Uutiset Intian naisten asema

Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani

Suomessa parhaillaan vieraileva Harish Sadani on päähenkilönä suomalaisdokumentissa, jossa kerrotaan hänen johtamansa MAVA-järjestön työstä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja epätasa-arvoa vastaan. Järjestö ottaa miehet mukaan tasa-arvon edistämiseen ja yrittää murtaa vanhanaikaiset käsitykset siitä, millaisia miesten ja naisten tulisi olla.
Intialainen Harish Sadani näyttää MAVA-järjestön käyntikorttiaan
Harish Sadani vierailee parhaillaan Suomessa kertomassa 25 vuotta täyttävän MAVA-järjestön työstä Intian sukupuolistereotypioiden murtamiseksi. Hänen järjestönsä pyrkii saamaan nuoret miehet avautumaan ja muuttamaan ajatteluaan. (Kuva: Teija Laakso)

Ryhmä intialaispoikia leikkelee lehdistä kuvia ja pohtii, millainen nainen tai mies kuuluu otsikon ”hyvä” ja millainen otsikon ”huono” alle.

Valintoja ei mietitä kauaa. Hyviä ovat esimerkiksi perinteisesti pukeutuvat naiset, huonoja taas vähäpukeiset mallit. Sellaiset ”tekevät mitä vain rahasta”, joku toteaa.

Kohtaus on suomalaisen dokumenttiohjaajan Inka Achtén elokuvasta Miehen malli, joka sai viime viikolla Suomen ensi-iltansa Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalilla.

Dokumentti kertoo mumbailaisesta MAVA-järjestöstä (Men Against Violence and Abuse), jonka tarkoituksena on saada miehet mukaan taistelemaan sukupuolten epätasa-arvoa vastaan.

Yksi dokumentin päähenkilöistä on MAVAa johtava Harish Sadani, jonka missiona on muuttaa intialainen mieskäsitys ja parantaa näin naisten asemaa. Hän oli mukana perustamassa järjestöä vuonna 1993.

”Ymmärsin, että miehet ovat osa ongelmaa, joten myöskään ratkaisua ei voi olla ilman heitä. Pelkkä naisten voimaannuttaminen ei riitä. Myös miehet ovat patriarkaalisen mieskuvan ansassa. Oli aika kyseenalaistaa se kuva”, hän muistelee.

Mitä joukkoraiskausten taustalla on?

Sadani vierailee parhaillaan Suomessa markkinoimassa dokumenttia. Hän on innoissaan skandinaavisesta tasa-arvokäsityksestä: esimerkiksi siitä, että Suomessa miehetkin opetetaan hoitamaan vauvaa.

Hän haluaisi nähdä samaa Intiassa, jossa sukupuoliroolit ovat ahtaat ja naisten asema huono.

Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 60 prosenttia intialaismiehistä käyttää väkivaltaa puolisoaan kohtaan. Myös tyttöjen naittaminen nuorena sekä tyttösikiöiden abortointi ovat suuria ongelmia.

Intian tasa-arvotilanne nousi koko maailman tietoisuuteen vuonna 2012, kun Delhissä tapahtui julma joukkoraiskaus, jonka uhri kuoli myöhemmin vammoihinsa. Tapaus nostatti valtavat protestit ja tekijät tuomittiin kuolemaan, mutta julmuuksia tapahtuu yhä.

Esimerkiksi kesäkuussa intialaiset järkyttyivät 7-vuotiaan tytön väkivaltaisesta raiskauksesta. Tilastojen mukaan viime vuosina etenkin alaikäisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet, mikä voi tosin johtua esimerkiksi lakimuutoksesta sekä poliisin raportointivelvollisuuksien lisäämisestä.

Sadani on johtanut vuosikausia MAVAn työpajoja, joissa pojat keskustelevat eri sukupuoliin kohdistuvista rooliodotuksista ja miesten ja naisten eriarvoisesta asemasta. Siksi hänellä on selvä käsitys siitä, mitä oikein on Intian epätasa-arvon ja naisvihan taustalla.

Miehiä Intian lippujen kera mielenosoituksessa, taustalla Delhin India Gate -monumentti
Intialaismiehet ovat viime vuosina protestoineet maassa tapahtuneita raiskauksia vastaan. Kuva Delhistä. (Kuva: dave gill / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

”Tämä on yli 5 000 vuotta vanha patriarkaalinen järjestelmä. Perhe, uskonto, koulutus, hallinto ja media vahvistavat käsityksiä siitä, mitä on olla mies. Muitakin patriarkaalisia maita on, mutta länsimaihin verrattuna Intiassa järjestelmä on hyvin syvään juurtunut.”

Yhteiskunnan odotukset miehiä kohtaan ovat Sadanin mukaan epärealistisia. Perinteisen käsityksen mukaan mies elättää perhettä ja suojelee sitä. Mies ei saa näyttää tunteitaan, mutta toisaalta hänelle kuuluu etuoikeus käyttää valtaa ja alistaa naisia, joiden elämä on hyvin rajoitettua.

Sadani on huolissaan etenkin siitä, että koska Intian kouluissa ei juurikaan tarjota seksivalistusta, pojat hakevat oppinsa pornosta.

”Mitä tapahtuu, jos kukaan ei puhu terveestä seksuaalisuudesta? Pojat eivät pysty kontrolloimaan käytöstään ja tuloksena he käyttävät naisia kohtaan väkivaltaa”, Sadani sanoo.

Hänen mukaansa Intia ei hyödyntänyt mahdollisuutta parantaa tasa-arvoa vuoden 2012 raiskauskohun jälkeen.

”Silloin nuoria miehiä tuli kaduille protestoimaan raiskauksia vastaan, mutta heidän energiaansa ei onnistuttu kanavoimaan kunnolla. Delhin tapahtumien jälkeen naisvihaa, seksismiä ja uhrin syyttämistä on ollut yhä enemmän. On kysytty, mitä tyttö teki siihen aikaan illalla ulkona, kenen kanssa ja mitä vaatteita hänellä oli. Poliittiset johtajat puhuvat tähän tyyliin.”

Sukupuoliroolit eivät ole kiveen hakattuja

Sadani havaitsi jo nuorena, että intialaisissa sukupuolirooleissa on jotakin vialla. Hän asui tiiviissä yhteisössä, jossa parisuhdeväkivaltaa ja naisten alistamista oli paljon. Sadani itse oli erilainen: hän teki kolmen tätinsä apua kotitöitä. Siksi häntä pidettiin tyttömäisenä.

”Olin ehkä 7–8-vuotias. En ottanut nimittelyä henkilökohtaisesti mutta ajattelin, että kun minua kutsutaan tyttömäiseksi, se tarkoittaa, että tyttöjä ei arvosteta. Se häiritsi minua.”

Myöhemmin Sadani ryhtyi opiskelemaan sosiaalityötä ja pohti edelleen sukupuolistereotypioita. Sitten hän näki sanomalehdessä ilmoituksen, jossa toimittaja etsi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavia miehiä. Miehet kokoontuivat ja perustivat myöhemmin MAVA-järjestön.

MAVA järjestää esimerkiksi tasa-arvoaiheisia työpajoja, keskusteluja sekä katuteatteriesityksiä ja julkaisee lehteä. Se antaa myös ihmissuhdeneuvontaa ja pitää nuorten miesten neuvovaa puhelinta.

”Tämä on yli 5 000 vuotta vanha patriarkaalinen järjestelmä. Perhe, uskonto, koulutus, hallinto ja media vahvistavat käsityksiä siitä, mitä on olla mies.”

Runsas vuosikymmen sitten MAVA ryhtyi kokoamaan yhteen 18–19-vuotiaita poikia. Ajatuksena oli saada nämä kyseenalaistamaan sukupuoliroolit ja tehdä heistä esikuva tovereilleen. Nyt vastaavan koulutuksen ovat käyneet jo sadat pojat, jotka puolestaan ovat levittäneet tasa-arvon viestiä jopa sadoille tuhansille muille.

Työpajoissa keskustellaan miesten ja naisten etuoikeuksista ja rajoituksista. Avainasiana on saada pojat avautumaan ja puhumaan tunteistaan, mikä ei Intian yhteiskunnassa ole tavallista.

”He puhuvat omasta kasvatuksestaan ja siitä, millaista oli kasvaa poikana ja mitä maskuliinisuuden kuvia he omaksuivat. Kun he puhuvat kokemuksistaan ja kuuntelevat toisiaan, he alkavat ymmärtää, että se, mitä on olla mies tai nainen, ei ole kiveen hakattua. Näin he ymmärtävät, että hekin voivat muuttua”, Sadani selittää.

Koulutusten seurauksena pojat ovat esimerkiksi lakanneet kontrolloimasta siskojaan, hän kertoo.

Suvaitsevaisuus vähenee

Viime aikojen julmat seksuaalirikokset Intiassa liittyvät Sadanin mukaan myös yhteiskunnan muutokseen. Monet miehet kokevat asemansa uhatuksi naisten aseman parantuessa. Samaan aikaan erilaisuutta kuitenkin suvaitaan yhä huonommin.

”Se liittyy yhteiskunnan yksilöllistymiseen. Tila vuoropuhelulle on pienenemässä. Ihmiset eivät halua nähdä näkökulmia, jotka poikkeavat heidän omistaan”, hän sanoo.

Se on outoa, sillä Intia on moninainen yhteiskunta ja muinoin maassa juhlittiin avoimesti seksuaalisuutta, Sadani muistuttaa.

Sadanikin on saanut oman osansa vastarinnasta. Hän kertoo saavansa uhkauksia miesten tasa-arvojärjestöiltä, jotka ovat sitä mieltä, että naiset käyttävät lakeja miehiä vastaan.

Hänellä on silti myönteistäkin sanottavaa. Vaikka MAVAn on vaikea saada rahoitusta, nykyisin monet nais- ja ihmisoikeusjärjestöt haluavat tehdä yhteistyötä sen kanssa ja myös maailmalla leviää ymmärrys siitä, että tasa-arvotyössä tarvitaan miehiäkin.

Lisäksi monet MAVAn kouluttamista miehistä ovat nyt naimisissa olevia perheenisiä, jotka vievät tasa-arvon viestiä eteenpäin.

Miehen malli -elokuva Suomessa

  • 4.10 klo Korjaamo Kino (Helsinki) 17:30
  • 10.10. Niagara (Tampere) klo 18:15
  • 6.11. Ilokivi (Jyväskylä) klo 18:00

Intian naisten asema ihmisoikeudetgenderseksuaalisuussukupuolten tasa-arvokoulutus Intia

Lue myös

Intian lippu, taustalla puita.

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman