Uutiset Ukrainan konflikti

Suomelta 150 000 euroa Ukrainan demokratian tukemiseen

Euroopan neuvoston kautta kanavoitavalla avulla selvitetään ihmisoikeusloukkauksia ja vahvistetaan muun muassa vähemmistöjen asemaa ja kansaisyhteiskuntaa.
(Kuva: Nicolas Raymond / cc 2.0)

Suomi on lähdössä mukaan Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja demokratia-apuohjelmaan 150 000 eurolla, kertoo ulkoministeriö.

Neuvoston vetämän ohjelman tarkoituksena on edistää muun muassa Ukrainassa tapahtuneiden ihmisoikeusloukkausten selvittämistä, kansallisten vähemmistöjen asemaa, perustuslakiuudistusta sekä vahvistaa vaalityötä ja kansaisyhteiskuntaa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on parhaillaan Ukrainassa ja toivoo pääsevänsä myös Krimille.

Neuvoston paikallinen asiantuntijaverkosto on jatkossa myös suomalaisten asiantuntijoiden käytössä, ulkoministeriöstä sanotaan.

Ukrainan kriisissä on epäilty toistuvia ihmisoikeusrikkomuksia niin Maidan-aukion mielenosoituksissa kuin maan itäosien taisteluissa.

Tällä viikolla nähtiin myös käänteitä EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa. Europarlamentti ja Ukrainan parlamentti ratifioivat tiistaina videon välityksellä järjestetyssä yhteisessä kokouksessa strategisen sopimuksen poliittisten suhteiden tiivistämisestä. Samalla sopimukseen kuuluvalle vapaakauppapykälälle asetettiin vuoden jäähy, jotta diplomaattisesti herkkä tilanne Venäjän kanssa ei järkkyisi.

Ukrainan parlamentti on myös myöntänyt maan itäosien kapinallisille erityisaseman. Sopimuksen puitteissa Donetskin ja Luhanskin kapinallisille on myönnetty rajattu itsehallinto kolmeksi vuodeksi, joiden aikana ne saavat muun muassa muodostaa omat poliisivoimat ja järjestää paikallisvaaleja. Henkilöille, jotka eivät ole syyllistyneet selviin sotarikoksiin, kuten MH17-koneen alasampumiseen, luvataan lisäksi yleisarmahdus, jos he luopuvat aseista.

Sopimus on osa Venäjän ja Ukrainan välistä rauhansopimusta. Ukrainan mukaan Itä-Ukrainassa on edelleen 3 000 venäläistä sotilasta.

Uutislähteiden mukaan väkivaltaisuudet Donetskissa ovat jatkuneet sopimuksesta huolimatta tällä viikolla.

ihmisoikeudetkehityspolitiikka Ukraina Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.