Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Juhlivia ihmisiä liput käsissä.
Etelä-Sudan itsenäistyi kymmenen vuotta sitten, mutta juhlat eivät jatkuneet kauan. International Crisis Groupin uusi raportti kehottaa maata muuttamaan valtajärjestelmäänsä, jotta jatkuva valtakamppailu saataisiin loppumaan. (Kuva: Charlton Doki / IPS)

(IPS) -- Täysimittainen sota uhkaa Etelä-Sudania, elleivät maan johtajat suostu jakamaan valtaa laveammin. Näin varoittaa International Crisis Groupin (ICG) uusi raportti.

Etelä-Sudaniin perustettiin vuosi sitten niin sanottu kansallisen yhtenäisyyden hallitus. Raportti paljastaa, että yhtenäisen sijaan vuonna 2011 syntynyt valtio on hajanainen ja hauras. Aseellisten ryhmien keskenään solmima aselepo rikkoutui syksyllä, ja väkivalta on ajanut kodeistaan tuhansia eteläsudanilaisia siviilejä.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli neljä miljoonaa eteläsudanilaista on joutunut pois kotiseudultaan ja heistä melkein 2,3 miljoonaa on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina, lähinnä Ugandassa ja Sudanissa, mutta myös Etiopiassa, Keniassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ugandassa heitä on yli 890 000, Sudanissa 736 700.

”Etelä-Sudan on niin hauras ja niin moninaisten haasteiden edessä, että ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus. Valta on jaettava useampien kesken”, raportin kirjoittajiin kuuluva ICG:n Etelä-Sudanin vanhempi analyytikko Alan Boswell sanoo.

Enemmistön yksinvalta

Raportissa kehotetaan eteläsudanilaista eliittiä, uskonnollisia johtajia ja kansalaisjärjestöjä muovaamaan uudelleen maan hallintojärjestelmä. Yli kuudenkymmenen etnisen ryhmän asuttama valtio on Afrikan moninaisimpiin lukeutuva ja tarvitsee jo moni-ilmeisyytensä vuoksi toisenlaisen hallinto- ja vallanjakojärjestelmän kuin sillä nyt on.

Etelä-Sudanissa enemmistön vaaleissa voittanut puolue saa kaiken vallan. Järjestelmä sopii erityisen huonosti maahan, jossa on suuri määrä erilaisia vähemmistöjä, jotka jäävät vaille vaikutusmahdollisuuksia.

”Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Etelä-Sudanissa tämä johtaa siihen, että monet ryhmät kokevat jäävänsä valtaa vaille, ja tämä taas on johtanut jatkuviin valtataisteluihin, joissa on kuollut jo 100 000 eteläsudanilaista”, Boswell sanoo.

”Jotta konfliktit loppuisivat, Etelä-Sudan tarvitsee erittäin leveää, inklusiivista vallanjakoa ennen vaaleja, vaalien aikana ja vaalien jälkeen. Emme halua tilannetta, jossa vaalit nähdään vain yhden puolueen keinona peitota toinen puolue”, raportissa todetaan.

Raportti suosittelee, että presidentinvaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut nimitetään varapresidentiksi. Raportissa ehdotetaan myös, että vaaleissa melkein valituksi tulleille ehdokkaille annetaan lohdutuspalkinto eli jokin vaikutusvaltainen asema, jotta he eivät pettyneinä tarttuisi aseisiin.

Uupumus vaivaa kaikkia

Vuonna 2020 Etelä-Sudania moukaroi kolminkertainen shokki: konfliktien ja väkivallan voimistuminen, pahat tulvat toisena vuotena peräkkäin ja koronapandemia.

Eteläsudanilaisten itsensä lisäksi myös kehitysyhteistyökumppaneita uhkaa uupumus. Vuosia kestäneet konfliktinratkaisuyritykset eivät ole vieneet lähemmäs rauhaa, vaikka humanitaariseen apuun on uhrattu huomattavia summia. Kyynisyys leviää lahjoittajien keskuudessa yhä laajemmalle.

”On kadotettu näkymä Etelä-Sudaniin rauhantilasa ja siitä, miten siihen pääsyä voisi edistää. Kun eteläsudanilaisilla ja lahjoittajilla ei ole yhteistä päämäärää, lahjoittajat alkavat yhä enemmän vetäytyä maasta ja tyytyvät vain siihen minimiin, jolla ihmiset pysyvät hengissä”, Boswell toteaa.

Eteläsudanilaisten tulevaisuuden toivoa nakertaa myös laajamittainen korruptio.

YK:n ihmisoikeuskomission Etelä-Sudanin puheenjohtaja Yasmin Sooka varoitti syksyllä, että eeppisiin mittoihin yltävä taloudellinen korruptio johtaa hengenmenetyksiin. Hän viittasi Etelä-Sudanin valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin, jossa osoitettiin että ”pelkästään edeltävien kolmen kuukauden aikana oli kadonnut noin 250 miljoonaa euroa.”

”Yhtäällä Etelä-Sudanin poliittiset eliitit taistelevat maan öljy- ja mineraalivarojen hallinnasta ja samalla varastavat kansansa tulevaisuuden. Toisaalla tämän luonnonvaroista käytävän taistelun sotilaille tarjotaan palkan sijaan mahdollisuus kaapata ja raiskata naisia”, Sooka sanoi.

DemokratiaEtelä-Sudanin konflikti politiikkademokratiakonflikti Etelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen