Uutiset

Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä

YK:n ihmisoikeusneuvoston uusien jäsenmaiden kokoonpano herätti kritiikkiä jo ennen äänestystä, sillä paikoista ei juuri ole kilpailua. Eilisessä äänestyksessä Saudi-Arabia jäi kuitenkin ilman paikkaa.
Yleiskuva YK-kokoussalista.
YK:n yleiskokous valitsi eilen tiistaina 15 uutta jäsentä YK:n ihmisoikeusneuvostoon. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

YK:n ihmisoikeusneuvostoon valittiin eilen 15 uutta jäsenmaata, jotka aloittavat neuvostossa tammikuun 2021 alusta. Mukaan pääsi myös ihmisoikeuksia polkevia maita, joiden valintaa oli kritisoitu jo etukäteen.

Aasian ja Tyynenmeren maiden ryhmään valittiin muun muassa Kiina ja Uzbekistan, Latinalaisen Amerikan ryhmään Kuuba ja Itä-Euroopan ryhmään Venäjä.

Esimerkiksi Kiina on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Hong Kongissa, Xinjiangissa ja Tiibetissä ja Venäjä Syyriassa. Myös Kuuba tunnetaan esimerkiksi toisinajattelijoidensa sortamisesta. Uzbekistanin taas tiedetään käyttävän pakkotyövoimaa.

Kenties eniten kritisoitu maa, Jemeniä pommittava Saudi-Arabia, ei kuitenkaan saanut paikkaa, sillä Aasian ryhmässä oli ehdolla viisi maata neljälle paikalle.

”Hyvät uutiset: Saudi-Arabia hävisi ja Kiina sai vähiten ääniä. Huonot uutiset: Venäjä, Kuuba ja Kiina valittiin”, twiittasi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) YK-asioiden johtaja Louis Charbonneau päätöksen jälkeen.

I spoke to @BBCTimFranks about today's UN Human Rights Council vote. Good news: #SaudiArabia lost & #China got least number of votes of all candidates. Bad news: #Russia #Cuba China were elected. But #HRC can still do good work. (I'm 45 mins in) @hrwhttps://t.co/VQ6sOKFdj0 pic.twitter.com/m6y6EAWzOw

— louis charbonneau (@loucharbon) October 13, 2020

Kiina sai vain 139 ääntä, mikä on 41 ääntä vähemmän kuin se sai edellisen kerran ollessaan ehdolla vuonna 2016, HRW muistuttaa.

YK:n 47-jäseninen ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Jäsenmaat ovat siinä mukana kolme vuotta kerrallaan.

Äänestysmenetelmää on kritisoitu, sillä ihmisoikeusneuvoston paikat jaetaan alueittain, ja mikäli kilpailua ei ole, mikä tahansa maa voi tulla valituksi neuvostoon. Niinpä myös ihmisoikeuksia polkevat maat ovat tervetulleita mukaan.

Uutiskanava Al-Jazeeran haastattelema Kööpenhaminan yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kevin Jon Heller muistuttaa, että ihmisoikeusloukkauksia harjoittavien maiden valinnalla neuvostoon on kuitenkin myös hyvä puoli.

”Niiden asemassa oletettuna ihmisoikeuksien vartijana on paljon vaikeampi piilottaa niiden omat ihmisoikeusloukkaukset”, hän totesi.

Neuvostoon valittiin myös Bolivia, Norsunluurannikko, Ranska, Gabon, Malawi, Meksiko, Nepal, Pakistan, Senegal, Ukraina ja Iso-Britannia.

ihmisoikeudetpolitiikkaYK KiinaSaudi-Arabia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat