Shoppailua halvimman työntekijän perässä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Shoppailua halvimman työntekijän perässä

Mitä työoloille tapahtuu siinä vaiheessa, kun tuotanto siirtyy kehittyviin maihin, Anna Berghäll kysyy.

Elintarvikeskandaaleista uutisoidaan paljon, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä työoloille tapahtuu siinä vaiheessa, kun tuotanto siirtyy kehittyviin maihin, Anna Berghäll kirjoittaa uutisessaan Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen seminaarista ”Työt siirtyvät, pysyykö ay-liike perässä?" keskiviikkona.

Työpaikkojen siirtyminen maasta toiseen ei ole uusi ilmiö, eikä kansainvälinen ammattiyhdistysliike sinänsä vastusta työpaikkojen siirtymistä. Sen sijaan halutaan, että työntekijöiden oikeudet ja työolot olisivat tasavertaiset.

"Kansainvälisen ay-liikkeen tavoite on saada työehdot harmonisoitua niin, että shoppailu halvimman työntekijän perässä loppuu. Muuten se jatkuu maailman tappiin; aina löytyy uutta riistettävää", Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kuvasi tuotannon siirtämisen yhä halvemman työvoiman maihin ay-liikkeelle asettamaa haastetta.

Vaikka seminaarissa puhunut työelämän tutkija Arto Suninen kärjistikin, että "kaikkien työpaikkojen ei kuulukaan säilyä Suomessa", hän oli huolissaan siitä, mitä työpaikkoja maassame säilyy.

Sunisen mukaan teollisuuden työpaikat tulisi ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään Suomessa, koska ne synnyttävät suurimman arvonlisäyksen. Korkeimmillaan arvonlisäys, jolla kustannetaan muun muassa julkisia palveluja, voi olla jopa 400 000 euroa yhtä työntekijää kohti.

Kuitenkin Suomesta on viime vuosina kadonnut nimenomaan teollisuuden työpaikkoja. Niiden säilyttämiseksi Suninen suosittelee tarpeeksi suurta reserviä koulutettuja ihmisiä, jotka houkuttelevat korkean arvonlisäyksen työpaikkoja.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia