Uutiset

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta
Kenian Mount Elgon -vuoren metsässä asustava ogiek-yhteisö on suojellut metsän ekosysteemiä vuosisatojen ajan. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

Kenian Chepkitalen luonnonpuistossa elävä ogiek-yhteisö on ottamassa käyttöön modernin digityökalun, jolla ohjataan heidän luonnontilaisen kotimetsänsä suojelua ja kunnossapitoa. Ogiekit toivovat, että prosessin päätteeksi valtio muodollisesti tunnustaa heidän perinteisen maanomistusoikeutensa.

Ogiekit ovat asuttaneet aluettaan paljon pitempään kuin Kenia on ollut itsenäinen tasavalta. Yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kanssa ogiekien yhteisöjen kylänvanhimmat ja Chepkitalen ogiek-klaanin edustajat kartoittavat kansan perinteistä asuma-aluetta käyttäen menetelmää, joka tunnetaan osallistuvana kolmiulotteisena mallinnuksena (P3DM).

P3DM-kartat yhdistävät kolme elementtiä, joita aiemmin pidettiin mahdottomina liittää toisiinsa: paikallisen tietämyksen tilasta ja luonnonvaroista, maantieteelliset informaatiojärjestelmät ja fyysisen mallinnuksen.

”Kartoitus tukee tilallista suunnittelua ja Chepkitalen luonnonpuiston kunnossapitoa auttamalla tunnistamaan toimet, joita tarvitaan ratkomaan kohdealueen suojeluun ja kunnossapitoon vaikuttavat ongelmat”, IUCN:n vesi- ja kosteikkoalueohjelman ohjelmajohtaja John Owino selittää.

Kaupallinen maanviljelys laitonta

Vuonna 2018 alkaneeseen mallinnukseen kuuluu pitkäkestoinen vuoropuhelu yhteisön jäsenten kanssa. Sen avulla yhteisön historia ja tieto luonnonvarojen varjelemisesta perinteisten lakien ja territorioiden kautta tulevat dokumentoitua.

Ogiekien perinteinen yhteisölaki esimerkiksi kieltää hiilenpolton ja salametsästyksen ja kaupallinen maanviljelyskin katsotaan laittomaksi.

”Tässä yhteisössä me suhtaudumme puihin ja luontoon samalla tavalla kuin ihmisiin. Täysikasvuisen puun kaataminen on meidän kulttuurissamme sama kuin tappaisit jonkun lapsen vanhemman. Miksi kaataa puu, kun voi kerätä sen oksia ja käyttää niitä vaikka mihin?”, kysyy Cosmas Chemwotei Murunga, yksi yhteisönsä kylänvanhimmista.

Ogiekit elävät metsästä, keräävät yrttejä ja muuta metsäkasvillisuutta, syövät bambunversoja ja sieniä, nokkosiakin, ja lisäksi maitoa, verta ja lihaa. Tärkeä osa ruokavaliota on hunaja, jota saadakseen ogiekit tarhaavat mehiläisiä.

”Siitä lähtien kun synnyin 72 vuotta sitten, metsä on ollut elantoni päälähde. Tämä on ainoa elämäntapa, jonka ymmärrän”, Chemwotei Muranga sanoo.

Nokat vastakkain valtion kanssa

Ogiekien ajattelu on käytännössä johtanut muun muassa siihen, että vuonna 1976 heidän vastalauseidensa vuoksi seetrien kaato heidän maillaan lopetettiin. Jo kaadettujen puiden hiljalleen lahoavat rungot makaavat yhä kaatopaikoillaan Lobootin kylän liepeillä.

Valtio ja ogiekit ovat olleet nokat vastakkain myöhemminkin. Vuonna 2000 ogiekin maat julistettiin luonnonsuojelualueeksi, ja ogiek-klaanit yritettiin monta kertaa häätää mailtaan. Vuonna 2008 Chepkitalen ogiekien yhteistyöjärjestö onnistui saamaan asiansa välimiesoikeuteen ja oikeus määräsi keskeyttämään häätötoimet. Asia on edelleen harkinnassa.

”Monia alkuperäisyhteisöjä on yritetty häätää käyttäen verukkeena ympäristönsuojelua. Meidänkin väitettiin tuhoavan luontoa”, yhteistyöjärjestön perustajiin kuuluva Peter Kitelo sanoo.

”Me olemme kuitenkin todistaneet valtion olevan väärässä. Odotamme toiveikkaina oikeuden päätöstä.”

IUCN:n mukaan mallinnus piti saada valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta koronapandemian vuoksi valmistuminen siirtyy myöhemmäksi.

”Kun 3D-kartta on valmis, siitä tulee yhteisölle hyvin tärkeä työkalu. Sen lisäksi, että se auttaa Chepkitalen luonnonvarojen tehokkaassa hoidossa, me käytämme sitä todistamaan, miten olemme sukupolvien ajan kestävästi eläneet rinnakkain luonnon kanssa”, Kitelo sanoo.

alkuperäiskansatmaanomistussoveltava teknologiatietolakiympäristömetsätsuojelu Kenia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi