Uutiset Israel ja Palestiina

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään
Gazalainen Ahmed Abu Artema muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia. Siksi hänestä tuli aktivisti. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Joulukuussa 2017 Ahmed Abu Artema käveli Gazan ja Israelin välisen raja-aidan viertä. Häntä turhautti. Israelin saartamassa Gazassa oli pulaa lääkkeistä ja peruspalveluista, ja kaksi päivää aikaisemmin presidentti Donald Trump oli julistanut Yhdysvaltojen tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Uutisen lannistamana Artema kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän kutsui palestiinalaiset osoittamaan mieltään paluumuuton puolesta. Risuaidaksi hän kirjoitti #GreatReturnMarch eli ”Suuri paluumarssi”.

Päivityksestä tuli lähtölaukaus suurmielenosoituksille, joiden alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta.

”On parempi osoittaa mieltään kuin kuolla hitaasti paikassa, joka on YK:n mukaan elinkelvoton”, Suomessa parhaillaan vieraileva Artema sanoo.

Myöhemmin Artema julkaisi myös Facebookissa mielenosoitusten periaatteet, joissa hän peräänkuulutti avoimuutta ja toivoi, ettei yksikään puolue, järjestö tai ammattiyhdistysliike omisi mielenosoituksia itselleen.

Lisäksi Artema vetosi väkivallattomuuteen, kansainvälisiin lakeihin ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 194, jonka mukaan palestiinalaisilla pakolaisilla on oikeus palata koteihinsa tai saada hyvitystä menetetystä omaisuudestaan.

YK:n palestiinalaispakolaisia auttava järjestö UNRWA luokittelee palestiinalaispakolaisiksi ne, jotka joutuivat pakenemaan Israelin perustamisesta seurannutta sotaa vuonna 1948, sekä heidän jälkeläisensä. Gazassa on UNRWA:n mukaan noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joka on yli 70 prosenttia alueen koko väestöstä.

Arteman mukaan palestiinalaiset kokevat oikeuden palata pyhänä ja perustavanlaatuisena.

Vaikka kukaan ei voi puhua kaikkien palestiinalaisten puolesta, käsitys ei ole tuulesta temmattu. Gazan pakolaisyhteisöjen lisäksi monet palestiinalaispakolaiset Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Israelin miehittämällä Länsirannalla ovat säilyttäneet entisten kotiensa avaimet siltä varalta, että he voisivat jonakin päivänä palata. Nykyään heitä on yhteensä yli viisi miljoonaa.

Jotain oli tehtävä

Merkittävän sosiaalisen liikkeen aikaan saanut Artema ei kuitenkaan koe olevansa ammatiltaan aktivisti. Tosin elämä Gazassa ei jättänyt paljon valinnanvaraa. Hän muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia.

”Tällaiset kokemukset liikuttavat kaikkia normaaleja ihmisiä, joten haluan tehdä jotain tilanteen ratkaisemiseksi”, Artema sanoo.

Puhuessaan lapsuuden kokemuksistaan Artema ei vaikuta vihaiselta tai katkeralta. Sen sijaan hänen olemuksensa on rauhallinen ja hän painottaa useaan otteeseen väkivallattoman vastarinnan merkitystä. Arteman mukaan se edistää konfliktin ratkaisua ja myös israelilaisten kriittisyyttä saartoa kohtaan.  

”Mielenosoitusten aikana näin ryhmän israelilaisten aktivisteja raja-aidan toisella puolella. He heiluttivat Palestiinan lippua osoittaakseen solidaarisuutta. Se antoi minulle toivoa. Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää ja sen aiheuttamaa kurjuutta vastaan”, hän sanoo.

Tosin mielenosoituksissa on kahden vuoden aikana nähty monia erilaisia vaiheita. Esimerkiksi Gazassa valtaa pitävä Hamas on alkanut näkyvämmin tukea mielenosoituksia. Lisäksi mielenosoittajat ovat leikanneet raja-aitaa, heittäneet kiviä ja polttaneet autonrenkaita.

”Tietyt tahot Gazassa ovat paisutelleet omaa rooliansa mielenosoituksissa. He voivat tehdä niin, koska ovat vahvoja. Mielenosoitukset ovat kuitenkin kaikille avoimia. Raja-aidan leikkaaminen ei ole mielestäni väkivaltaista. Se on symbolinen teko, jolla osoitetaan, että emme hyväksy saartoa. Israelin armeija on tappanut satoja palestiinalaisia mielenosoitusten aikana, eikä yhtäkään israelilaista ole kuollut”, Artema sanoo.

Mielenosoitusten yhteydessä on myös loukkaantunut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia. Joulukuussa 2019 mielenosoitukset pantiin tauolle, mutta niitä aiotaan jälleen järjestää vuosipäivän koittaessa maaliskuussa.

Anna Kontula sai Artemalta kiitosta ja Helsingin juutalaisilta satikutia

Viime viikolla otsikoihin nousi kansanedustaja Anna Kontulan (vas) kiinniotto Israelissa. Kontula pyrki Gazan kaistaleelle osana kansainvälistä aktivistiryhmää herättääkseen keskustelua Gazan tilanteesta. Artema tapasi Kontulan Helsingissä ja sanoo arvostavansa tämän toimia.

”Olemme ylpeitä Kontulasta. Ihmiset kärsivät Gazassa ja jokaisen tulisi osoittaa solidaarisuutta kärsiviä kohtaan, se on inhimillistä”, Artema sanoo.

Kiitosten lisäksi Kontula on saanut myös osakseen arvostelua. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta paheksui sitä, että Kontula arvostelee Gazan saarrosta yksipuolisesti Israelia eikä esimerkiksi Egyptiä, joka hallinnoi Rafah’n rajatarkastuspistettä Gazan ja Egyptin välillä.

Arteman mukaan Egyptillä on naapurivaltiona tietty vaikutusvalta mutta painottaa, ettei sitä voi verrata Israeliin.

”Israel on toteuttanut etnisiä puhdistuksia, karkottanut palestiinalaisia kodeistaan ja asettanut saarron, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Siksi huomio on kohdistettava ennen kaikkea Israeliin, ei Egyptiin”, Artema sanoo.

Vieraillessaan Suomessa Artema tapasi myös israelilaisia aseistakieltäytyjä. Heidän valintansa antavat Artemalle toivoa.  

”Ihmiset ovat uskomattomia. He voivat muuttaa ideat tosiasioiksi. Gazan tilanne on kestämätön, ja siksi saarron purkaminen olisi kaikkien etu.”

Miehitetyt Palestiinalaisalueet

  • Israel miehitti aiemmin Jordanian hallussa olleen Länsirannan, siihen kuuluvan Itä-Jerusalemin sekä Egyptin hallinnoiman Gazan vuonna 1967 kuuden päivän sodan seurauksena.
     
  • Länsirannalla elää nykyisin noin 2,8 miljoonaa palestiinalaista, Gazassa 1,9 miljoonaa.
     
  • Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 mutta saartaa sitä edelleen ja valvoo liikennettä alueelle ja sieltä ulos. Alueella on vaikea humanitaarinen kriisi saarron ja Israelin sekä Gazassa valtaa pitävän Hamasin välisten sotien vuoksi.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Allu (ei varmistettu) 26.1.2020 - 21:26

Kummasti Artema kiertää sen, miten Israel yksin ei voi saartaa Gazaa, koska Egyptillä on myös raja sinne.Gaza kuului Egyptille ennen vuotta 1967 eikä se silloinkaan voinut olla Israelin saartama. "Paluun" saaliminen yli viidelle miljoonalle arabipakolaisten jälkeläiselle tarkoittaisi Israelin muuttamista arabimnaaksi, mikä on tietenki tarkoituskin. Väkivallattomuus on myös savuverho kun Gazast ammutaan miltei päivittäin raketteja Israeliin tarkoituksena tappaa ihmisiä umpimähkään ja lisäksi lähetetään ilmapalloilla palavia esineitä ja räjähteitä rajan yli.

Lähettänyt Zina (ei varmistettu) 16.8.2020 - 10:50

Vaaditaan sitten samalla juutalaisten oikeus arabimaihin jättämänsä omaisuus takaisin. Yli sata vuotta sitten lähi-itä oli täynnä juutalaisia. Irakissa 135 000, Algeriassa 140 000, Egyptissä 75 000 , Syyriassa 40 000. Ja juutalaiset eivät voi palata näihin maihin.
Tällä ajatuksella myös Saksan pitäisi palauttaa natsi Saksan aikana ryöväämänsä omaisuus juutalaisille.

Lue myös

Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Kuva kaupungista vuorelta otettuna.

Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”