Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Ihmisiä laivassa.
Rajut sateet, kulkukelvottomat maantiet ja koronarajoitukset johtavat siihen, etteivät kaikki yhteisöjen välisen väkivallan uhrit saa kiireellisesti tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa. (Kuva: Mackenzie Knowles-Coursin / IPS)

(IPS) -- Laajamittainen siviileihin kohdistunut yhteisöjen välinen väkivalta on Etelä-Sudanissa johtanut tuhansien ihmisten pakoon kodeistaan keskellä sadekautta. Paenneet elävät paljaan taivaan alla, vailla terveydenhoitoa, riittävää ruokaa, suojaa, juomavettä tai peseytymismahdollisuuksia.

Ihmiset ovat humanitaaristen järjestöjen avun varassa, sillä yhteisöjen terveydenhoitojärjestelmät joko ovat vajavaisia tai niitä ei ole lainkaan.

Tällä hetkellä Lääkärit ilman rajoja (MSF) toimii kahdessa itäisessä kaupungissa, joissa suuri osa yhteenotoista on tapahtunut. Järjestö kertoo, että viime vuonna kahdesta tulvasta ja tänä vuonna kahdesta aseellisesta konfliktista kärsineiden yhteisöjen tarpeet ovat valtavat.

Koleraa, malariaa, tuhkarokkoa, hepatiittia ja aivokalvontulehdusta esiintyy paljon. Maan sisäisten pakolaisten leirissä Bentiussa on puhjennut malariaepidemia. Lääketieteellisistä tarvikkeista ja elintärkeistä lääkkeistä on ankara pula.

”Potilaiden lukumäärä on typerryttävä, se synnyttää lääkintäryhmillemme merkittävää painetta”, MSF:n Etelä-Sudanin päällikkö Tila Muhammad sanoo.

MSF:n potilaista kiireellistä leikkausta tarvitsevat pyritään kuljettamaan toisiin sairaaloihin konfliktialueen ulkopuolelle. Rankat sateet, kulkukelvottomat tiet ja koronarajoitukset kuitenkin tekevät potilaiden siirtämisen ajoittain mahdottomaksi.

Kroonisista sairauksista kärsivät eivät saa hoitoa

YK:n mukaan alueen yhteisöjen välille puhkesi tammi-toukokuussa 415 väkivaltaista yhteenottoa.

Konfliktin aikana ihmiset pakenevat kaukaisille alueille, joista on entistä vaikeampaa päästä hoitoon. Jos he jäävät konfliktin jommankumman osapuolen vangiksi, heitä uhkaa hyväksikäyttö ja sukupuoleen perustuva väkivalta.

”Diabeteksen ja verenpainetaudin kaltaisista kroonisista sairauksista kärsivät eivät saa hoitoa, kuten eivät hiv-positiiviset tai tuberkuloosiin sairastuneetkaan. Riittävän hoidon puute voi johtaa lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin kehittymiseen. Raskaana olevat naiset eivät saa huolenpitoa”, Tila Muhammad luettelee.

Tämän kaiken lisäksi on satoja konfliktissa haavoittuneita, joista monet tarvitsevat erikoistunutta leikkaushoitoa ja siirtoa paremman tasoisiin sairaaloihin. Sadekaudella siirrot ovat hankalia, sillä enimmän aikaa lentokenttien kiitoradat ovat käyttökelvottomia. Lisäongelmana juuri nyt on se, että ennen konfliktialueille matkustamista terveydenhoitohenkilöstö joutuu koronan vuoksi karanteeniin.

Sotavammaiset lisätaakkana

MSF:n pyörittämä ensihoitokeskus jouduttiin keväällä hylkäämään kahdeksi päiväksi ympärillä riehuvan konfliktin vuoksi, mutta hyökkääjien häätämisen jälkeen tilanne palautui normaaliksi. Pusikkoon paennut henkilökunta palasi välittömästi työhönsä hoitamaan yhteisön haavoittuneita, ja huonokuntoisimmat lennätettiin leikkauksiin Lankienin sairaalaan.

Elokuussa MSF sai hoidettavakseen uuden joukon sotavammaisia. Se kuormittaa jo malarian puhkeamisen vuoksi venymään joutunutta MSF:n sairaalaa, jota kansoittavat myös toiseen sairaalaan siirtoa odottelevat potilaat.

Äskeiset tulvat ovat lisänneet koleran kaltaisten tautien leviämisen riskiä sekä kasvattaneet malariaa levittävien moskiittojen lisääntymisaluetta. Tulvien kodeistaan ajamat ihmiset liikkuvat korkeammalle ja suojautuvat kouluihin tai sukulaistensa luo.

”Monet jakavat huoneensa useiden perheiden kesken, mikä on erityisen epäsuotavaa pandemian aikana”, Muhammad toteaa.

Kaiken tämän keskellä koronapandemia on kuitenkin vain yksi onnettomuus monien joukossa.

”Konfliktin aikana pandemia ei enää ollut prioriteetti, kun ihmiset pakenivat henkensä edestä. Emme voi jättää huomiotta koronaa, mutta sotiminen ohjaa terveydenhoidon keskittymään sotavammaisiin”, Muhammad sanoo.

Etelä-Sudanin konflikti avustustyökonfliktiluonnonkatastrofit Etelä-Sudan Suomen IPSLääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä