Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Ihmisiä laivassa.
Rajut sateet, kulkukelvottomat maantiet ja koronarajoitukset johtavat siihen, etteivät kaikki yhteisöjen välisen väkivallan uhrit saa kiireellisesti tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa. (Kuva: Mackenzie Knowles-Coursin / IPS)

(IPS) -- Laajamittainen siviileihin kohdistunut yhteisöjen välinen väkivalta on Etelä-Sudanissa johtanut tuhansien ihmisten pakoon kodeistaan keskellä sadekautta. Paenneet elävät paljaan taivaan alla, vailla terveydenhoitoa, riittävää ruokaa, suojaa, juomavettä tai peseytymismahdollisuuksia.

Ihmiset ovat humanitaaristen järjestöjen avun varassa, sillä yhteisöjen terveydenhoitojärjestelmät joko ovat vajavaisia tai niitä ei ole lainkaan.

Tällä hetkellä Lääkärit ilman rajoja (MSF) toimii kahdessa itäisessä kaupungissa, joissa suuri osa yhteenotoista on tapahtunut. Järjestö kertoo, että viime vuonna kahdesta tulvasta ja tänä vuonna kahdesta aseellisesta konfliktista kärsineiden yhteisöjen tarpeet ovat valtavat.

Koleraa, malariaa, tuhkarokkoa, hepatiittia ja aivokalvontulehdusta esiintyy paljon. Maan sisäisten pakolaisten leirissä Bentiussa on puhjennut malariaepidemia. Lääketieteellisistä tarvikkeista ja elintärkeistä lääkkeistä on ankara pula.

”Potilaiden lukumäärä on typerryttävä, se synnyttää lääkintäryhmillemme merkittävää painetta”, MSF:n Etelä-Sudanin päällikkö Tila Muhammad sanoo.

MSF:n potilaista kiireellistä leikkausta tarvitsevat pyritään kuljettamaan toisiin sairaaloihin konfliktialueen ulkopuolelle. Rankat sateet, kulkukelvottomat tiet ja koronarajoitukset kuitenkin tekevät potilaiden siirtämisen ajoittain mahdottomaksi.

Kroonisista sairauksista kärsivät eivät saa hoitoa

YK:n mukaan alueen yhteisöjen välille puhkesi tammi-toukokuussa 415 väkivaltaista yhteenottoa.

Konfliktin aikana ihmiset pakenevat kaukaisille alueille, joista on entistä vaikeampaa päästä hoitoon. Jos he jäävät konfliktin jommankumman osapuolen vangiksi, heitä uhkaa hyväksikäyttö ja sukupuoleen perustuva väkivalta.

”Diabeteksen ja verenpainetaudin kaltaisista kroonisista sairauksista kärsivät eivät saa hoitoa, kuten eivät hiv-positiiviset tai tuberkuloosiin sairastuneetkaan. Riittävän hoidon puute voi johtaa lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin kehittymiseen. Raskaana olevat naiset eivät saa huolenpitoa”, Tila Muhammad luettelee.

Tämän kaiken lisäksi on satoja konfliktissa haavoittuneita, joista monet tarvitsevat erikoistunutta leikkaushoitoa ja siirtoa paremman tasoisiin sairaaloihin. Sadekaudella siirrot ovat hankalia, sillä enimmän aikaa lentokenttien kiitoradat ovat käyttökelvottomia. Lisäongelmana juuri nyt on se, että ennen konfliktialueille matkustamista terveydenhoitohenkilöstö joutuu koronan vuoksi karanteeniin.

Sotavammaiset lisätaakkana

MSF:n pyörittämä ensihoitokeskus jouduttiin keväällä hylkäämään kahdeksi päiväksi ympärillä riehuvan konfliktin vuoksi, mutta hyökkääjien häätämisen jälkeen tilanne palautui normaaliksi. Pusikkoon paennut henkilökunta palasi välittömästi työhönsä hoitamaan yhteisön haavoittuneita, ja huonokuntoisimmat lennätettiin leikkauksiin Lankienin sairaalaan.

Elokuussa MSF sai hoidettavakseen uuden joukon sotavammaisia. Se kuormittaa jo malarian puhkeamisen vuoksi venymään joutunutta MSF:n sairaalaa, jota kansoittavat myös toiseen sairaalaan siirtoa odottelevat potilaat.

Äskeiset tulvat ovat lisänneet koleran kaltaisten tautien leviämisen riskiä sekä kasvattaneet malariaa levittävien moskiittojen lisääntymisaluetta. Tulvien kodeistaan ajamat ihmiset liikkuvat korkeammalle ja suojautuvat kouluihin tai sukulaistensa luo.

”Monet jakavat huoneensa useiden perheiden kesken, mikä on erityisen epäsuotavaa pandemian aikana”, Muhammad toteaa.

Kaiken tämän keskellä koronapandemia on kuitenkin vain yksi onnettomuus monien joukossa.

”Konfliktin aikana pandemia ei enää ollut prioriteetti, kun ihmiset pakenivat henkensä edestä. Emme voi jättää huomiotta koronaa, mutta sotiminen ohjaa terveydenhoidon keskittymään sotavammaisiin”, Muhammad sanoo.

Etelä-Sudanin konflikti avustustyökonfliktiluonnonkatastrofit Etelä-Sudan Suomen IPSLääkärit ilman rajoja

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.