Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.
(Kuva: Daniel Cima / Comisión Interamericana de Derechos Humanos / CC BY 2.0)

Hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin kuolemasta tulee huomenna torstaina kuluneeksi vuosi. Vaikka Cáceresin murhasta on tehty useita pidätyksiä, tuomioita ei ole annettu.

Cáceres johti alkuperäiskansajärjestö Copinhia, joka vastusti Agua Zarcan patohanketta Hondurasissa. Hän oli kertonut 33 tappouhkauksesta ennen murhaansa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan murhan tutkinta on ollut skandaalimaisen huonoa, sillä sen tilaajia ei ole pystytty tunnistamaan eikä todistajia ole suojeltu tehokkaasti.

"Bertan traaginen murha kuvaa Hondurasin ihmisoikeustilanteen murheellista tilaa. Viesti on selvä: jos ihmisoikeustyösi haittaa vallassa olevia, sinut tapetaan”, toteaa Erika Guevara-Rosas, Amnestyn Latinalaisen Amerikan johtaja järjestön tiedotteessa.

Murhan jälkeen myös muita Copinh-järjestön jäseniä on murhattu ja uhkailtu. Hondurasia pidetäänkin yhtenä maailman vaarallisimmista maista ympäristöaktivisteille.

Cáceresin murhasta on pidätetty kahdeksan ihmistä, joista kaksi patohankeyhtiö Desan entisiä tai nykyisiä työntekijöitä. Pidätetyistä kolmella on yhteyksiä armeijaan. Brittilehti The Guardian kertoi eilen saaneensa tietoja siitä, että Cáceresin murhan suunnittelivat sotilastiedustelun asiantuntijat, joilla on yhteyksiä Yhdysvaltain kouluttamiin maan erikoisjoukkoihin. Cáceresin nimen on myös epäilty olleen armeijan tappolistalla.

Cáceresin vastustaman patoprojektin yksi rahoittaja oli suomalainen Finnfund, joka tapauksen jälkeen jäädytti rahoituksensa sille ja ilmoitti ryhtyvänsä vetäytymään hankkeesta. Ylen mukaan vetäytyminen on kuitenkin kesken, sillä Finnfund sekä sen kumppanit teettävät ensin selvityksen, jotta voitaisiin varmistaa, että vetäytyminen pystytään tekemään vastuullisesti.

OIKAISU 2.3. Copinh on alkuperäiskansajärjestö, eli alkuperäiskansa, kuten alkuperäisessä jutussa mainittiin.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatpolitiikkaaktivismidemokratia Honduras Amnesty International

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.