Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus
Berta Cáceresin murha on herättänyt kansainvälistä huomiota, sillä hänen vastustamaansa patoa rahoittivat muun muassa suomalaiset ja hollantilaiset toimijat. Kuvan seinämaalaus on Lontoosta. (Kuva: Loz Pycock / CC BY-SA 2.0)

Seitsemän miestä on todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan. Kahdeksas syytetty vapautettiin eilen tegucigalpalaisessa oikeusistuimessa.

Alkuperäiskansajärjestö Copinhin perustajiin ja johtoon kuulunut Cáceres ammuttiin maaliskuun 2016 alussa kotonaan. Cáceres järjestöineen oli kampanjoinut viime vuodet Hondurasin Gualcarque-jokeen rakennettavaa Agua Zarcan vesivoimalahanketta vastaan. Copinhin mukaan hanke oli ajettu läpi ilman lenca-kansan suostumusta ja se olisi tuhonnut luontoa ja samalla muun muassa maanviljelys- ja luonnonlääkemahdollisuuksia.

Patohanketta rahoitti muun muassa suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, joka tapauksesta nousseen kohun jälkeen vetäytyi projektista. Patoa ei ole rakennettu loppuun asti.

Oikeus totesi, että murhan tilasivat patoyhtiö Desan johtohenkilöt, sillä Cáceresin johtamat protestit olivat johtaneet projektin lykkääntymiseen ja taloudellisiin menetyksiin, kertoo brittilehti The Guardian.

Syyllisiksi todettiin muun muassa Desan yhteisö- ja ympäristöjohtaja Sergio Ramón Rodríguez, entinen turvallisuuspäällikkö ja entinen armeijan luutnantti Douglas Geovanny Bustillo sekä kaksi muuta armeijaan yhteyksissä olevaa henkilöä. Osa seitsemästä syytetystä todettiin syyllisiksi myös Cáceresin kollegan Gustavo Castron murhayritykseen. Castro selvisi hyökkäyksestä teeskentelemällä kuollutta.

Cáceresin perhe ja kollegat olivat tyytyväisiä tuomioon, mutta heidän mukaansa murhan varsinaisia suunnittelijoita ei ole vieläkään tuomittu.

”Emme halua kostoa, koska emme ole tappajia, kuten he, mutta vaadimme, että murhan suunnittelijat joutuvat oikeuteen”, sanoi Olivia Zuniga, Cáceresin tytär The Guardianille.

Samaa vaatii myös Copinh-järjestö. Oikeudenkäyntiä on kritisoitu myös laiminlyönneistä, salailusta ja puolueellisuudesta. Cáceresin ja Castorn läheiset ovat kertoneet, etteivät he ole päässeet käsiksi esimerkiksi kaikkeen todistusaineistoon. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut oikeusprosessia.

Oikeusprosessi on vielä jatkumassa, sillä syytteessä on yhä Desan johtaja David Castillo, jonka uskotaan olevan murhan suunnittelija. Hän joutuu oikeuteen erikseen.

Eilen syyllisiksi todettujen miesten tuomio julistetaan tammikuussa 2019. He voivat saada kymmenien vuosien vankeustuomion.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansataktivismilakioikeus ja rikos Honduras

Lue myös

Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija