Somalian väliaikaishallinto epäonnistunut

Somalian väliaikainen hallinto sai kuulla kunniansa naapurimaiden johtajilta lokakuun lopulla Keniassa pidetyssä kokouksessa.

"Heidän epäonnistumisensa näkyy siinä, ettei millään työsaralla ole edistytty. Totuutta ei voi lakaista maton alle", Etiopian pääministeri Meles Zenawi jyrisi.

Hän johtaa puhetta itäisen Afrikan maiden kauppa- ja kehitysjärjestössä (Igad), johon kuuluvat Etiopian ja Somalian ohella Uganda, Kenia, Sudan, Eritrea ja Djibouti.

1990-luvun alusta vailla toimivaa keskushallitusta ollut Somalia sai neljä vuotta sitten Igadin aloitteesta ja tuella väliaikaisen hallinnon eli parlamentin, presidentin ja hallituksen.

Johdon tehtäviksi määrättiin turvallisuustilanteen vakauttaminen, perustuslain uudistaminen, väestönlaskennan toimeenpano ja demokraattisten vaalien järjestäminen vuoteen 2009 mennessä.

Ainuttakaan tehtävää ei ole suoritettu, ja uudet vallanpitäjät ovat tuskin uskaltaneet toimia Somalian rajojen sisällä.

Islamistit ja klaanien joukot jatkavat iskuja

Somaliassa vallitsi suhteellisen rauhan vaihe 2006 sen jälkeen, kun voimansa yhdistäneet islamistijoukot saivat miltei koko maan hallintaansa.

Väliaikaisen hallituksen joukot valtasivat kuitenkin vuoden lopulla Etiopian armeijan tuella pääkaupungin Mogadishun. Ne eivät ole saanet hallintaansa maan keski- ja eteläosia, joissa islamistit ja klaanien sotajoukot jatkavat iskujaan.

Igadin toiminnanjohtaja Mahmud Maalim katsoo, että pallo on Somalian johdolla: "Teurastus päättyy sinä päivänä, kun se päättää vakauttaa ja rauhoittaa maan."

Igad-maiden johtajat syyttävät Somalian ongelmista maan hallinnon sisäisiä ristiriitoja.

Somalian johto taas valittaa kansainvälisen tuen vähyyttä. "Kansainvälinen yhteisö lupasi taloudellista tukea 2004, jolloin rauha allekirjoitettiin, mutta sitä ei ole tullut. Koemme, että meidät on petetty", Somalian parlamentin jäsen Awad Ashareh valittaa.

Etiopian johtaja Zenawi myöntää, ettei Somalia ole saanut tarvittavaa kansainvälistä huomiota, eikä varsinkaan kaivattuja rauhanturvajoukkoja.

Somaliaan on toistaiseksi lähetetty vain 2 500 hengen Afrikan unionin joukot, kun tarve arvioidaan vähintään 10 000:ksi.

Yhteenotot uhkaavat laajeta

Yli miljoona somalia on YK:n mukaan joutunut pakenemaan leireille kotimaassa tai Kenian puolella. Somalian noin yhdeksänmiljoonaisesta väestöstä on nyt 43 prosenttia ruoka-avun tarpeessa.

Avustustyötä vaikeuttavat iskut auttajia vastaan ja kiihtyvä merirosvous Somalian rannikolla.

Etiopian joukkojen vetäytyminen on ollut osana useissa viime aikojen rauhanaloitteissa. Tuorein allekirjoitettiin 26. lokakuuta väliaikaisen hallituksen ja yhden islamistiryhmän välillä.

Muut kapinallisryhmät eivät hyväksy Djiboutissa solmittua sopimusta ja uhkaavat laajentaa yhteenotot tähän asti melko rauhallisina pysyneille Puntmaan ja Somalimaan alueille, joilla on puoli-itsenäinen asema.

Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa ja Puntmaan Bossasossa tehtiin 29. lokakuuta itsemurhaiskut, joissa kuoli yli 20 ja loukkaantui lukemattomia ihmisiä.

Tarkkailijat pitävät tapahtumia merkkinä mahdollisesta al-Qaidan terrorismin leviämisestä alueella, mikä on jo ennestään huolestuttanut Yhdysvaltoja. USA teki ilmaiskuja Somalian eteläosiin 2007 ja tuki Etiopian joukkojen maahantuloa 2006.

Avunantajamaiden on määrä kokoontua marraskuussa sopimaan Somalian tuesta.

Igad määräsi Somalian johdon viimeistelemään perustuslakiluonnoksen ja säätämään vaalilain puolen vuoden kuluessa. Tuoreimman rauhasopimuksen osapuolten on lisäksi määrä asettaa yhteinen komitea valvomaan maan turvallisuutta 25. marraskuuta mennessä.