Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin

70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, mutta maassa ei ole lainkaan turvataloja. Suomalainen poliisi Nina Pelkonen on tehnyt maassa työtä etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. ”Tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, hän kertoo.
Naispoliiseja Syyriassa
Kriisinhallintakeskus on lähettänyt 13 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa Etelä-Sudaniin. Etenkin poliisivoimissa tarvitaan naisia. (Kuva: Kriisinhallintakeskus)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla.

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, joka on lyhyen historiansa aikana kärsinyt niin sisällissodasta, väkivaltaisuuksista kuin köyhyydestäkin. Lähes neljä ja puoli miljoonaa asukasta on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jättänyt kotinsa ja elää pakolaisleirillä joko Etelä-Sudanissa tai lähivaltioissa. Epätoivoista tilannetta hyödyntävät ihmissalakuljettajat, rikolliset ja terroristijärjestöt.

Kriisinhallintakeskus on lähettänyt kaikkiaan 13 suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa Etelä-Sudaniin tukemaan YK:n rauhanturvaoperaatio UNMISSiä (United Nations Mission in South Sudan), jonka tehtävänä on alkuperäisin mandaatin mukaisesti tukea uutta valtiota sen rakennusprosessissa mutta myös vuonna 2013 syttyneen sisällissodan jälkeen toteuttaa siviilien suojelua, ihmisoikeusraportointia sekä fasilitoida humanitaarista apua.

Yksi heistä on Nina Pelkonen, joka meni Etelä-Sudaniin keväällä 2017 osana kolmihenkistä suomalaista poliisitiimiä, jonka työ keskittyy erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaan konfliktiin liittyvän väkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan. YK:n tilastojen mukaan 70 prosenttia eteläsudanilaisista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Raiskauksista on tullut epävakaassa valtiossa arkipäivää, eivätkä naiset ole turvassa edes YK:n suojelemilla pakolaisleireillä.

Onkin erittäin tärkeää, että poliisivoimissa on myös kattava edustus naisia. Pelkosen mukaan etenkin seksuaalirikoksiin liittyvät jutut on yleensä naispoliisien työtä, sillä paikalliset naiset kertovat kokemuksistaan mieluimmin toiselle naiselle kuin miehelle.

Pelkonen on aloittanut ja vienyt eteenpäin ajatusta naisten ja naispoliisien voimaannuttamisesta. ”Tämän maan rauha on naisten käsissä”, hän sanoo. ”Konflikti on kestänyt niin kauan, että sodan ja tappelemisen kulttuuri on syvällä yhteisössä”.

Pelkosen tuntemat naispoliisit ovat erittäin motivoituneita tekemään töitä oman yhteisön ja laajemmin koko maan turvallisuuden eteen.

”Täällä olen tavannut uskomattoman voimakkaita naisia, jotka ovat todella sitoutuneita työhönsä. Koska maassa ei ole mitään turvataloja perheväkivallan tai seksuaalisen väkivallan uhreille, tiedän naispoliiseja, jotka vievät raiskauksen uhrit kotiinsa turvaan”, Pelkonen kertoo.

Naispoliisien osuutta Etelä-Sudanin poliisivoimista on hankala arvioida virallisten tilastojen puuttuessa. Naisia kuitenkin poliisin riveissä on, enenevässä määrin. Pelkosen mukaan naispoliisit kokevat työssään paljon haasteita, sama naisten seksuaalisen häirinnän kulttuuri on voimissaan myös poliisilaitoksilla ja naispoliisit kohtaavat ahdistelua ja häirintää kollegoidensa tahoilta. Lisäksi patriarkaalinen kulttuuri heijastuu myös laitoksilla ja naiset saavat helposti kahvinkeittäjän ja siivoojaan roolin työpaikallaan.

On tärkeää, että naiset ottavat myös itse vastuun omasta asemastaan ja sen parantamisesta. Pelkosen aloitteesta Etelä-Sudanin naispoliisit ovat elvyttämässä naispoliisiyhdistystä, jonka tavoitteena on toimia verkostona ja yhteistyöfoorumina ja sitä kautta nostaa naisten työn arvostusta.

”Olemme kannustaneet naispoliiseja ottamaan yhteyttä esimerkiksi naiskansanedustajiin ja yhteisöjen voimanaisiin ja rakentamaan sitäkin kautta omaa tulevaisuuttaan ja naisten verkostoa”, hän kertoo.  

Myös kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien UNMISS-operaatio, järjestää erilaisia koulutuksia poliisivoimille. Ongelmana on kuitenkin usein se, että kansainvälisten järjestämät kurssit ja paikallispoliisin tarve eivät aina kohtaa; kapasiteetti ei riitä korkealentoisiin, strategisen tason kursseihin jos perustiedot poliisin työstä puuttuvat. Pelkonen sanoo, että poliisin koulutus Etelä-Sudanissa ei ole kovinkaan järjestäytynyttä. Osa maan poliisivoimissa palvelevista on käynyt jonkinlaisen kurssin ja heillä on osaamista poliisin perustyöstä.

Yhteiskuntaa leimaavat epäkohdat heijastuvat kuitenkin myös poliisivoimissa. Pelkosen mukaan korruptioon ja nepotismiin perustuva virkajärjestelmä mahdollistaa sen, että korkeissa asemissa istuu henkilöitä, jotka eivät ymmärrä poliisin työstä juuri mitään. Samalla se estää pätevämpien, oikeasti koulutettujen poliisien etenemisen ja näin heikentää koko instituution toimintaa.

Työskentely maassa on monella tapaa avannut Pelkosen silmiä; suomalaisesta näkökulmasta on liian helppoa arvostella lahjuksia ottavaa liikennepoliisia mutta usein tilanne voi olla, ettei kyseinen konstaapeli ole saanut palkkaa moneen kuukauteen. Houkutus on iso, kun pitää saada perheelle ruokaa.

Etelä-Sudanin tulevaisuudessa on paljon haasteita, mutta aivan toivoton tilanne ei missään nimessä ole. Pelkonen on työssään tavannut myös miehiä, jotka arvostavat ja kannustavat naiskollegoitaan urallaan ja pyrkivät omalla toiminnallaan purkamaan patriarkaalisia rakenteita.

Etelä-Sudanin konflikti ihmisoikeudetgenderkonfliktikonfliktinratkaisuturvallisuus Etelä-SudanSuomi Kriisinhallintakeskus

Lue myös

Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Mielenosoittajia pinkkien kylttien kanssa

Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään

Trumpin aikana kansainväliset järjestöt eivät ole saaneet Yhdysvaltain rahoitusta, jos ne ovat edes puhuneet työssään abortista. Säännön hyödyt ovat olleet minimaaliset ja haitat valtavat.

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti