Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin

70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, mutta maassa ei ole lainkaan turvataloja. Suomalainen poliisi Nina Pelkonen on tehnyt maassa työtä etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. ”Tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, hän kertoo.
Naispoliiseja Syyriassa
Kriisinhallintakeskus on lähettänyt 13 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa Etelä-Sudaniin. Etenkin poliisivoimissa tarvitaan naisia. (Kuva: Kriisinhallintakeskus)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, joka on lyhyen historiansa aikana kärsinyt niin sisällissodasta, väkivaltaisuuksista kuin köyhyydestäkin. Lähes neljä ja puoli miljoonaa asukasta on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jättänyt kotinsa ja elää pakolaisleirillä joko Etelä-Sudanissa tai lähivaltioissa. Epätoivoista tilannetta hyödyntävät ihmissalakuljettajat, rikolliset ja terroristijärjestöt.

Kriisinhallintakeskus on lähettänyt kaikkiaan 13 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa Etelä-Sudaniin tukemaan YK:n rauhanturvaoperaatio UNMISSiä (United Nations Mission in South Sudan), jonka tehtävänä on alkuperäisin mandaatin mukaisesti tukea uutta valtiota sen rakennusprosessissa mutta myös vuonna 2013 syttyneen sisällissodan jälkeen toteuttaa siviilien suojelua, ihmisoikeusraportointia sekä fasilitoida humanitaarista apua.

Yksi heistä on Nina Pelkonen, joka meni Etelä-Sudaniin keväällä 2017 osana kolmihenkistä suomalaista poliisitiimiä, jonka työ keskittyy erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaan konfliktiin liittyvän väkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan. YK:n tilastojen mukaan 70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Raiskauksista on tullut epävakaassa valtiossa arkipäivää, eivätkä naiset ole turvassa edes YK:n suojelemilla pakolaisleireillä.

Onkin erittäin tärkeää, että poliisivoimissa on myös kattava edustus naisia. Pelkosen mukaan etenkin seksuaalirikoksiin liittyvät jutut on yleensä naispoliisien työtä, sillä paikalliset naiset kertovat kokemuksistaan mieluimmin toiselle naiselle kuin miehelle.

Pelkonen on aloittanut ja vienyt eteenpäin ajatusta naisten ja naispoliisien voimaannuttamisesta. ”Tämän maan rauha on naisten käsissä”, hän sanoo. ”Konflikti on kestänyt niin kauan, että sodan ja tappelemisen kulttuuri on syvällä yhteisössä”.

Pelkosen tuntemat naispoliisit ovat erittäin motivoituneita tekemään töitä oman yhteisön ja laajemmin koko maan turvallisuuden eteen.

”Täällä olen tavannut uskomattoman voimakkaita naisia, jotka ovat todella sitoutuneita työhönsä. Koska maassa ei ole mitään turvataloja perheväkivallan tai seksuaalisen väkivallan uhreille, tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, Pelkonen kertoo.

Naispoliisien osuutta Etelä-Sudanin poliisivoimista on hankala arvioida virallisten tilastojen puuttuessa. Naisia kuitenkin poliisin riveissä on, enenevässä määrin. Pelkosen mukaan naispoliisit kokevat työssään paljon haasteita, sama naisten seksuaalisen häirinnän kulttuuri on voimissaan myös poliisilaitoksilla ja naispoliisit kohtaavat ahdistelua ja häirintää kollegoidensa tahoilta. Lisäksi patriarkaalinen kulttuuri heijastuu myös laitoksilla ja naiset saavat helposti kahvinkeittäjän ja siivoojaan roolin työpaikallaan.

On tärkeää, että naiset ottavat myös itse vastuun omasta asemastaan ja sen parantamisesta. Pelkosen aloitteesta Etelä-Sudanin naispoliisit ovat elvyttämässä naispoliisiyhdistystä, jonka tavoitteena on toimia verkostona ja yhteistyöfoorumina ja sitä kautta nostaa naisten työn arvostusta.

”Olemme kannustaneet naispoliiseja ottamaan yhteyttä esimerkiksi naiskansanedustajiin ja yhteisöjen voimanaisiin ja rakentamaan sitäkin kautta omaa tulevaisuuttaan ja naisten verkostoa”, hän kertoo.  

Myös kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien UNMISS-operaatio, järjestää erilaisia koulutuksia poliisivoimille. Ongelmana on kuitenkin usein se, että kansainvälisten järjestämät kurssit ja paikallispoliisin tarve eivät aina kohtaa; kapasiteetti ei riitä korkealentoisiin, strategisen tason kursseihin jos perustiedot poliisin työstä puuttuvat. Pelkonen sanoo, että poliisin koulutus Etelä-Sudanissa ei ole kovinkaan järjestäytynyttä. Osa maan poliisivoimissa palvelevista on käynyt jonkinlaisen kurssin ja heillä on osaamista poliisin perustyöstä.

Yhteiskuntaa leimaavat epäkohdat heijastuvat kuitenkin myös poliisivoimissa. Pelkosen mukaan korruptioon ja nepotismiin perustuva virkajärjestelmä mahdollistaa sen, että korkeissa asemissa istuu henkilöitä, jotka eivät ymmärrä poliisin työstä juuri mitään. Samalla se estää pätevämpien, oikeasti koulutettujen poliisien etenemisen ja näin heikentää koko instituution toimintaa.

Työskentely maassa on monella tapaa avannut Pelkosen silmiä; suomalaisesta näkökulmasta on liian helppoa arvostella lahjuksia ottavaa liikennepoliisia mutta usein tilanne voi olla, ettei kyseinen konstaapeli ole saanut palkkaa moneen kuukauteen. Houkutus on iso, kun pitää saada perheelle ruokaa.

Etelä-Sudanin tulevaisuudessa on paljon haasteita, mutta aivan toivoton tilanne ei missään nimessä ole. Pelkonen on työssään tavannut myös miehiä, jotka arvostavat ja kannustavat naiskollegoitaan urallaan ja pyrkivät omalla toiminnallaan purkamaan patriarkaalisia rakenteita.

Etelä-Sudanin konflikti ihmisoikeudetgenderkonfliktikonfliktinratkaisuturvallisuus Etelä-SudanSuomi Kriisinhallintakeskus

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen