Uutiset Afganistanin konflikti

Suomalaisjärjestöt: Palautukset Afganistaniin keskeytettävä

Afganistania ei voi pitää enää miltään osin turvallisena, sanoo kymmenen suomalaisjärjestöä.
Pakolaisleirin telttoja Afganistanissa
Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viime aikoina. Kuvassa maan sisäisten pakolaisten leiri lähellä Kabulia kesällä 2017. (Kuva: Fardin Waezi / UN Photo)

Kymmenen suomalaista avustus- ja ihmisoikeusjärjestöä vaatii, että Suomi keskeyttää turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin, jonka turvallisuustilanne on heikentynyt entisestään viimeaikaisten terrori-iskujen takia.

Afganistanissa, muun muassa pääkaupunki Kabulissa, on viimeisen reilun viikon aikana tehty useita tuhoisia terrori-iskuja. Järjestöjen mukaan maata ei voikaan enää miltään osin pitää turvallisena. Siksi palautukset pitäisi lakkauttaa, kunnes turvallisuustilanteen heikentymisen vaikutukset on arvioitu uudelleen, ne sanovat kannanotossaan.

Järjestöt ovat erityisen huolissaan etenkin lasten edun toteutumisesta sekä niistä, jotka elivät Afganistanin ulkopuolella jo ennen Eurooppaan saapumista ja joilla ei ole maassa turvaverkostoja. Konfliktin seurauksena kuolleiden tai haavoittuneiden lasten lukumäärä on suurimmillaan lähes kymmeneen vuoteen, ne muistuttavat.

Maahanmuuttoviraston (Migri) linjausten mukaan koko Afganistan ei ole sodassa ja osiin maata voidaan siksi palauttaa turvapaikanhakijoita.

Afganistanilaiset olivat viime vuonna neljänneksi yleisin Suomesta kansainvälistä suojelua hakenut ryhmä. Migrin tilastojen mukaan myönteisiä päätöksiä tehtiin 651 ja kielteisiä 784.  Käännytys- tai karkotuspäätös tehtiin 46 afganistanilaiselle, mutta tiedossa ei ole, moniko niistä toteutettiin.

Yle kertoi tänään, että Ruotsi ei tällä hetkellä palauta turvapaikanhakijoita edes pääkaupunki Kabuliin, sillä vastaanottajien on liian vaarallista saapua lentokentälle. Ylen tietojen mukaan Suomen poliisi tai Migri eivät ole harkinneet palautusten keskeyttämistä.

Myös kansainväliset järjestöt ovat olleet palautuksista huolissaan. Norwegian Refugee Councilin selvityksen mukaan seitsemän kymmenestä Afganistaniin palautetusta joutuu pakenemaan uudelleen.

Oxfam taas on arvioinut, että Afganistaniin on palannut yli kaksi miljoonaa ihmistä sitten vuoden 2015. Sen mukaan mitä enemmän ihmisiä palaa, sitä todennäköisemmin jännitteet maassa kasvavat.

Järjestöjen vetoomuksessa ovat mukana Amnesty International, Changemaker, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Suomen Pakolaisapu, Suomen somalialaisten liitto sekä Suomen Somalia-verkosto.

Afganistanin konflikti pakolaisetsiirtolaisuuskonflikti Afganistan Amnesty InternationalChangemakerKehys ryKepaKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset rySuomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Matti Nissinen (ei varmistettu) 3.2.2018 - 13:47

Useat "rauhallisista alueista" ovat talibanien hallinnassa, suurin osa Afganistanista. Heitä karkuun pakolaiset yleensä ovat lähteneet! Migrin tulkinnat ovat järkyttäviä!

Lue myös

Afganistanin lippu

Afganistanin konfliktissa kuoli viime vuonna eniten siviilejä sen jälkeen, kun YK aloitti tilastoinnin

Afganistanissa tapettiin viime vuonna yli 3 800 siviiliä. Syynä on itsemurhaiskujen sekä muun muassa ilmaoperaatioiden kasvu. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on aiemmin vaatinut, ettei Afganistaniin enää palautettaisi turvapaikanhakijoita.
Afganistanin lippu

Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun

Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii, että EU-maat lopettavat turvapaikanhakijalasten palauttamisen Afganistaniin. Lähes kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoi, että he eivät tunteneet oloaan turvalliseksi palautusprosessin aikana.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.