Uutiset Israel ja Palestiina

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään
Gazalainen Ahmed Abu Artema muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia. Siksi hänestä tuli aktivisti. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Joulukuussa 2017 Ahmed Abu Artema käveli Gazan ja Israelin välisen raja-aidan viertä. Häntä turhautti. Israelin saartamassa Gazassa oli pulaa lääkkeistä ja peruspalveluista, ja kaksi päivää aikaisemmin presidentti Donald Trump oli julistanut Yhdysvaltojen tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Uutisen lannistamana Artema kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän kutsui palestiinalaiset osoittamaan mieltään paluumuuton puolesta. Risuaidaksi hän kirjoitti #GreatReturnMarch eli ”Suuri paluumarssi”.

Päivityksestä tuli lähtölaukaus suurmielenosoituksille, joiden alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta.

”On parempi osoittaa mieltään kuin kuolla hitaasti paikassa, joka on YK:n mukaan elinkelvoton”, Suomessa parhaillaan vieraileva Artema sanoo.

Myöhemmin Artema julkaisi myös Facebookissa mielenosoitusten periaatteet, joissa hän peräänkuulutti avoimuutta ja toivoi, ettei yksikään puolue, järjestö tai ammattiyhdistysliike omisi mielenosoituksia itselleen.

Lisäksi Artema vetosi väkivallattomuuteen, kansainvälisiin lakeihin ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 194, jonka mukaan palestiinalaisilla pakolaisilla on oikeus palata koteihinsa tai saada hyvitystä menetetystä omaisuudestaan.

YK:n palestiinalaispakolaisia auttava järjestö UNRWA luokittelee palestiinalaispakolaisiksi ne, jotka joutuivat pakenemaan Israelin perustamisesta seurannutta sotaa vuonna 1948, sekä heidän jälkeläisensä. Gazassa on UNRWA:n mukaan noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joka on yli 70 prosenttia alueen koko väestöstä.

Arteman mukaan palestiinalaiset kokevat oikeuden palata pyhänä ja perustavanlaatuisena.

Vaikka kukaan ei voi puhua kaikkien palestiinalaisten puolesta, käsitys ei ole tuulesta temmattu. Gazan pakolaisyhteisöjen lisäksi monet palestiinalaispakolaiset Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Israelin miehittämällä Länsirannalla ovat säilyttäneet entisten kotiensa avaimet siltä varalta, että he voisivat jonakin päivänä palata. Nykyään heitä on yhteensä yli viisi miljoonaa.

Jotain oli tehtävä

Merkittävän sosiaalisen liikkeen aikaan saanut Artema ei kuitenkaan koe olevansa ammatiltaan aktivisti. Tosin elämä Gazassa ei jättänyt paljon valinnanvaraa. Hän muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia.

”Tällaiset kokemukset liikuttavat kaikkia normaaleja ihmisiä, joten haluan tehdä jotain tilanteen ratkaisemiseksi”, Artema sanoo.

Puhuessaan lapsuuden kokemuksistaan Artema ei vaikuta vihaiselta tai katkeralta. Sen sijaan hänen olemuksensa on rauhallinen ja hän painottaa useaan otteeseen väkivallattoman vastarinnan merkitystä. Arteman mukaan se edistää konfliktin ratkaisua ja myös israelilaisten kriittisyyttä saartoa kohtaan.  

”Mielenosoitusten aikana näin ryhmän israelilaisten aktivisteja raja-aidan toisella puolella. He heiluttivat Palestiinan lippua osoittaakseen solidaarisuutta. Se antoi minulle toivoa. Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää ja sen aiheuttamaa kurjuutta vastaan”, hän sanoo.

Tosin mielenosoituksissa on kahden vuoden aikana nähty monia erilaisia vaiheita. Esimerkiksi Gazassa valtaa pitävä Hamas on alkanut näkyvämmin tukea mielenosoituksia. Lisäksi mielenosoittajat ovat leikanneet raja-aitaa, heittäneet kiviä ja polttaneet autonrenkaita.

”Tietyt tahot Gazassa ovat paisutelleet omaa rooliansa mielenosoituksissa. He voivat tehdä niin, koska ovat vahvoja. Mielenosoitukset ovat kuitenkin kaikille avoimia. Raja-aidan leikkaaminen ei ole mielestäni väkivaltaista. Se on symbolinen teko, jolla osoitetaan, että emme hyväksy saartoa. Israelin armeija on tappanut satoja palestiinalaisia mielenosoitusten aikana, eikä yhtäkään israelilaista ole kuollut”, Artema sanoo.

Mielenosoitusten yhteydessä on myös loukkaantunut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia. Joulukuussa 2019 mielenosoitukset pantiin tauolle, mutta niitä aiotaan jälleen järjestää vuosipäivän koittaessa maaliskuussa.

Anna Kontula sai Artemalta kiitosta ja Helsingin juutalaisilta satikutia

Viime viikolla otsikoihin nousi kansanedustaja Anna Kontulan (vas) kiinniotto Israelissa. Kontula pyrki Gazan kaistaleelle osana kansainvälistä aktivistiryhmää herättääkseen keskustelua Gazan tilanteesta. Artema tapasi Kontulan Helsingissä ja sanoo arvostavansa tämän toimia.

”Olemme ylpeitä Kontulasta. Ihmiset kärsivät Gazassa ja jokaisen tulisi osoittaa solidaarisuutta kärsiviä kohtaan, se on inhimillistä”, Artema sanoo.

Kiitosten lisäksi Kontula on saanut myös osakseen arvostelua. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta paheksui sitä, että Kontula arvostelee Gazan saarrosta yksipuolisesti Israelia eikä esimerkiksi Egyptiä, joka hallinnoi Rafah’n rajatarkastuspistettä Gazan ja Egyptin välillä.

Arteman mukaan Egyptillä on naapurivaltiona tietty vaikutusvalta mutta painottaa, ettei sitä voi verrata Israeliin.

”Israel on toteuttanut etnisiä puhdistuksia, karkottanut palestiinalaisia kodeistaan ja asettanut saarron, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Siksi huomio on kohdistettava ennen kaikkea Israeliin, ei Egyptiin”, Artema sanoo.

Vieraillessaan Suomessa Artema tapasi myös israelilaisia aseistakieltäytyjä. Heidän valintansa antavat Artemalle toivoa.  

”Ihmiset ovat uskomattomia. He voivat muuttaa ideat tosiasioiksi. Gazan tilanne on kestämätön, ja siksi saarron purkaminen olisi kaikkien etu.”

Miehitetyt Palestiinalaisalueet

  • Israel miehitti aiemmin Jordanian hallussa olleen Länsirannan, siihen kuuluvan Itä-Jerusalemin sekä Egyptin hallinnoiman Gazan vuonna 1967 kuuden päivän sodan seurauksena.
     
  • Länsirannalla elää nykyisin noin 2,8 miljoonaa palestiinalaista, Gazassa 1,9 miljoonaa.
     
  • Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 mutta saartaa sitä edelleen ja valvoo liikennettä alueelle ja sieltä ulos. Alueella on vaikea humanitaarinen kriisi saarron ja Israelin sekä Gazassa valtaa pitävän Hamasin välisten sotien vuoksi.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Allu (ei varmistettu) 26.1.2020 - 21:26

Kummasti Artema kiertää sen, miten Israel yksin ei voi saartaa Gazaa, koska Egyptillä on myös raja sinne.Gaza kuului Egyptille ennen vuotta 1967 eikä se silloinkaan voinut olla Israelin saartama. "Paluun" saaliminen yli viidelle miljoonalle arabipakolaisten jälkeläiselle tarkoittaisi Israelin muuttamista arabimnaaksi, mikä on tietenki tarkoituskin. Väkivallattomuus on myös savuverho kun Gazast ammutaan miltei päivittäin raketteja Israeliin tarkoituksena tappaa ihmisiä umpimähkään ja lisäksi lähetetään ilmapalloilla palavia esineitä ja räjähteitä rajan yli.

Lue myös

Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.
Kuva kaupungista vuorelta otettuna.

Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.
Mielenosoittajia jonossa Palestiinan lippujen kera

Palestiinalaiskylän rauhanaktivistit uhmaavat miehitystä

Beit Ummarissa on tapahtunut paljon väkivaltaisia yhteenottoja palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Se on kuitenkin myös paikka, joka antaa toivoa konfliktin päättymisestä, kirjoittaa alueen tapahtumia tutkinut Miika Malinen. Paikallinen aktivisti Ali Abu Awwad uskoo, että ainoa tapa rikkoa vihan kierre on puhua toiselle osapuolelle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa