Uutiset Sananvapaus ja media

Sosiaalinen media testaa Sri Lankan lehdistönvapautta

Sri Lankan lehdistönvapaustilanne on viime vuosina parantunut, mutta tänä vuonna kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Hallituksen hampaissa ovat erityisesti sosiaalisen median kanavat, jotka maaliskuussa suljettiin viikoksi vihapuheen takia.
Mielenosoittajia Sri Lankassa
Vaikka Sri Lankan sananvapaustilanne on viime vuosina parantunut, sen sijoitus lehdistönvapauslistauksessa on edelleen huono. (Kuva: Amantha Perera / IPS)

(IPS) -- Sri Lanka on saanut viimeiset kolme vuotta nauttia aiempaa suuremmasta lehdistönvapaudesta, mutta poliittisen vaikuttamisen pääkanaviksi muotoutuneet sosiaaliset mediat uhkaavat nyt tätä vapautta.

Vuonna 2015 srilankalaiset valitsivat presidentikseen Maithripala Sirisenan, joka kampanjansa aikana lupaili aiempaa suurempaa lehdistönvapautta. Vapaus kasvoikin siinä määrin, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistauksessa Sri Lanka nousi sijalta 165 sijalle 131. Kaikkiaan listassa on maita 180.

Viimeiset kuusi kuukautta ovat kuitenkin horjuttaneet hyvää kehitystä. Tilanne on erikoinen, sillä Sri Lankassa on juuri nyt vaarallisempaa olla kriittinen poliittista oppositiota kuin hallitusta kohtaan.

Loukkauksia ja uhkauksia

Helmikuussa hallitus hävisi paikallisvaalit ex-presidentti Mahinda Rajapaksan johtamalle oppositiolle. Tämä innosti opposition kannattajia kiihdyttämään hallituksenvastaista kampanjaansa. Lisää sytykettä tuli New York Timesin artikkelista, jossa väitettiin Rajapaksan ottaneen rahaa vaalikampanjaansa kiinalaisilta valtionyhtiöiltä. Artikkelin kirjoittaneita srilankalaisia toimittajia syytettiin hallituksen asian ajamisesta ja heidän riippumattomuutensa kyseenalaistettiin.

”Toimittajia haukuttiin ja trollattiin, mutta jutun sisältöön sinänsä ei puututtu”, Sri Lankan Lehdistöinstituutin johtaja Shan Wijethunge sanoo.

Toimittajien perheet ja ystävät järkyttyivät hyökkäysten henkilökohtaisuudesta. Muualta maailmasta tuttuun tapaan jutun tekijöille syydettiin loukkauksia ja uhkauksia, mutta minkäänlaisia oikaisuvaatimuksia ei kuulunut.

”He tunsivat itsensä haavoittuvaisiksi, kuin äkisti olisi taannuttu kolme vuotta. Se vain osoittaa, miten nopeasti tilanne täällä voi huonontua”, ahdisteltujen journalistien työtoveri sanoo. Hän haluaa pysytellä nimettömänä, jottei joutuisi itse kokemaan samaa.

Some suljettiin

Maaliskuussa Sri Lankan keskusprovinssissa puhkesi muslimivastaisia mellakoita, jotka johtivat viikon mittaiseen Facebookin, Whatsappin, Instagramin ja Viberin sulkemiseen. Hallitus syytti mellakoista sosiaalisen median kautta levitettyä vihapuhetta.

Uusi teknologia ei ole johtanut uudenlaiseen politiikkaan.

”Sosiaalisen median kasvu ja internetin leviäminen eivät ole vieneet Sri Lankaa vahvempaan demokratiaan ja liberaaliin hallintoon. Somen muuttamisen aseeksi voi siis nähdä vanhan poliittisen pelin uusimpana strategiana”, Centre for Policy Alternatives -ajatuspajan vanhempi tutkija Sanjana Hattotuwa toteaa.

Sosiaalinen media on myös se paikka, jossa srilankalaiset vapaimmin ilmaisevat näkemyksiään ja jakavat uutisia. Wijethungen mukaan sensuuri kohdistui someen juuri sen tähden. Vihapuhe, trollaus ja valeuutiset olivat kukoistaneet somessa jo kauan ennen maaliskuun mellakoita.

Koska valheellista sisältöä on vaikea torjua muuten kuin sulkemalla somealustat, niistä tulee sananvapauden koekenttä.

”Siellä näemme, ovatko viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana saavutetut vapaudet kestäviä vai pelkkä illuusio”, Wijethunge sanoo.

Varsinainen sananvapauden testi on sitten se, jos kritiikki hallitusta kohtaan kasvaa.

Sananvapaus ja media mediainternetsananvapaustiedotusvälineetpolitiikkademokratia Sri Lanka

Lue myös

Mielenosoittajia tähdenmuotoisen ilmapallon kanssa

Äärioikeistolainen populismi uhkaa lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan vapautta

Tuoreen raportin mukaan kansalaisyhteiskuntaa kuristetaan ympäri maailman. Algerian ja Sudanin esimerkit antavat kuitenkin syytä optimismiin, kirjoittaa toimittaja Linus Atarah.
Joukko mielenosoittajia protestoimassa Egyptissä

”Robotit” toimittavat jo arabimediaa

Dubaissa esiteltiin taannoin robottitoimittaja, mutta moni arabimaiden toimittaja vaikuttaa ohjelmoidulta jo nyt, kirjoittaa Civicus-järjestön asiantuntija Mouna Ben Garga. Hänen mukaansa laatujournalismin turvaaminen vaatii alan ammattiliitoilta kovaa kamppailua, jotta toimittajia suojeltaisiin vainoamisen sijasta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.