Uutiset

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta
Kenian Mount Elgon -vuoren metsässä asustava ogiek-yhteisö on suojellut metsän ekosysteemiä vuosisatojen ajan. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

Kenian Chepkitalen luonnonpuistossa elävä ogiek-yhteisö on ottamassa käyttöön modernin digityökalun, jolla ohjataan heidän luonnontilaisen kotimetsänsä suojelua ja kunnossapitoa. Ogiekit toivovat, että prosessin päätteeksi valtio muodollisesti tunnustaa heidän perinteisen maanomistusoikeutensa.

Ogiekit ovat asuttaneet aluettaan paljon pitempään kuin Kenia on ollut itsenäinen tasavalta. Yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kanssa ogiekien yhteisöjen kylänvanhimmat ja Chepkitalen ogiek-klaanin edustajat kartoittavat kansan perinteistä asuma-aluetta käyttäen menetelmää, joka tunnetaan osallistuvana kolmiulotteisena mallinnuksena (P3DM).

P3DM-kartat yhdistävät kolme elementtiä, joita aiemmin pidettiin mahdottomina liittää toisiinsa: paikallisen tietämyksen tilasta ja luonnonvaroista, maantieteelliset informaatiojärjestelmät ja fyysisen mallinnuksen.

”Kartoitus tukee tilallista suunnittelua ja Chepkitalen luonnonpuiston kunnossapitoa auttamalla tunnistamaan toimet, joita tarvitaan ratkomaan kohdealueen suojeluun ja kunnossapitoon vaikuttavat ongelmat”, IUCN:n vesi- ja kosteikkoalueohjelman ohjelmajohtaja John Owino selittää.

Kaupallinen maanviljelys laitonta

Vuonna 2018 alkaneeseen mallinnukseen kuuluu pitkäkestoinen vuoropuhelu yhteisön jäsenten kanssa. Sen avulla yhteisön historia ja tieto luonnonvarojen varjelemisesta perinteisten lakien ja territorioiden kautta tulevat dokumentoitua.

Ogiekien perinteinen yhteisölaki esimerkiksi kieltää hiilenpolton ja salametsästyksen ja kaupallinen maanviljelyskin katsotaan laittomaksi.

”Tässä yhteisössä me suhtaudumme puihin ja luontoon samalla tavalla kuin ihmisiin. Täysikasvuisen puun kaataminen on meidän kulttuurissamme sama kuin tappaisit jonkun lapsen vanhemman. Miksi kaataa puu, kun voi kerätä sen oksia ja käyttää niitä vaikka mihin?”, kysyy Cosmas Chemwotei Murunga, yksi yhteisönsä kylänvanhimmista.

Ogiekit elävät metsästä, keräävät yrttejä ja muuta metsäkasvillisuutta, syövät bambunversoja ja sieniä, nokkosiakin, ja lisäksi maitoa, verta ja lihaa. Tärkeä osa ruokavaliota on hunaja, jota saadakseen ogiekit tarhaavat mehiläisiä.

”Siitä lähtien kun synnyin 72 vuotta sitten, metsä on ollut elantoni päälähde. Tämä on ainoa elämäntapa, jonka ymmärrän”, Chemwotei Muranga sanoo.

Nokat vastakkain valtion kanssa

Ogiekien ajattelu on käytännössä johtanut muun muassa siihen, että vuonna 1976 heidän vastalauseidensa vuoksi seetrien kaato heidän maillaan lopetettiin. Jo kaadettujen puiden hiljalleen lahoavat rungot makaavat yhä kaatopaikoillaan Lobootin kylän liepeillä.

Valtio ja ogiekit ovat olleet nokat vastakkain myöhemminkin. Vuonna 2000 ogiekin maat julistettiin luonnonsuojelualueeksi, ja ogiek-klaanit yritettiin monta kertaa häätää mailtaan. Vuonna 2008 Chepkitalen ogiekien yhteistyöjärjestö onnistui saamaan asiansa välimiesoikeuteen ja oikeus määräsi keskeyttämään häätötoimet. Asia on edelleen harkinnassa.

”Monia alkuperäisyhteisöjä on yritetty häätää käyttäen verukkeena ympäristönsuojelua. Meidänkin väitettiin tuhoavan luontoa”, yhteistyöjärjestön perustajiin kuuluva Peter Kitelo sanoo.

”Me olemme kuitenkin todistaneet valtion olevan väärässä. Odotamme toiveikkaina oikeuden päätöstä.”

IUCN:n mukaan mallinnus piti saada valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta koronapandemian vuoksi valmistuminen siirtyy myöhemmäksi.

”Kun 3D-kartta on valmis, siitä tulee yhteisölle hyvin tärkeä työkalu. Sen lisäksi, että se auttaa Chepkitalen luonnonvarojen tehokkaassa hoidossa, me käytämme sitä todistamaan, miten olemme sukupolvien ajan kestävästi eläneet rinnakkain luonnon kanssa”, Kitelo sanoo.

alkuperäiskansatmaanomistussoveltava teknologiatietolakiympäristömetsätsuojelu Kenia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija