi, jos vain resursseja olisi.

Tätä taustaa vasten terveydenhoitohenkilökunnan toiminta ihmisoikeuksien puolesta tulee entistä ymmärrettävämmäksi. Toiveet uuden demokraattisen hallinnon vaikutuksista myös terveydenhuollon alalla ovat korkealla.

© Muista tekijänoikeudet

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.