Uutiset Ilmastonmuutos

Sudan kärsii rajuista tulvista – Niilin pinta korkeimmillaan sataan vuoteen

Poikkeuksellisen raju sadekausi on vaikuttanut satojen tuhansien ihmisten elämään Sudanissa. Vaarana ovat etenkin likaisen veden mukana leviävät taudit. Myös koronaviruksen ehkäisy on vaikeutunut.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.
Sadekausi on tuonut Sudaniin tuhoisia tulvia. Kuvassa pääkaupunki Khartumin rakennuksia vuonna 2017. (Kuva: Christopher MIchel / CC BY 2.0)

Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat vaikuttaneet yli 650 000 ihmisen elämään Sudanissa. Rakennuksia on tuhoutunut ja ihmiset ovat joutuneet pakenemaan, kun joet ovat tulvineet yli äyräidensä.

”Emme ole koskaan nähneet tulvia, jotka olisivat aiheuttaneet näin paljon tuhoa. Ne ovat pyyhkineet pois teitä, siltoja ja muuta infrastruktuuria ja tehneet pääsystä syrjäseuduille hyvin vaikeaa. Haavoittuvimmilla ihmisillä ei ole keinoa lähteä tulvan peittämistä yhteisöistään, joten heidän ainoa toivonsa on Concernin ja muiden avustustoimijoiden apu”, kertoo Sudanissa 35 vuotta toimineen irlantilaisen Concern-avustusjärjestön aluejohtaja Fiona Gannon tiedotteessa.

Tulvat alkoivat heinäkuussa. Maan viranomaisten mukaan syyskuun alussa Niilin pinta oli noussut korkeimmilleen sataan vuoteen. Tulvat ovat kurittaneet etenkin Khartumin, Sennarin ja Pohjois-Darfurin osavaltioita.

YK arvioi eilen, että yli 111 000 taloa on tuhoutunut tai vahingoittunut, 1 700 hehtaaria maatalousmaata on pilalla ja 5 500 karjaeläintä on kuollut. Myös terveysasemia ja kouluja on vaurioitunut.

Hygieniatilanne on huono, sillä tulvat ovat tuhonneet myös vessoja, mikä puolestaan saastuttaa vettä. Samalla myös koronaviruksen ehkäisy, kuten käsienpesu, on vaikeutunut.

Maan hallitus sekä avustusjärjestöt ovat pystyneet toimittamaan apua noin 200 000 ihmiselle, mutta paikoin vaarana on avustustarvikkeiden loppuminen. Tulvineiden teiden vuoksi apua on myös vaikea toimittaa kaikkein syrjäisimmille seuduille.

Monet tulvista kärsineistä ovat joko maan sisäisiä tai kansainvälisiä pakolaisia, joilla oli taloudellisia vaikeuksia jo aiemmin muun muassa koronavirukseen liittyvien rajoitusten takia. ”Nyt heidän on vaikea täyttää edes perustarpeitaan”, kertoi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustaja Shabia Mantoo syyskuun alussa.

Sudanin viranomaiset ovat julistaneet maahan kolme kuukautta kestävän hätätilan.

Sudanissa olisi normaalistikin meneillään sadekausi, ja tulviin oli myös osattu varautua. Tällä kertaa tulvista kärsivien ihmisten määrä on kuitenkin korkein ainakin seitsemään vuoteen. Kyseessä onkin jälleen uusi esimerkki ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä, varoitti uuden hätäapuvetoomuksen tilanteen vuoksi julkaissut Punainen Risti viime viikolla.

Tilanne voi lähipäivinä vielä pahentua, sillä osiin Sudania sekä naapurimaa Etiopiaan on ennustettu kovia sateita.

Ilmastonmuutos katastrofiapuilmastonmuutosjoetluonnonkatastrofit Sudan Punainen Risti

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.
Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.