Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.
(Kuva: Daniel Cima / Comisión Interamericana de Derechos Humanos / CC BY 2.0)

Hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin kuolemasta tulee huomenna torstaina kuluneeksi vuosi. Vaikka Cáceresin murhasta on tehty useita pidätyksiä, tuomioita ei ole annettu.

Cáceres johti alkuperäiskansajärjestö Copinhia, joka vastusti Agua Zarcan patohanketta Hondurasissa. Hän oli kertonut 33 tappouhkauksesta ennen murhaansa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan murhan tutkinta on ollut skandaalimaisen huonoa, sillä sen tilaajia ei ole pystytty tunnistamaan eikä todistajia ole suojeltu tehokkaasti.

"Bertan traaginen murha kuvaa Hondurasin ihmisoikeustilanteen murheellista tilaa. Viesti on selvä: jos ihmisoikeustyösi haittaa vallassa olevia, sinut tapetaan”, toteaa Erika Guevara-Rosas, Amnestyn Latinalaisen Amerikan johtaja järjestön tiedotteessa.

Murhan jälkeen myös muita Copinh-järjestön jäseniä on murhattu ja uhkailtu. Hondurasia pidetäänkin yhtenä maailman vaarallisimmista maista ympäristöaktivisteille.

Cáceresin murhasta on pidätetty kahdeksan ihmistä, joista kaksi patohankeyhtiö Desan entisiä tai nykyisiä työntekijöitä. Pidätetyistä kolmella on yhteyksiä armeijaan. Brittilehti The Guardian kertoi eilen saaneensa tietoja siitä, että Cáceresin murhan suunnittelivat sotilastiedustelun asiantuntijat, joilla on yhteyksiä Yhdysvaltain kouluttamiin maan erikoisjoukkoihin. Cáceresin nimen on myös epäilty olleen armeijan tappolistalla.

Cáceresin vastustaman patoprojektin yksi rahoittaja oli suomalainen Finnfund, joka tapauksen jälkeen jäädytti rahoituksensa sille ja ilmoitti ryhtyvänsä vetäytymään hankkeesta. Ylen mukaan vetäytyminen on kuitenkin kesken, sillä Finnfund sekä sen kumppanit teettävät ensin selvityksen, jotta voitaisiin varmistaa, että vetäytyminen pystytään tekemään vastuullisesti.

OIKAISU 2.3. Copinh on alkuperäiskansajärjestö, eli alkuperäiskansa, kuten alkuperäisessä jutussa mainittiin.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatpolitiikkaaktivismidemokratia Honduras Amnesty International

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Järjestö: Hondurasin eliitillä näppinsä pelissä aktivistien hiljentämisessä

Global Witness -järjestön selvityksen mukaan Hondurasissa on tapettu viime vuosina yli 120 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä