Uutiset

Suureellinen ratahanke murjoo Jukatanin niemimaata – Alkuperäiskansojen elämäntapa uhkaa jäädä turismin jalkoihin

Meksikossa rakennetaan 1 525 kilometriä pitkää junarataa, jonka tarkoituksena on yhdistää Jukatanin niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn. Alkuperäiskansat pelkäävät, että se tietää perinteisen elämäntavan loppua.
Ihmisiä meressä ja hiekkarannalla.
Paikalliset asukkaat pelkäävät Meksikon presidentin megaprojektin seurauksena saapuvien turistimassojen turmelevan tähän asti säästyneitä rannikkoalueita, sellaisia kuin kuvan Tulum-ranta Quintana Roon osavaltiossa. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Maya-juna, Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obradorin tärkein infrastruktuuriprojekti, herättää pelkoa Jukatanin niemimaalla.

Valmistuttuaan 1 525 kilometriä pitkä junarata yhdistää niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn, mutta se myös läpäisee historiallisesti merkittäviä maya-kohteita ja alkuperäisasukkaiden asuinalueita.

”Pelkään, että yhteisömme häiriintyy. Kielteisimmät vaikutukset tulevat juna-aseman ympärille rakennettavasta kehityskeskuksesta. Tiedämme, että turismi ja muu liiketoiminta hyötyy. Mutta muuten olemme epävarmoja tulevasta. Ejidatariot eivät tiedä, mitä tapahtuu”, maya-antropologi Ezer May sanoo.

Ejidatariot ovat kylän asukkaiden yhteisomistuksessa olevan viljelysmaan, ejidon, viljelijöitä.

”Turismi- ja kiinteistöyhtiöt iskevät silmänsä näihin ejido-maihin ja kiinteistökeinottelu, ja kaikki muu urbaaniin kehitykseen kuuluva alkaa. Tulemme jälleen näkemään epäsymmetrisiä sopimuksia ja maan ostamista äärimmäisen alhaisilla hinnoilla, epätasa-arvoista kohtelua ja omaisuuden riistoa”, May uskoo.

Kehityksen moottori tai haitta

Meksikon hallitus puhuu megaprojektista sosiaalisen kehityksen moottorina, joka luo työpaikkoja, tuo turismia muuallekin kuin perinteisiin kohteisiin ja energisoi paikallista talouselämää.

Projektin maankäytön suunnittelussa apua antava YK:n U.N. Habitat -järjestö arvioi, että Maya-juna luo vuoteen 2030 mennessä miljoona työpaikkaa ja nostaa 1,1 miljoonaa ihmistä köyhyydestä alueella, jossa on 42 korkean köyhyysasteen kuntaa.

Monet kuitenkin kyseenalaistavat ratahankkeen sen ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten vuoksi. Sen epäillään myös ruokkivan ihmiskaupan ja huumeiden salakuljetuksen kaltaisia laittomuuksia.

Radan ja asemien rakentaminen myös ajaa kodeistaan joukon ihmisiä, joskin U.N. Habitat vakuuttaa siirtojen tapahtuvan yhteisymmärryksessä.

Hankkeeseen kuuluu kehityskeskusten rakentaminen asemien ympärille. Niissä on yrityksiä, vesijohdot ja viemäri, sähköt ja muu urbaani infrastruktuuri. Maan ympäristöministeriönkin mielestä nämä keskukset ovat junaradan suurin ympäristöuhka.

Ympäristöministeriön ympäristövaikutusarvio ja useat riippumattomat tieteelliset tutkimukset varoittavat junaradan aiheuttamista ekologisista vaurioista. Meksikon hallitus vaikuttaa haluttomalta ottamaan varoituksia todesta.

Yliopistotutkija Violeta Núñez kertoo, että hallituksessa on ristiriitoja alueen sosioekonomisten olojen muuttamista haluavien ja kiinteistöbisnestä kannattavien välillä.

”Sinun täytyy kysyä itseltäsi, millaista kehitystä haluat. Maya-juna tähtää liikevoittoon, eivätkä sen edistäjät ole kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista vaan rahan tekemisestä”, Núñez sanoo.

Integrointi turismitalouteen

Hallitus on rakentamisen oikeuttaakseen järjestänyt kuulemisia alkuperäisyhteisöjen kanssa. Niihin osallistui yli 10 000 ihmistä runsaasta tuhannesta yhteisöstä, mutta kuulemiset järjestettiin ennen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista.

”Junarata on yritys muuttaa alkuperäiskansojen ihmisiä ja integroida meidät turismipohjaiseen talousmalliin. Meidän halutaan uskovan, että turismi on edistystä ja kaupungit tuovat kehitystä ja että tämä on paras tapa toimia”, May sanoo.

Núñez puolestaan varoittaa alkuperäiskansan elämäntavan katoamisesta. Osakemarkkinoiden sijasta tulisi kuunnella ejidatarioita.

”Ihmiset ovat selviytyneet hengissä, sillä heillä on ollut yhteys maahan. Nyt tämä selviytymiskeino katoaa, kun ihmisistä tulee kehityskeskusten työntekijöitä. Jos haluamme puolustaa alkuperäistä maalaiselämäntapaa, tämä ei ole oikea ratkaisu”, Núñez sanoo.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehitysturismipolitiikka Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä