Uutiset Intian kehitys

Talvi jäi väliin Kašmirissa, viljelijät pulassa

Ilmastonmuutos aiheuttaa vesipulaa, sillä suurin osa vesivarannoista on sulavan lumen varassa.
Intian Kašmirissa asuva pienviljelijä Mukhtar Ahmad yrittää kyntää rutikuivaa maata. (Kuva: Umar Shah / IPS

(IPS) -- Lumi jäi talvella tulematta, lämpömittari näyttää ennätyslukemia ja kuivuus uhkaa tärvellä satokauden Intiaan kuuluvassa Kašmirinlaaksossa. Viljelijät ovat epätoivoisia, sillä vain kaksi vuotta sitten alueelle iski tuhoisa tulva.

Laaksoon lunta ei tullut tänä talvena lainkaan, eikä vuoriston muutaman sentin lumipeite riittänyt hiihtokeskusten avaamiseen. Helmikuun lopulla lämpötila kohosi Kašmirissa yli 20 asteeseen eli kymmenen astetta normaalia korkeammalle.

Luonto alkoi viheriöidä ja kukat kukkivat kuukautta etuajassa. Mukhtar Ahmadin pientila kärsi pahoin kahden vuoden takaisesta tulvasta, ja hän toivoo nyt parempaa satoa. Yllättävä kuivuus ja äkillisen hallan uhka heikentävät toiveita.

Elanto vaarassa

Intian Jammun ja Kašmirin osavaltiossa 70 prosenttia vesivarannoista on sulavan lumen varassa, sanoo ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkinut tohtori Shakil Ahmad Romshoo Srinagarin yliopistosta.

Puutarhaviljely antaa elannon lähes kolmannekselle osavaltion asukkaista, ja kuivuuden pelätään heikentävän varsinkin hedelmäsatoja.

"Tarvitaan riittävän luminen talvi, jotta viljat ja hedelmät kasvavat kunnolla", Romshoo painottaa.

Viljelijä Mukhtar Ahmadin mukaan vastaavaa kuivuutta ei ole nähty seudulla ikinä.

Pahempaa on luvassa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Kašmirissa moneen muuhunkin asiaan. Esimerkiksi vesivoiman tuotanto vähenee jokien virtauksen heiketessä. Seudun talviurheilukeskukset menettivät koko sesongin, koska lunta ei tullut vuorillekaan.

Gulmargin hiihtokeskuksen hiihdonopettaja Ayaz Rashid, vakuuttaa, ettei näin äärimmäistä kuivuutta ole ennen nähty alueella. Lunta tulee yleensä toista metriä, mutta nyt jäätiin kymmenkuntaan senttiin.

Ilmastoasiantuntijat ennustavat sään ääri-ilmiöiden yleistyvän Kašmirissa kesällä ja talvella. "Tulvat, kuivuudet, helleaallot, syklonit ja muut myrskyt vaarantavat alueen kehityksen", Kašmirin yliopiston tutkija Insha Nabi kiteyttää.

Kašmirin poikkeuksellinen lämpö ja kuivuus iskevät myös Pakistaniin, sillä maan joet saavat vetensä paljolti Himalajan jäätiköistä. Jokien kuivuminen uhkaa kärjistää Intian ja Pakistanin vesikiistoja, varoittaa tohtori Irshad Muhammad Khan pakistanilaisesta Global Change Impacts Studies Centrestä.

Jaettu Kašmir

(IPS) -- Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Koko Kašmirin alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.

Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.

YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty, ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti. Selkkauksen arvioidaan vaatineen 80 000 kulonuhria.

Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion kymmenmiljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989.

Intian kehitys kehitysilmastonmuutos Intia Suomen IPS

Lue myös

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.