Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Ihmisiä laivassa.
Rajut sateet, kulkukelvottomat maantiet ja koronarajoitukset johtavat siihen, etteivät kaikki yhteisöjen välisen väkivallan uhrit saa kiireellisesti tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa. (Kuva: Mackenzie Knowles-Coursin / IPS)

(IPS) -- Laajamittainen siviileihin kohdistunut yhteisöjen välinen väkivalta on Etelä-Sudanissa johtanut tuhansien ihmisten pakoon kodeistaan keskellä sadekautta. Paenneet elävät paljaan taivaan alla, vailla terveydenhoitoa, riittävää ruokaa, suojaa, juomavettä tai peseytymismahdollisuuksia.

Ihmiset ovat humanitaaristen järjestöjen avun varassa, sillä yhteisöjen terveydenhoitojärjestelmät joko ovat vajavaisia tai niitä ei ole lainkaan.

Tällä hetkellä Lääkärit ilman rajoja (MSF) toimii kahdessa itäisessä kaupungissa, joissa suuri osa yhteenotoista on tapahtunut. Järjestö kertoo, että viime vuonna kahdesta tulvasta ja tänä vuonna kahdesta aseellisesta konfliktista kärsineiden yhteisöjen tarpeet ovat valtavat.

Koleraa, malariaa, tuhkarokkoa, hepatiittia ja aivokalvontulehdusta esiintyy paljon. Maan sisäisten pakolaisten leirissä Bentiussa on puhjennut malariaepidemia. Lääketieteellisistä tarvikkeista ja elintärkeistä lääkkeistä on ankara pula.

”Potilaiden lukumäärä on typerryttävä, se synnyttää lääkintäryhmillemme merkittävää painetta”, MSF:n Etelä-Sudanin päällikkö Tila Muhammad sanoo.

MSF:n potilaista kiireellistä leikkausta tarvitsevat pyritään kuljettamaan toisiin sairaaloihin konfliktialueen ulkopuolelle. Rankat sateet, kulkukelvottomat tiet ja koronarajoitukset kuitenkin tekevät potilaiden siirtämisen ajoittain mahdottomaksi.

Kroonisista sairauksista kärsivät eivät saa hoitoa

YK:n mukaan alueen yhteisöjen välille puhkesi tammi-toukokuussa 415 väkivaltaista yhteenottoa.

Konfliktin aikana ihmiset pakenevat kaukaisille alueille, joista on entistä vaikeampaa päästä hoitoon. Jos he jäävät konfliktin jommankumman osapuolen vangiksi, heitä uhkaa hyväksikäyttö ja sukupuoleen perustuva väkivalta.

”Diabeteksen ja verenpainetaudin kaltaisista kroonisista sairauksista kärsivät eivät saa hoitoa, kuten eivät hiv-positiiviset tai tuberkuloosiin sairastuneetkaan. Riittävän hoidon puute voi johtaa lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin kehittymiseen. Raskaana olevat naiset eivät saa huolenpitoa”, Tila Muhammad luettelee.

Tämän kaiken lisäksi on satoja konfliktissa haavoittuneita, joista monet tarvitsevat erikoistunutta leikkaushoitoa ja siirtoa paremman tasoisiin sairaaloihin. Sadekaudella siirrot ovat hankalia, sillä enimmän aikaa lentokenttien kiitoradat ovat käyttökelvottomia. Lisäongelmana juuri nyt on se, että ennen konfliktialueille matkustamista terveydenhoitohenkilöstö joutuu koronan vuoksi karanteeniin.

Sotavammaiset lisätaakkana

MSF:n pyörittämä ensihoitokeskus jouduttiin keväällä hylkäämään kahdeksi päiväksi ympärillä riehuvan konfliktin vuoksi, mutta hyökkääjien häätämisen jälkeen tilanne palautui normaaliksi. Pusikkoon paennut henkilökunta palasi välittömästi työhönsä hoitamaan yhteisön haavoittuneita, ja huonokuntoisimmat lennätettiin leikkauksiin Lankienin sairaalaan.

Elokuussa MSF sai hoidettavakseen uuden joukon sotavammaisia. Se kuormittaa jo malarian puhkeamisen vuoksi venymään joutunutta MSF:n sairaalaa, jota kansoittavat myös toiseen sairaalaan siirtoa odottelevat potilaat.

Äskeiset tulvat ovat lisänneet koleran kaltaisten tautien leviämisen riskiä sekä kasvattaneet malariaa levittävien moskiittojen lisääntymisaluetta. Tulvien kodeistaan ajamat ihmiset liikkuvat korkeammalle ja suojautuvat kouluihin tai sukulaistensa luo.

”Monet jakavat huoneensa useiden perheiden kesken, mikä on erityisen epäsuotavaa pandemian aikana”, Muhammad toteaa.

Kaiken tämän keskellä koronapandemia on kuitenkin vain yksi onnettomuus monien joukossa.

”Konfliktin aikana pandemia ei enää ollut prioriteetti, kun ihmiset pakenivat henkensä edestä. Emme voi jättää huomiotta koronaa, mutta sotiminen ohjaa terveydenhoidon keskittymään sotavammaisiin”, Muhammad sanoo.

Etelä-Sudanin konflikti avustustyökonfliktiluonnonkatastrofit Etelä-Sudan Suomen IPSLääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija