Uutiset Honduras ja ihmisoikeudet

Finnfund valmistelee Hondurasin patohankkeesta vetäytymistä

Syynä on hankeyhtiön työntekijää vastaan nostettu syyte osallisuudesta Berta Cáceresin murhaan. Finnfundin mukaan vetäytymisaikataulu ei ole vielä selvillä.
Marssi Berta Cáceresin puolesta maaliskuussa. (Kuva: Natalie Jeffers, Matters of the Earth / UM Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund valmistelee vetäytymistä Hondurasin Agua Zarcan patohankkeesta. Syynä ovat uudet tiedot, joiden mukaan patohankkeen rakentajayhtiö Desan työntekijää vastaan on nostettu syyte osallisuudesta patoa vastustaneen alkuperäiskansa-aktivisti Berta Cáceresin murhaan.

"On selvää, että jos hankeyhtiön työntekijää vastaan on nostettu syyte, asiat pitää miettiä uusiksi. Pidätys oli yllätys ja on edelleen – mitäänhän ei ole näytetty vielä toteen", kommentoi Finnfundin vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Tapio Wallenius maailma.netille.

Finnfund ilmoitti vetäytymisvalmisteluista tiedotteessaan eilen.

"Vaikka syyte ei vielä ole tuomio, Finnfund katsoo, että rahoittajien on nyt syytä hakea vastuullista ja laillista irtautumista hankkeesta", yhtiön tiedotteessa todetaan.

Wallenius ei ota kantaa Cáceresin murhan tarkempiin syihin, mutta hän muistuttaa, että kyseessä on vasta syyte hankeyhtiön henkilökunnan jäsentä kohtaan ja tuomio edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Finnfund on rahoittanut Agua Zarcan patohanketta vuodesta 2014 yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla. Hanke nousi julkisuuteen maaliskuussa, kun sitä vastustaneen alkuperäiskansajärjestö Copinhin johtaja Berta Cáceres murhattiin kotiinsa. Cáceres oli aiemmin saanut uhkauksia aktivisminsa vuoksi.

Tapaus ei ollut ainutkertainen: jo Cáceresia ennen patoa vastustavia aktivisteja oli kuollut muun muassa mielenosoitusten yhteydessä, ja maaliskuussa murhattiin toinenkin aktivisti, Nelson García

Honduras on myös luokiteltu maailman vaarallisimmaksi maaksi ympäristöaktivisteille. Oikeusjärjestelmä toimii vuonna 2009 vallankaappauksen kokeneessa maassa heikosti. Agua Zarcan tapauksessa lenca-kansan aktiivit ovat käyneet taistelua patoa vastaan vuosia, ja huhtikuun lopulla Suomessa vierailleet, kansainvälisten rahoittajayhtiöiden vetäytymistä vaativat aktivistit kertoivat, että sekä poliisi, armeija että Desan turvamiehet ovat käyneet heidän kimppuunsa hanketta vastustavien mielenosoitusten yhteydessä.

Finnfund on aiemmin korostanut, ettei Desan yhteydestä murhaan ole näyttöä. Se kuitenkin jäädytti maksatukset hankkeelle aiemmin maaliskuussa ja lupasi reagoida, mikäli yhtiö yhdistetään suoraan hankkeeseen.

Aikataulu ei selvillä

Vetäytymisen yksityiskohdat tai aikataulu eivät vielä ole tiedossa. Finnfund on rahoittanut Desaa hollantilaisen kehityspankin FMO:n kautta, ja vetäytyminen suunnitellaan yhdessä sen kanssa, Wallenius kertoo.

"Investoinnista on vaikeampi vetäytyä kuin lahja-apuhankkeesta. Tarkastelemme muun muassa sopimuksellisia asioita", hän sanoo.

Hän muistuttaa, että vetäytymisen myötä myös hankkeen luomat työpaikat menetetään ja yhtiön vapaaehtoinen yritysvastuuohjelma lopetetaan.

Yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sanoi maailma.netille huhtikuussa, että tarkoituksena on vielä lähettää FMO:n kanssa maahan riippumaton asiantuntijaryhmä ennen vetäytymispäätöstä. FMO:n eilen julkaiseman tiedotteen mukaan asiantuntijaryhmä on yhä lähdössä maahan.

Tulkinnat vaihtelevat

Finnfundin tiedotteen mukaan Agua Zarcan tapaus osoittaa tarpeen painottaa hankkeissa ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Wallenius ei halua tässä vaiheessa kuitenkaan täsmentää, muuttaako tapaus Finnfundin menettelytapoja, mutta hän korostaa, että hanke oli valmisteltu niin hyvin kuin mahdollista.

"Totta kai aina, kun menee jotain vikaan, katsotaan, voidaanko parantaa. Mutta kyse ei ollut siitä, etteikö tätä olisi valmisteltu hyvin. Hanke joutui poliittisen taistelun kiistakapulaksi, ja siihen kohdistui paineita, joita normaalissa hankevalmistelussa ei koskaan välttämättä edes tulisi esiin ja joita ei voi ennakoida", hän sanoo.

Alkuperäiskansa-aktivistit ovat olleet toista mieltä hankkeen hyödyllisyydestä. He ovat kritisoineet etenkin sitä, ettei voimalan rakennustöille heidän mukaansa haettu alkuperäiskansoilta asianmukaista suostumusta, mitä kansainvälinen alkuperäiskansasopimus, niin sanottu ILO 169, edellyttää. Finnfund on kuitenkin tulkinnut sopimusta toisin: sen mukaan suostumus on pyydetty, mutta sitä ei sopimuksen mukaan olisi edes tarvinnut tehdä, sillä hankkeen seurauksena ei esimerkiksi jouduta siirtämään väestöä.

Wallenius uskookin, että sopimustulkinnoista tullaan jatkossa käymään keskustelua, sillä monet tulkinnat ovat harmaalla alueella, eikä ennakkotapauksia ole.

"Jos hankkeen kriitikkojen tulkinnoilla mennään, on hyvin vaikea tehdä mitään infrastruktuuri-investointeja niihin kehitysmaihin, joissa on alkuperäiskansoja", hän kritisoi.

Walleniuksen viimeistä kommenttia täsmennetty alkuperäiskansoilla klo 12.19.

Honduras ja ihmisoikeudet ihmisoikeudetalkuperäiskansatkehityskehitysyhteistyöpolitiikkaaktivismilaki SuomiHonduras

Lue myös

Berta Cáceresia esittävä seinämaalaus

Seitsemän ihmistä todettu syyllisiksi hondurasilaisen ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan

Vuonna 2016 murhattu Berta Cáceres vastusti patoa, jonka osarahoittajana oli suomalainen Finnfund. Tuomiosta huolimatta Cáceresin perhe vaatii yhä murhan varsinaisia suunnittelijoita tilille.
Nuori nainen puhumassa mikkiin

Murhatun hondurasilaisen aktivistin tytärtä vastaan hyökättiin

Bertha Zúñiga johtaa äitinsä perustamaa Copinh-alkuperäiskansajärjestöä. Viime viikolla hänkin oli menettää henkensä.

Berta Cáceresin murha yhä selvittämättä

Osittain suomalaisrahoitteista patohanketta vastustaneen hondurasilaisaktivistin kuolemasta tulee kuluneeksi vuosi. Pidätyksiä on tehty mutta tuomioita ei ole annettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.