Uutiset Afganistanin konflikti

Suomalaisjärjestöt: Palautukset Afganistaniin keskeytettävä

Afganistania ei voi pitää enää miltään osin turvallisena, sanoo kymmenen suomalaisjärjestöä.
Pakolaisleirin telttoja Afganistanissa
Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viime aikoina. Kuvassa maan sisäisten pakolaisten leiri lähellä Kabulia kesällä 2017. (Kuva: Fardin Waezi / UN Photo)

Kymmenen suomalaista avustus- ja ihmisoikeusjärjestöä vaatii, että Suomi keskeyttää turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin, jonka turvallisuustilanne on heikentynyt entisestään viimeaikaisten terrori-iskujen takia.

Afganistanissa, muun muassa pääkaupunki Kabulissa, on viimeisen reilun viikon aikana tehty useita tuhoisia terrori-iskuja. Järjestöjen mukaan maata ei voikaan enää miltään osin pitää turvallisena. Siksi palautukset pitäisi lakkauttaa, kunnes turvallisuustilanteen heikentymisen vaikutukset on arvioitu uudelleen, ne sanovat kannanotossaan.

Järjestöt ovat erityisen huolissaan etenkin lasten edun toteutumisesta sekä niistä, jotka elivät Afganistanin ulkopuolella jo ennen Eurooppaan saapumista ja joilla ei ole maassa turvaverkostoja. Konfliktin seurauksena kuolleiden tai haavoittuneiden lasten lukumäärä on suurimmillaan lähes kymmeneen vuoteen, ne muistuttavat.

Maahanmuuttoviraston (Migri) linjausten mukaan koko Afganistan ei ole sodassa ja osiin maata voidaan siksi palauttaa turvapaikanhakijoita.

Afganistanilaiset olivat viime vuonna neljänneksi yleisin Suomesta kansainvälistä suojelua hakenut ryhmä. Migrin tilastojen mukaan myönteisiä päätöksiä tehtiin 651 ja kielteisiä 784.  Käännytys- tai karkotuspäätös tehtiin 46 afganistanilaiselle, mutta tiedossa ei ole, moniko niistä toteutettiin.

Yle kertoi tänään, että Ruotsi ei tällä hetkellä palauta turvapaikanhakijoita edes pääkaupunki Kabuliin, sillä vastaanottajien on liian vaarallista saapua lentokentälle. Ylen tietojen mukaan Suomen poliisi tai Migri eivät ole harkinneet palautusten keskeyttämistä.

Myös kansainväliset järjestöt ovat olleet palautuksista huolissaan. Norwegian Refugee Councilin selvityksen mukaan seitsemän kymmenestä Afganistaniin palautetusta joutuu pakenemaan uudelleen.

Oxfam taas on arvioinut, että Afganistaniin on palannut yli kaksi miljoonaa ihmistä sitten vuoden 2015. Sen mukaan mitä enemmän ihmisiä palaa, sitä todennäköisemmin jännitteet maassa kasvavat.

Järjestöjen vetoomuksessa ovat mukana Amnesty International, Changemaker, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Suomen Pakolaisapu, Suomen somalialaisten liitto sekä Suomen Somalia-verkosto.

Afganistanin konflikti pakolaisetsiirtolaisuuskonflikti Afganistan Amnesty InternationalChangemakerKehys ryKepaKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset rySuomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Matti Nissinen (ei varmistettu) 3.2.2018 - 13:47

Useat "rauhallisista alueista" ovat talibanien hallinnassa, suurin osa Afganistanista. Heitä karkuun pakolaiset yleensä ovat lähteneet! Migrin tulkinnat ovat järkyttäviä!

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.