Uutiset Kehityspolitiikka

Suomalaisilla EU:n paras tietämys kestävän kehityksen tavoitteista

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on vähintään kuullut globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Ruotsalaiset kuitenkin pitävät kehitysmaiden auttamista tärkeämpänä kuin suomalaiset.

Suomalaiset näyttävät olevan parhaiten perillä vuonna 2015 hyväksytyistä globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista on kuullut tai lukenut tavoitteista ja 27 prosenttia myös tietää tarkemmin, mitä ne ovat. Osuus on kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta, paljastaa Euroopan komission teettämä tuore Eurobarometri-kysely.

Muualla EU:ssa keskimäärin 41 ihmisistä on kuullut tai lukenut tavoitteista ja vain 12 prosenttia tietää, mitä ne ovat.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta, eli niin sanottu Agenda 2030, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Suomi on aiemmin kunnostautunut muun muassa raportoimalla ensimmäisten joukossa tavoitteiden toteuttamisesta.

Eurobarometrissa selvitettiin myös EU-kansalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Kyselyn mukaan 89 prosenttia pitää kehitysmaiden auttamista tärkeänä. Myönteisemmin suhtautuvat ruotsalaiset, jossa peräti 98 prosenttia liputtaa kehitysmaiden auttamisen puolesta. Suomessa vastaava osuus on 93 prosenttia, ja sen yläpuolella ovat muun muassa Kypros, Luxemburg, Irlanti, Portugali ja Espanja.

Suomalaiset ovat auttavaisia myös henkilökohtaisella tasolla. 76 prosenttia vastanneista kertoi olevansa itse mukana kehitysmaiden tukemisessa; EU:n keskiarvo oli 46 prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen on tutkimustuloksiin tyytyväinen, mutta hänen mukaansa kansalaisten mielipide ei näytä kanavoituvan poliittiseen päätöksentekoon.

"On kuitenkin huolestuttavaa, että kansalaisten mielipide ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon. Kehitysjärjestöissä olemme huolissamme siitä, että kehitysyhteistyötä on viime aikoina haluttu EU:ssa käyttää kansallisten etujen ajamiseen, eikä sen varsinaiseen tarkoitukseen eli köyhyyden vähentämiseen. Kyselyn tulosten perusteella tämä sotii myös suomalaisten tahtoa vastaan", hän sanoo järjestön tiedotteessa.

Kysely tehtiin EU:n jäsenmaissa marras- ja joulukuussa 2016. Yhteensä mukana oli runsaat 28 000 ihmistä.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaEU Suomi

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat