Uutiset Israel ja Palestiina

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään
Gazalainen Ahmed Abu Artema muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia. Siksi hänestä tuli aktivisti. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Joulukuussa 2017 Ahmed Abu Artema käveli Gazan ja Israelin välisen raja-aidan viertä. Häntä turhautti. Israelin saartamassa Gazassa oli pulaa lääkkeistä ja peruspalveluista, ja kaksi päivää aikaisemmin presidentti Donald Trump oli julistanut Yhdysvaltojen tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Uutisen lannistamana Artema kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän kutsui palestiinalaiset osoittamaan mieltään paluumuuton puolesta. Risuaidaksi hän kirjoitti #GreatReturnMarch eli ”Suuri paluumarssi”.

Päivityksestä tuli lähtölaukaus suurmielenosoituksille, joiden alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta.

”On parempi osoittaa mieltään kuin kuolla hitaasti paikassa, joka on YK:n mukaan elinkelvoton”, Suomessa parhaillaan vieraileva Artema sanoo.

Myöhemmin Artema julkaisi myös Facebookissa mielenosoitusten periaatteet, joissa hän peräänkuulutti avoimuutta ja toivoi, ettei yksikään puolue, järjestö tai ammattiyhdistysliike omisi mielenosoituksia itselleen.

Lisäksi Artema vetosi väkivallattomuuteen, kansainvälisiin lakeihin ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 194, jonka mukaan palestiinalaisilla pakolaisilla on oikeus palata koteihinsa tai saada hyvitystä menetetystä omaisuudestaan.

YK:n palestiinalaispakolaisia auttava järjestö UNRWA luokittelee palestiinalaispakolaisiksi ne, jotka joutuivat pakenemaan Israelin perustamisesta seurannutta sotaa vuonna 1948, sekä heidän jälkeläisensä. Gazassa on UNRWA:n mukaan noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joka on yli 70 prosenttia alueen koko väestöstä.

Arteman mukaan palestiinalaiset kokevat oikeuden palata pyhänä ja perustavanlaatuisena.

Vaikka kukaan ei voi puhua kaikkien palestiinalaisten puolesta, käsitys ei ole tuulesta temmattu. Gazan pakolaisyhteisöjen lisäksi monet palestiinalaispakolaiset Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Israelin miehittämällä Länsirannalla ovat säilyttäneet entisten kotiensa avaimet siltä varalta, että he voisivat jonakin päivänä palata. Nykyään heitä on yhteensä yli viisi miljoonaa.

Jotain oli tehtävä

Merkittävän sosiaalisen liikkeen aikaan saanut Artema ei kuitenkaan koe olevansa ammatiltaan aktivisti. Tosin elämä Gazassa ei jättänyt paljon valinnanvaraa. Hän muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia.

”Tällaiset kokemukset liikuttavat kaikkia normaaleja ihmisiä, joten haluan tehdä jotain tilanteen ratkaisemiseksi”, Artema sanoo.

Puhuessaan lapsuuden kokemuksistaan Artema ei vaikuta vihaiselta tai katkeralta. Sen sijaan hänen olemuksensa on rauhallinen ja hän painottaa useaan otteeseen väkivallattoman vastarinnan merkitystä. Arteman mukaan se edistää konfliktin ratkaisua ja myös israelilaisten kriittisyyttä saartoa kohtaan.  

”Mielenosoitusten aikana näin ryhmän israelilaisten aktivisteja raja-aidan toisella puolella. He heiluttivat Palestiinan lippua osoittaakseen solidaarisuutta. Se antoi minulle toivoa. Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää ja sen aiheuttamaa kurjuutta vastaan”, hän sanoo.

Tosin mielenosoituksissa on kahden vuoden aikana nähty monia erilaisia vaiheita. Esimerkiksi Gazassa valtaa pitävä Hamas on alkanut näkyvämmin tukea mielenosoituksia. Lisäksi mielenosoittajat ovat leikanneet raja-aitaa, heittäneet kiviä ja polttaneet autonrenkaita.

”Tietyt tahot Gazassa ovat paisutelleet omaa rooliansa mielenosoituksissa. He voivat tehdä niin, koska ovat vahvoja. Mielenosoitukset ovat kuitenkin kaikille avoimia. Raja-aidan leikkaaminen ei ole mielestäni väkivaltaista. Se on symbolinen teko, jolla osoitetaan, että emme hyväksy saartoa. Israelin armeija on tappanut satoja palestiinalaisia mielenosoitusten aikana, eikä yhtäkään israelilaista ole kuollut”, Artema sanoo.

Mielenosoitusten yhteydessä on myös loukkaantunut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia. Joulukuussa 2019 mielenosoitukset pantiin tauolle, mutta niitä aiotaan jälleen järjestää vuosipäivän koittaessa maaliskuussa.

Anna Kontula sai Artemalta kiitosta ja Helsingin juutalaisilta satikutia

Viime viikolla otsikoihin nousi kansanedustaja Anna Kontulan (vas) kiinniotto Israelissa. Kontula pyrki Gazan kaistaleelle osana kansainvälistä aktivistiryhmää herättääkseen keskustelua Gazan tilanteesta. Artema tapasi Kontulan Helsingissä ja sanoo arvostavansa tämän toimia.

”Olemme ylpeitä Kontulasta. Ihmiset kärsivät Gazassa ja jokaisen tulisi osoittaa solidaarisuutta kärsiviä kohtaan, se on inhimillistä”, Artema sanoo.

Kiitosten lisäksi Kontula on saanut myös osakseen arvostelua. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta paheksui sitä, että Kontula arvostelee Gazan saarrosta yksipuolisesti Israelia eikä esimerkiksi Egyptiä, joka hallinnoi Rafah’n rajatarkastuspistettä Gazan ja Egyptin välillä.

Arteman mukaan Egyptillä on naapurivaltiona tietty vaikutusvalta mutta painottaa, ettei sitä voi verrata Israeliin.

”Israel on toteuttanut etnisiä puhdistuksia, karkottanut palestiinalaisia kodeistaan ja asettanut saarron, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Siksi huomio on kohdistettava ennen kaikkea Israeliin, ei Egyptiin”, Artema sanoo.

Vieraillessaan Suomessa Artema tapasi myös israelilaisia aseistakieltäytyjä. Heidän valintansa antavat Artemalle toivoa.  

”Ihmiset ovat uskomattomia. He voivat muuttaa ideat tosiasioiksi. Gazan tilanne on kestämätön, ja siksi saarron purkaminen olisi kaikkien etu.”

Miehitetyt Palestiinalaisalueet

  • Israel miehitti aiemmin Jordanian hallussa olleen Länsirannan, siihen kuuluvan Itä-Jerusalemin sekä Egyptin hallinnoiman Gazan vuonna 1967 kuuden päivän sodan seurauksena.
     
  • Länsirannalla elää nykyisin noin 2,8 miljoonaa palestiinalaista, Gazassa 1,9 miljoonaa.
     
  • Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 mutta saartaa sitä edelleen ja valvoo liikennettä alueelle ja sieltä ulos. Alueella on vaikea humanitaarinen kriisi saarron ja Israelin sekä Gazassa valtaa pitävän Hamasin välisten sotien vuoksi.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Allu (ei varmistettu) 26.1.2020 - 21:26

Kummasti Artema kiertää sen, miten Israel yksin ei voi saartaa Gazaa, koska Egyptillä on myös raja sinne.Gaza kuului Egyptille ennen vuotta 1967 eikä se silloinkaan voinut olla Israelin saartama. "Paluun" saaliminen yli viidelle miljoonalle arabipakolaisten jälkeläiselle tarkoittaisi Israelin muuttamista arabimnaaksi, mikä on tietenki tarkoituskin. Väkivallattomuus on myös savuverho kun Gazast ammutaan miltei päivittäin raketteja Israeliin tarkoituksena tappaa ihmisiä umpimähkään ja lisäksi lähetetään ilmapalloilla palavia esineitä ja räjähteitä rajan yli.

Lue myös

Mielenosoittajia jonossa Palestiinan lippujen kera

Palestiinalaiskylän rauhanaktivistit uhmaavat miehitystä

Beit Ummarissa on tapahtunut paljon väkivaltaisia yhteenottoja palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Se on kuitenkin myös paikka, joka antaa toivoa konfliktin päättymisestä, kirjoittaa alueen tapahtumia tutkinut Miika Malinen. Paikallinen aktivisti Ali Abu Awwad uskoo, että ainoa tapa rikkoa vihan kierre on puhua toiselle osapuolelle.
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas

Palestiina aikoo hakea YK:n täysjäsenyyttä

Palestiinasta tuli tällä viikolla YK:n suurimman blokin, G77-ryhmän, puheenjohtajamaa. Ulkoministeri Riyad Al-Malikin mukaan se aikoo hakea myös YK:n täysjäsenyyttä, vaikka Yhdysvallat onkin ilmoittanut estävänsä sen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä