Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus
Berta Cáceresin murha on herättänyt kansainvälistä huomiota, sillä hänen vastustamaansa patoa rahoittivat muun muassa suomalaiset ja hollantilaiset toimijat. Kuvan seinämaalaus on Lontoosta. (Kuva: Loz Pycock / CC BY-SA 2.0)

Seitsemän miestä on todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan. Kahdeksas syytetty vapautettiin eilen tegucigalpalaisessa oikeusistuimessa.

Alkuperäiskansajärjestö Copinhin perustajiin ja johtoon kuulunut Cáceres ammuttiin maaliskuun 2016 alussa kotonaan. Cáceres järjestöineen oli kampanjoinut viime vuodet Hondurasin Gualcarque-jokeen rakennettavaa Agua Zarcan vesivoimalahanketta vastaan. Copinhin mukaan hanke oli ajettu läpi ilman lenca-kansan suostumusta ja se olisi tuhonnut luontoa ja samalla muun muassa maanviljelys- ja luonnonlääkemahdollisuuksia.

Patohanketta rahoitti muun muassa suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, joka tapauksesta nousseen kohun jälkeen vetäytyi projektista. Patoa ei ole rakennettu loppuun asti.

Oikeus totesi, että murhan tilasivat patoyhtiö Desan johtohenkilöt, sillä Cáceresin johtamat protestit olivat johtaneet projektin lykkääntymiseen ja taloudellisiin menetyksiin, kertoo brittilehti The Guardian.

Syyllisiksi todettiin muun muassa Desan yhteisö- ja ympäristöjohtaja Sergio Ramón Rodríguez, entinen turvallisuuspäällikkö ja entinen armeijan luutnantti Douglas Geovanny Bustillo sekä kaksi muuta armeijaan yhteyksissä olevaa henkilöä. Osa seitsemästä syytetystä todettiin syyllisiksi myös Cáceresin kollegan Gustavo Castron murhayritykseen. Castro selvisi hyökkäyksestä teeskentelemällä kuollutta.

Cáceresin perhe ja kollegat olivat tyytyväisiä tuomioon, mutta heidän mukaansa murhan varsinaisia suunnittelijoita ei ole vieläkään tuomittu.

”Emme halua kostoa, koska emme ole tappajia, kuten he, mutta vaadimme, että murhan suunnittelijat joutuvat oikeuteen”, sanoi Olivia Zuniga, Cáceresin tytär The Guardianille.

Samaa vaatii myös Copinh-järjestö. Oikeudenkäyntiä on kritisoitu myös laiminlyönneistä, salailusta ja puolueellisuudesta. Cáceresin ja Castorn läheiset ovat kertoneet, etteivät he ole päässeet käsiksi esimerkiksi kaikkeen todistusaineistoon. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut oikeusprosessia.

Oikeusprosessi on vielä jatkumassa, sillä syytteessä on yhä Desan johtaja David Castillo, jonka uskotaan olevan murhan suunnittelija. Hän joutuu oikeuteen erikseen.

Eilen syyllisiksi todettujen miesten tuomio julistetaan tammikuussa 2019. He voivat saada kymmenien vuosien vankeustuomion.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansataktivismilakioikeus ja rikos Honduras

Lue myös

Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.