Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus
Berta Cáceresin murha on herättänyt kansainvälistä huomiota, sillä hänen vastustamaansa patoa rahoittivat muun muassa suomalaiset ja hollantilaiset toimijat. Kuvan seinämaalaus on Lontoosta. (Kuva: Loz Pycock / CC BY-SA 2.0)

Seitsemän miestä on todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan. Kahdeksas syytetty vapautettiin eilen tegucigalpalaisessa oikeusistuimessa.

Alkuperäiskansajärjestö Copinhin perustajiin ja johtoon kuulunut Cáceres ammuttiin maaliskuun 2016 alussa kotonaan. Cáceres järjestöineen oli kampanjoinut viime vuodet Hondurasin Gualcarque-jokeen rakennettavaa Agua Zarcan vesivoimalahanketta vastaan. Copinhin mukaan hanke oli ajettu läpi ilman lenca-kansan suostumusta ja se olisi tuhonnut luontoa ja samalla muun muassa maanviljelys- ja luonnonlääkemahdollisuuksia.

Patohanketta rahoitti muun muassa suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, joka tapauksesta nousseen kohun jälkeen vetäytyi projektista. Patoa ei ole rakennettu loppuun asti.

Oikeus totesi, että murhan tilasivat patoyhtiö Desan johtohenkilöt, sillä Cáceresin johtamat protestit olivat johtaneet projektin lykkääntymiseen ja taloudellisiin menetyksiin, kertoo brittilehti The Guardian.

Syyllisiksi todettiin muun muassa Desan yhteisö- ja ympäristöjohtaja Sergio Ramón Rodríguez, entinen turvallisuuspäällikkö ja entinen armeijan luutnantti Douglas Geovanny Bustillo sekä kaksi muuta armeijaan yhteyksissä olevaa henkilöä. Osa seitsemästä syytetystä todettiin syyllisiksi myös Cáceresin kollegan Gustavo Castron murhayritykseen. Castro selvisi hyökkäyksestä teeskentelemällä kuollutta.

Cáceresin perhe ja kollegat olivat tyytyväisiä tuomioon, mutta heidän mukaansa murhan varsinaisia suunnittelijoita ei ole vieläkään tuomittu.

”Emme halua kostoa, koska emme ole tappajia, kuten he, mutta vaadimme, että murhan suunnittelijat joutuvat oikeuteen”, sanoi Olivia Zuniga, Cáceresin tytär The Guardianille.

Samaa vaatii myös Copinh-järjestö. Oikeudenkäyntiä on kritisoitu myös laiminlyönneistä, salailusta ja puolueellisuudesta. Cáceresin ja Castorn läheiset ovat kertoneet, etteivät he ole päässeet käsiksi esimerkiksi kaikkeen todistusaineistoon. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut oikeusprosessia.

Oikeusprosessi on vielä jatkumassa, sillä syytteessä on yhä Desan johtaja David Castillo, jonka uskotaan olevan murhan suunnittelija. Hän joutuu oikeuteen erikseen.

Eilen syyllisiksi todettujen miesten tuomio julistetaan tammikuussa 2019. He voivat saada kymmenien vuosien vankeustuomion.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansataktivismilakioikeus ja rikos Honduras

Lue myös

Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat