Uutiset Afganistanin konflikti

Suomalaisjärjestöt: Palautukset Afganistaniin keskeytettävä

Afganistania ei voi pitää enää miltään osin turvallisena, sanoo kymmenen suomalaisjärjestöä.
Pakolaisleirin telttoja Afganistanissa
Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viime aikoina. Kuvassa maan sisäisten pakolaisten leiri lähellä Kabulia kesällä 2017. (Kuva: Fardin Waezi / UN Photo)

Kymmenen suomalaista avustus- ja ihmisoikeusjärjestöä vaatii, että Suomi keskeyttää turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin, jonka turvallisuustilanne on heikentynyt entisestään viimeaikaisten terrori-iskujen takia.

Afganistanissa, muun muassa pääkaupunki Kabulissa, on viimeisen reilun viikon aikana tehty useita tuhoisia terrori-iskuja. Järjestöjen mukaan maata ei voikaan enää miltään osin pitää turvallisena. Siksi palautukset pitäisi lakkauttaa, kunnes turvallisuustilanteen heikentymisen vaikutukset on arvioitu uudelleen, ne sanovat kannanotossaan.

Järjestöt ovat erityisen huolissaan etenkin lasten edun toteutumisesta sekä niistä, jotka elivät Afganistanin ulkopuolella jo ennen Eurooppaan saapumista ja joilla ei ole maassa turvaverkostoja. Konfliktin seurauksena kuolleiden tai haavoittuneiden lasten lukumäärä on suurimmillaan lähes kymmeneen vuoteen, ne muistuttavat.

Maahanmuuttoviraston (Migri) linjausten mukaan koko Afganistan ei ole sodassa ja osiin maata voidaan siksi palauttaa turvapaikanhakijoita.

Afganistanilaiset olivat viime vuonna neljänneksi yleisin Suomesta kansainvälistä suojelua hakenut ryhmä. Migrin tilastojen mukaan myönteisiä päätöksiä tehtiin 651 ja kielteisiä 784.  Käännytys- tai karkotuspäätös tehtiin 46 afganistanilaiselle, mutta tiedossa ei ole, moniko niistä toteutettiin.

Yle kertoi tänään, että Ruotsi ei tällä hetkellä palauta turvapaikanhakijoita edes pääkaupunki Kabuliin, sillä vastaanottajien on liian vaarallista saapua lentokentälle. Ylen tietojen mukaan Suomen poliisi tai Migri eivät ole harkinneet palautusten keskeyttämistä.

Myös kansainväliset järjestöt ovat olleet palautuksista huolissaan. Norwegian Refugee Councilin selvityksen mukaan seitsemän kymmenestä Afganistaniin palautetusta joutuu pakenemaan uudelleen.

Oxfam taas on arvioinut, että Afganistaniin on palannut yli kaksi miljoonaa ihmistä sitten vuoden 2015. Sen mukaan mitä enemmän ihmisiä palaa, sitä todennäköisemmin jännitteet maassa kasvavat.

Järjestöjen vetoomuksessa ovat mukana Amnesty International, Changemaker, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Suomen Pakolaisapu, Suomen somalialaisten liitto sekä Suomen Somalia-verkosto.

Afganistanin konflikti pakolaisetsiirtolaisuuskonflikti Afganistan Amnesty InternationalChangemakerKehys ryKepaKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset rySuomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Matti Nissinen (ei varmistettu) 3.2.2018 - 13:47

Useat "rauhallisista alueista" ovat talibanien hallinnassa, suurin osa Afganistanista. Heitä karkuun pakolaiset yleensä ovat lähteneet! Migrin tulkinnat ovat järkyttäviä!

Lue myös

Kaksi naista burkhat päällä, taustalla tekstiä kallioon maalattuna.

Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”

Afganistanin naistoimittajat eivät enää uskalla tehdä töitä. “Yksikään afgaaninainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afgaaninaisten äänen”, sanoo ääriliikettä pakoileva toimittaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”