Uutiset Intian kehitys

Talvi jäi väliin Kašmirissa, viljelijät pulassa

Ilmastonmuutos aiheuttaa vesipulaa, sillä suurin osa vesivarannoista on sulavan lumen varassa.
Intian Kašmirissa asuva pienviljelijä Mukhtar Ahmad yrittää kyntää rutikuivaa maata. (Kuva: Umar Shah / IPS

(IPS) -- Lumi jäi talvella tulematta, lämpömittari näyttää ennätyslukemia ja kuivuus uhkaa tärvellä satokauden Intiaan kuuluvassa Kašmirinlaaksossa. Viljelijät ovat epätoivoisia, sillä vain kaksi vuotta sitten alueelle iski tuhoisa tulva.

Laaksoon lunta ei tullut tänä talvena lainkaan, eikä vuoriston muutaman sentin lumipeite riittänyt hiihtokeskusten avaamiseen. Helmikuun lopulla lämpötila kohosi Kašmirissa yli 20 asteeseen eli kymmenen astetta normaalia korkeammalle.

Luonto alkoi viheriöidä ja kukat kukkivat kuukautta etuajassa. Mukhtar Ahmadin pientila kärsi pahoin kahden vuoden takaisesta tulvasta, ja hän toivoo nyt parempaa satoa. Yllättävä kuivuus ja äkillisen hallan uhka heikentävät toiveita.

Elanto vaarassa

Intian Jammun ja Kašmirin osavaltiossa 70 prosenttia vesivarannoista on sulavan lumen varassa, sanoo ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkinut tohtori Shakil Ahmad Romshoo Srinagarin yliopistosta.

Puutarhaviljely antaa elannon lähes kolmannekselle osavaltion asukkaista, ja kuivuuden pelätään heikentävän varsinkin hedelmäsatoja.

"Tarvitaan riittävän luminen talvi, jotta viljat ja hedelmät kasvavat kunnolla", Romshoo painottaa.

Viljelijä Mukhtar Ahmadin mukaan vastaavaa kuivuutta ei ole nähty seudulla ikinä.

Pahempaa on luvassa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Kašmirissa moneen muuhunkin asiaan. Esimerkiksi vesivoiman tuotanto vähenee jokien virtauksen heiketessä. Seudun talviurheilukeskukset menettivät koko sesongin, koska lunta ei tullut vuorillekaan.

Gulmargin hiihtokeskuksen hiihdonopettaja Ayaz Rashid, vakuuttaa, ettei näin äärimmäistä kuivuutta ole ennen nähty alueella. Lunta tulee yleensä toista metriä, mutta nyt jäätiin kymmenkuntaan senttiin.

Ilmastoasiantuntijat ennustavat sään ääri-ilmiöiden yleistyvän Kašmirissa kesällä ja talvella. "Tulvat, kuivuudet, helleaallot, syklonit ja muut myrskyt vaarantavat alueen kehityksen", Kašmirin yliopiston tutkija Insha Nabi kiteyttää.

Kašmirin poikkeuksellinen lämpö ja kuivuus iskevät myös Pakistaniin, sillä maan joet saavat vetensä paljolti Himalajan jäätiköistä. Jokien kuivuminen uhkaa kärjistää Intian ja Pakistanin vesikiistoja, varoittaa tohtori Irshad Muhammad Khan pakistanilaisesta Global Change Impacts Studies Centrestä.

Jaettu Kašmir

(IPS) -- Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Koko Kašmirin alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.

Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.

YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty, ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti. Selkkauksen arvioidaan vaatineen 80 000 kulonuhria.

Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion kymmenmiljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989.

Intian kehitys kehitysilmastonmuutos Intia Suomen IPS

Lue myös

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset