Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus
Berta Cáceresin murha on herättänyt kansainvälistä huomiota, sillä hänen vastustamaansa patoa rahoittivat muun muassa suomalaiset ja hollantilaiset toimijat. Kuvan seinämaalaus on Lontoosta. (Kuva: Loz Pycock / CC BY-SA 2.0)

Seitsemän miestä on todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan. Kahdeksas syytetty vapautettiin eilen tegucigalpalaisessa oikeusistuimessa.

Alkuperäiskansajärjestö Copinhin perustajiin ja johtoon kuulunut Cáceres ammuttiin maaliskuun 2016 alussa kotonaan. Cáceres järjestöineen oli kampanjoinut viime vuodet Hondurasin Gualcarque-jokeen rakennettavaa Agua Zarcan vesivoimalahanketta vastaan. Copinhin mukaan hanke oli ajettu läpi ilman lenca-kansan suostumusta ja se olisi tuhonnut luontoa ja samalla muun muassa maanviljelys- ja luonnonlääkemahdollisuuksia.

Patohanketta rahoitti muun muassa suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, joka tapauksesta nousseen kohun jälkeen vetäytyi projektista. Patoa ei ole rakennettu loppuun asti.

Oikeus totesi, että murhan tilasivat patoyhtiö Desan johtohenkilöt, sillä Cáceresin johtamat protestit olivat johtaneet projektin lykkääntymiseen ja taloudellisiin menetyksiin, kertoo brittilehti The Guardian.

Syyllisiksi todettiin muun muassa Desan yhteisö- ja ympäristöjohtaja Sergio Ramón Rodríguez, entinen turvallisuuspäällikkö ja entinen armeijan luutnantti Douglas Geovanny Bustillo sekä kaksi muuta armeijaan yhteyksissä olevaa henkilöä. Osa seitsemästä syytetystä todettiin syyllisiksi myös Cáceresin kollegan Gustavo Castron murhayritykseen. Castro selvisi hyökkäyksestä teeskentelemällä kuollutta.

Cáceresin perhe ja kollegat olivat tyytyväisiä tuomioon, mutta heidän mukaansa murhan varsinaisia suunnittelijoita ei ole vieläkään tuomittu.

”Emme halua kostoa, koska emme ole tappajia, kuten he, mutta vaadimme, että murhan suunnittelijat joutuvat oikeuteen”, sanoi Olivia Zuniga, Cáceresin tytär The Guardianille.

Samaa vaatii myös Copinh-järjestö. Oikeudenkäyntiä on kritisoitu myös laiminlyönneistä, salailusta ja puolueellisuudesta. Cáceresin ja Castorn läheiset ovat kertoneet, etteivät he ole päässeet käsiksi esimerkiksi kaikkeen todistusaineistoon. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut oikeusprosessia.

Oikeusprosessi on vielä jatkumassa, sillä syytteessä on yhä Desan johtaja David Castillo, jonka uskotaan olevan murhan suunnittelija. Hän joutuu oikeuteen erikseen.

Eilen syyllisiksi todettujen miesten tuomio julistetaan tammikuussa 2019. He voivat saada kymmenien vuosien vankeustuomion.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansataktivismilakioikeus ja rikos Honduras

Lue myös

Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

Tuoreimmat

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa