Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin

70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, mutta maassa ei ole lainkaan turvataloja. Suomalainen poliisi Nina Pelkonen on tehnyt maassa työtä etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. ”Tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, hän kertoo.
Naispoliiseja Syyriassa
Kriisinhallintakeskus on lähettänyt 13 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa Etelä-Sudaniin. Etenkin poliisivoimissa tarvitaan naisia. (Kuva: Kriisinhallintakeskus)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, joka on lyhyen historiansa aikana kärsinyt niin sisällissodasta, väkivaltaisuuksista kuin köyhyydestäkin. Lähes neljä ja puoli miljoonaa asukasta on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jättänyt kotinsa ja elää pakolaisleirillä joko Etelä-Sudanissa tai lähivaltioissa. Epätoivoista tilannetta hyödyntävät ihmissalakuljettajat, rikolliset ja terroristijärjestöt.

Kriisinhallintakeskus on lähettänyt kaikkiaan 13 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa Etelä-Sudaniin tukemaan YK:n rauhanturvaoperaatio UNMISSiä (United Nations Mission in South Sudan), jonka tehtävänä on alkuperäisin mandaatin mukaisesti tukea uutta valtiota sen rakennusprosessissa mutta myös vuonna 2013 syttyneen sisällissodan jälkeen toteuttaa siviilien suojelua, ihmisoikeusraportointia sekä fasilitoida humanitaarista apua.

Yksi heistä on Nina Pelkonen, joka meni Etelä-Sudaniin keväällä 2017 osana kolmihenkistä suomalaista poliisitiimiä, jonka työ keskittyy erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaan konfliktiin liittyvän väkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan. YK:n tilastojen mukaan 70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Raiskauksista on tullut epävakaassa valtiossa arkipäivää, eivätkä naiset ole turvassa edes YK:n suojelemilla pakolaisleireillä.

Onkin erittäin tärkeää, että poliisivoimissa on myös kattava edustus naisia. Pelkosen mukaan etenkin seksuaalirikoksiin liittyvät jutut on yleensä naispoliisien työtä, sillä paikalliset naiset kertovat kokemuksistaan mieluimmin toiselle naiselle kuin miehelle.

Pelkonen on aloittanut ja vienyt eteenpäin ajatusta naisten ja naispoliisien voimaannuttamisesta. ”Tämän maan rauha on naisten käsissä”, hän sanoo. ”Konflikti on kestänyt niin kauan, että sodan ja tappelemisen kulttuuri on syvällä yhteisössä”.

Pelkosen tuntemat naispoliisit ovat erittäin motivoituneita tekemään töitä oman yhteisön ja laajemmin koko maan turvallisuuden eteen.

”Täällä olen tavannut uskomattoman voimakkaita naisia, jotka ovat todella sitoutuneita työhönsä. Koska maassa ei ole mitään turvataloja perheväkivallan tai seksuaalisen väkivallan uhreille, tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, Pelkonen kertoo.

Naispoliisien osuutta Etelä-Sudanin poliisivoimista on hankala arvioida virallisten tilastojen puuttuessa. Naisia kuitenkin poliisin riveissä on, enenevässä määrin. Pelkosen mukaan naispoliisit kokevat työssään paljon haasteita, sama naisten seksuaalisen häirinnän kulttuuri on voimissaan myös poliisilaitoksilla ja naispoliisit kohtaavat ahdistelua ja häirintää kollegoidensa tahoilta. Lisäksi patriarkaalinen kulttuuri heijastuu myös laitoksilla ja naiset saavat helposti kahvinkeittäjän ja siivoojaan roolin työpaikallaan.

On tärkeää, että naiset ottavat myös itse vastuun omasta asemastaan ja sen parantamisesta. Pelkosen aloitteesta Etelä-Sudanin naispoliisit ovat elvyttämässä naispoliisiyhdistystä, jonka tavoitteena on toimia verkostona ja yhteistyöfoorumina ja sitä kautta nostaa naisten työn arvostusta.

”Olemme kannustaneet naispoliiseja ottamaan yhteyttä esimerkiksi naiskansanedustajiin ja yhteisöjen voimanaisiin ja rakentamaan sitäkin kautta omaa tulevaisuuttaan ja naisten verkostoa”, hän kertoo.  

Myös kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien UNMISS-operaatio, järjestää erilaisia koulutuksia poliisivoimille. Ongelmana on kuitenkin usein se, että kansainvälisten järjestämät kurssit ja paikallispoliisin tarve eivät aina kohtaa; kapasiteetti ei riitä korkealentoisiin, strategisen tason kursseihin jos perustiedot poliisin työstä puuttuvat. Pelkonen sanoo, että poliisin koulutus Etelä-Sudanissa ei ole kovinkaan järjestäytynyttä. Osa maan poliisivoimissa palvelevista on käynyt jonkinlaisen kurssin ja heillä on osaamista poliisin perustyöstä.

Yhteiskuntaa leimaavat epäkohdat heijastuvat kuitenkin myös poliisivoimissa. Pelkosen mukaan korruptioon ja nepotismiin perustuva virkajärjestelmä mahdollistaa sen, että korkeissa asemissa istuu henkilöitä, jotka eivät ymmärrä poliisin työstä juuri mitään. Samalla se estää pätevämpien, oikeasti koulutettujen poliisien etenemisen ja näin heikentää koko instituution toimintaa.

Työskentely maassa on monella tapaa avannut Pelkosen silmiä; suomalaisesta näkökulmasta on liian helppoa arvostella lahjuksia ottavaa liikennepoliisia mutta usein tilanne voi olla, ettei kyseinen konstaapeli ole saanut palkkaa moneen kuukauteen. Houkutus on iso, kun pitää saada perheelle ruokaa.

Etelä-Sudanin tulevaisuudessa on paljon haasteita, mutta aivan toivoton tilanne ei missään nimessä ole. Pelkonen on työssään tavannut myös miehiä, jotka arvostavat ja kannustavat naiskollegoitaan urallaan ja pyrkivät omalla toiminnallaan purkamaan patriarkaalisia rakenteita.

Etelä-Sudanin konflikti ihmisoikeudetgenderkonfliktikonfliktinratkaisuturvallisuus Etelä-SudanSuomi Kriisinhallintakeskus

Lue myös

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”