Uutiset Israel ja Palestiina

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään
Gazalainen Ahmed Abu Artema muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia. Siksi hänestä tuli aktivisti. (Kuva: Johannes Jauhiainen)

Joulukuussa 2017 Ahmed Abu Artema käveli Gazan ja Israelin välisen raja-aidan viertä. Häntä turhautti. Israelin saartamassa Gazassa oli pulaa lääkkeistä ja peruspalveluista, ja kaksi päivää aikaisemmin presidentti Donald Trump oli julistanut Yhdysvaltojen tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Uutisen lannistamana Artema kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän kutsui palestiinalaiset osoittamaan mieltään paluumuuton puolesta. Risuaidaksi hän kirjoitti #GreatReturnMarch eli ”Suuri paluumarssi”.

Päivityksestä tuli lähtölaukaus suurmielenosoituksille, joiden alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta.

”On parempi osoittaa mieltään kuin kuolla hitaasti paikassa, joka on YK:n mukaan elinkelvoton”, Suomessa parhaillaan vieraileva Artema sanoo.

Myöhemmin Artema julkaisi myös Facebookissa mielenosoitusten periaatteet, joissa hän peräänkuulutti avoimuutta ja toivoi, ettei yksikään puolue, järjestö tai ammattiyhdistysliike omisi mielenosoituksia itselleen.

Lisäksi Artema vetosi väkivallattomuuteen, kansainvälisiin lakeihin ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 194, jonka mukaan palestiinalaisilla pakolaisilla on oikeus palata koteihinsa tai saada hyvitystä menetetystä omaisuudestaan.

YK:n palestiinalaispakolaisia auttava järjestö UNRWA luokittelee palestiinalaispakolaisiksi ne, jotka joutuivat pakenemaan Israelin perustamisesta seurannutta sotaa vuonna 1948, sekä heidän jälkeläisensä. Gazassa on UNRWA:n mukaan noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joka on yli 70 prosenttia alueen koko väestöstä.

Arteman mukaan palestiinalaiset kokevat oikeuden palata pyhänä ja perustavanlaatuisena.

Vaikka kukaan ei voi puhua kaikkien palestiinalaisten puolesta, käsitys ei ole tuulesta temmattu. Gazan pakolaisyhteisöjen lisäksi monet palestiinalaispakolaiset Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Israelin miehittämällä Länsirannalla ovat säilyttäneet entisten kotiensa avaimet siltä varalta, että he voisivat jonakin päivänä palata. Nykyään heitä on yhteensä yli viisi miljoonaa.

Jotain oli tehtävä

Merkittävän sosiaalisen liikkeen aikaan saanut Artema ei kuitenkaan koe olevansa ammatiltaan aktivisti. Tosin elämä Gazassa ei jättänyt paljon valinnanvaraa. Hän muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia.

”Tällaiset kokemukset liikuttavat kaikkia normaaleja ihmisiä, joten haluan tehdä jotain tilanteen ratkaisemiseksi”, Artema sanoo.

Puhuessaan lapsuuden kokemuksistaan Artema ei vaikuta vihaiselta tai katkeralta. Sen sijaan hänen olemuksensa on rauhallinen ja hän painottaa useaan otteeseen väkivallattoman vastarinnan merkitystä. Arteman mukaan se edistää konfliktin ratkaisua ja myös israelilaisten kriittisyyttä saartoa kohtaan.  

”Mielenosoitusten aikana näin ryhmän israelilaisten aktivisteja raja-aidan toisella puolella. He heiluttivat Palestiinan lippua osoittaakseen solidaarisuutta. Se antoi minulle toivoa. Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää ja sen aiheuttamaa kurjuutta vastaan”, hän sanoo.

Tosin mielenosoituksissa on kahden vuoden aikana nähty monia erilaisia vaiheita. Esimerkiksi Gazassa valtaa pitävä Hamas on alkanut näkyvämmin tukea mielenosoituksia. Lisäksi mielenosoittajat ovat leikanneet raja-aitaa, heittäneet kiviä ja polttaneet autonrenkaita.

”Tietyt tahot Gazassa ovat paisutelleet omaa rooliansa mielenosoituksissa. He voivat tehdä niin, koska ovat vahvoja. Mielenosoitukset ovat kuitenkin kaikille avoimia. Raja-aidan leikkaaminen ei ole mielestäni väkivaltaista. Se on symbolinen teko, jolla osoitetaan, että emme hyväksy saartoa. Israelin armeija on tappanut satoja palestiinalaisia mielenosoitusten aikana, eikä yhtäkään israelilaista ole kuollut”, Artema sanoo.

Mielenosoitusten yhteydessä on myös loukkaantunut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia. Joulukuussa 2019 mielenosoitukset pantiin tauolle, mutta niitä aiotaan jälleen järjestää vuosipäivän koittaessa maaliskuussa.

Anna Kontula sai Artemalta kiitosta ja Helsingin juutalaisilta satikutia

Viime viikolla otsikoihin nousi kansanedustaja Anna Kontulan (vas) kiinniotto Israelissa. Kontula pyrki Gazan kaistaleelle osana kansainvälistä aktivistiryhmää herättääkseen keskustelua Gazan tilanteesta. Artema tapasi Kontulan Helsingissä ja sanoo arvostavansa tämän toimia.

”Olemme ylpeitä Kontulasta. Ihmiset kärsivät Gazassa ja jokaisen tulisi osoittaa solidaarisuutta kärsiviä kohtaan, se on inhimillistä”, Artema sanoo.

Kiitosten lisäksi Kontula on saanut myös osakseen arvostelua. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta paheksui sitä, että Kontula arvostelee Gazan saarrosta yksipuolisesti Israelia eikä esimerkiksi Egyptiä, joka hallinnoi Rafah’n rajatarkastuspistettä Gazan ja Egyptin välillä.

Arteman mukaan Egyptillä on naapurivaltiona tietty vaikutusvalta mutta painottaa, ettei sitä voi verrata Israeliin.

”Israel on toteuttanut etnisiä puhdistuksia, karkottanut palestiinalaisia kodeistaan ja asettanut saarron, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Siksi huomio on kohdistettava ennen kaikkea Israeliin, ei Egyptiin”, Artema sanoo.

Vieraillessaan Suomessa Artema tapasi myös israelilaisia aseistakieltäytyjä. Heidän valintansa antavat Artemalle toivoa.  

”Ihmiset ovat uskomattomia. He voivat muuttaa ideat tosiasioiksi. Gazan tilanne on kestämätön, ja siksi saarron purkaminen olisi kaikkien etu.”

Miehitetyt Palestiinalaisalueet

  • Israel miehitti aiemmin Jordanian hallussa olleen Länsirannan, siihen kuuluvan Itä-Jerusalemin sekä Egyptin hallinnoiman Gazan vuonna 1967 kuuden päivän sodan seurauksena.
     
  • Länsirannalla elää nykyisin noin 2,8 miljoonaa palestiinalaista, Gazassa 1,9 miljoonaa.
     
  • Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 mutta saartaa sitä edelleen ja valvoo liikennettä alueelle ja sieltä ulos. Alueella on vaikea humanitaarinen kriisi saarron ja Israelin sekä Gazassa valtaa pitävän Hamasin välisten sotien vuoksi.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Allu (ei varmistettu) 26.1.2020 - 21:26

Kummasti Artema kiertää sen, miten Israel yksin ei voi saartaa Gazaa, koska Egyptillä on myös raja sinne.Gaza kuului Egyptille ennen vuotta 1967 eikä se silloinkaan voinut olla Israelin saartama. "Paluun" saaliminen yli viidelle miljoonalle arabipakolaisten jälkeläiselle tarkoittaisi Israelin muuttamista arabimnaaksi, mikä on tietenki tarkoituskin. Väkivallattomuus on myös savuverho kun Gazast ammutaan miltei päivittäin raketteja Israeliin tarkoituksena tappaa ihmisiä umpimähkään ja lisäksi lähetetään ilmapalloilla palavia esineitä ja räjähteitä rajan yli.

Lue myös

Kuva kaupungista vuorelta otettuna.

Maailmanpolitiikka iskee vasten kasvoja Länsirannalla

”Kehitysyhteistyöllä tuetaan Palestiinaa, kun samalla kaupan ja muiden tukien kautta tuetaan Israelia”, kirjoittaa Sonja Hyötylä, joka vietti kolme kuukautta miehitetyllä Länsirannalla. Hän yllättyi siitä, kuinka ristiriitaisilta kansainvälisen yhteisön ja EU:n toimet palestiinalaisten arjessa näyttivät.
Mielenosoittajia jonossa Palestiinan lippujen kera

Palestiinalaiskylän rauhanaktivistit uhmaavat miehitystä

Beit Ummarissa on tapahtunut paljon väkivaltaisia yhteenottoja palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Se on kuitenkin myös paikka, joka antaa toivoa konfliktin päättymisestä, kirjoittaa alueen tapahtumia tutkinut Miika Malinen. Paikallinen aktivisti Ali Abu Awwad uskoo, että ainoa tapa rikkoa vihan kierre on puhua toiselle osapuolelle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”