Uutiset

Suureellinen ratahanke murjoo Jukatanin niemimaata – Alkuperäiskansojen elämäntapa uhkaa jäädä turismin jalkoihin

Meksikossa rakennetaan 1 525 kilometriä pitkää junarataa, jonka tarkoituksena on yhdistää Jukatanin niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn. Alkuperäiskansat pelkäävät, että se tietää perinteisen elämäntavan loppua.
Ihmisiä meressä ja hiekkarannalla.
Paikalliset asukkaat pelkäävät Meksikon presidentin megaprojektin seurauksena saapuvien turistimassojen turmelevan tähän asti säästyneitä rannikkoalueita, sellaisia kuin kuvan Tulum-ranta Quintana Roon osavaltiossa. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Maya-juna, Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obradorin tärkein infrastruktuuriprojekti, herättää pelkoa Jukatanin niemimaalla.

Valmistuttuaan 1 525 kilometriä pitkä junarata yhdistää niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn, mutta se myös läpäisee historiallisesti merkittäviä maya-kohteita ja alkuperäisasukkaiden asuinalueita.

”Pelkään, että yhteisömme häiriintyy. Kielteisimmät vaikutukset tulevat juna-aseman ympärille rakennettavasta kehityskeskuksesta. Tiedämme, että turismi ja muu liiketoiminta hyötyy. Mutta muuten olemme epävarmoja tulevasta. Ejidatariot eivät tiedä, mitä tapahtuu”, maya-antropologi Ezer May sanoo.

Ejidatariot ovat kylän asukkaiden yhteisomistuksessa olevan viljelysmaan, ejidon, viljelijöitä.

”Turismi- ja kiinteistöyhtiöt iskevät silmänsä näihin ejido-maihin ja kiinteistökeinottelu, ja kaikki muu urbaaniin kehitykseen kuuluva alkaa. Tulemme jälleen näkemään epäsymmetrisiä sopimuksia ja maan ostamista äärimmäisen alhaisilla hinnoilla, epätasa-arvoista kohtelua ja omaisuuden riistoa”, May uskoo.

Kehityksen moottori tai haitta

Meksikon hallitus puhuu megaprojektista sosiaalisen kehityksen moottorina, joka luo työpaikkoja, tuo turismia muuallekin kuin perinteisiin kohteisiin ja energisoi paikallista talouselämää.

Projektin maankäytön suunnittelussa apua antava YK:n U.N. Habitat -järjestö arvioi, että Maya-juna luo vuoteen 2030 mennessä miljoona työpaikkaa ja nostaa 1,1 miljoonaa ihmistä köyhyydestä alueella, jossa on 42 korkean köyhyysasteen kuntaa.

Monet kuitenkin kyseenalaistavat ratahankkeen sen ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten vuoksi. Sen epäillään myös ruokkivan ihmiskaupan ja huumeiden salakuljetuksen kaltaisia laittomuuksia.

Radan ja asemien rakentaminen myös ajaa kodeistaan joukon ihmisiä, joskin U.N. Habitat vakuuttaa siirtojen tapahtuvan yhteisymmärryksessä.

Hankkeeseen kuuluu kehityskeskusten rakentaminen asemien ympärille. Niissä on yrityksiä, vesijohdot ja viemäri, sähköt ja muu urbaani infrastruktuuri. Maan ympäristöministeriönkin mielestä nämä keskukset ovat junaradan suurin ympäristöuhka.

Ympäristöministeriön ympäristövaikutusarvio ja useat riippumattomat tieteelliset tutkimukset varoittavat junaradan aiheuttamista ekologisista vaurioista. Meksikon hallitus vaikuttaa haluttomalta ottamaan varoituksia todesta.

Yliopistotutkija Violeta Núñez kertoo, että hallituksessa on ristiriitoja alueen sosioekonomisten olojen muuttamista haluavien ja kiinteistöbisnestä kannattavien välillä.

”Sinun täytyy kysyä itseltäsi, millaista kehitystä haluat. Maya-juna tähtää liikevoittoon, eivätkä sen edistäjät ole kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista vaan rahan tekemisestä”, Núñez sanoo.

Integrointi turismitalouteen

Hallitus on rakentamisen oikeuttaakseen järjestänyt kuulemisia alkuperäisyhteisöjen kanssa. Niihin osallistui yli 10 000 ihmistä runsaasta tuhannesta yhteisöstä, mutta kuulemiset järjestettiin ennen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista.

”Junarata on yritys muuttaa alkuperäiskansojen ihmisiä ja integroida meidät turismipohjaiseen talousmalliin. Meidän halutaan uskovan, että turismi on edistystä ja kaupungit tuovat kehitystä ja että tämä on paras tapa toimia”, May sanoo.

Núñez puolestaan varoittaa alkuperäiskansan elämäntavan katoamisesta. Osakemarkkinoiden sijasta tulisi kuunnella ejidatarioita.

”Ihmiset ovat selviytyneet hengissä, sillä heillä on ollut yhteys maahan. Nyt tämä selviytymiskeino katoaa, kun ihmisistä tulee kehityskeskusten työntekijöitä. Jos haluamme puolustaa alkuperäistä maalaiselämäntapaa, tämä ei ole oikea ratkaisu”, Núñez sanoo.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehitysturismipolitiikka Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija