Uutiset Luonnonkatastrofit

Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin

Fidžillä varaudutaan lähestyvään syklonikauteen. Tyynenmeren pienet saarivaltiot tarvitsisivat enemmän kansainvälistä rahoitusta sopeutuakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Sen vuoksi Fidžin hallituksen virkailijoita on erikseen koulutettu parempien hakemusten kirjoittamisessa.
Osittain veden alle jääneitä hautamuistomerkkejä meren rannassa.
Fidžiin kuuluvan Togorun saaren hautausmaa on jo puoliksi aaltojen alla. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS)

(IPS) -- ”Sydämemme särkyy, kun meidän täytyy jättää esivanhempiemme maat. Mutta jos haluamme selviytyä hengissä, meidän on pakko muuttaa turvallisempaan paikkaan”, Fidžin toiseksi suurimmalla saarella Vanua Levulla asustava opettaja Sepesa Curuki selittää.

Curukin kylä, Cogea, lojuu kahden Tyyneenmereen virtaavan joen välissä. Kylää ovat ruhjoneet toistuvat syklonit, tulvat ja eroosio, jotka yhdessä uhkaavat koko yhteisön olemassaoloa.

”72 ihmisen tiivis yhteisömme on vuoden aikana kokenut kolme pahaa trooppista syklonia. Ensin huhtikuussa 2020 Harold, sitten joulukuussa Yasa ja tammikuussa 2021 vielä Ana. Harold ja Ana aiheuttivat äärimmäisiä tulvia, ja Yasa tuhosi kylän 37 talosta 23. Tuhoutuneista taloista ei jäänyt tolppaakaan jäljelle ja pystyyn jääneetkin kärsivät valtavia vaurioita”, Curuki kertoo.

”Rankat sateet laukaisivat maanvyöryjä ja saivat joenpenkan murtumaan. Tulvat turmelivat viljapeltomme, ainoan elantomme. En ole elämäni aikana nähnyt mitään yhtä hirveää kuin Yasan aiheuttama tuho. Tässä oli ennen elinvoimainen kylä. Useimmat kyläläiset elävät nyt teltoissa lietteen peittämien raunioiden keskellä”, Curukin 63-vuotias äiti Timaima sanoo.

Sepesa Curuki elää nykyään kahden makuuhuoneen betonitalon ja teltan yhdistelmässä vaimonsa, neljän lapsensa, äitinsä ja kahden veljensä kanssa.

Kauemmas rantaviivalta

Curukin perhe, samoin kuin kaikki Cogean asukkaat odottavat muuttoa. Sillä on kiire, sillä syklonikausi lähestyy.

Neljännes Tyynenmeren saarien asukkaista elää rannikon tuntumassa, korkeintaan kilometrin päässä merestä. Fidži on vuonna 2019 laatinut väestön uudelleen sijoittamisen linjauksen ja maan ilmastopoliittisissa linjauksissa asutuksen liikkuvuus mainitaan keskeisenä ihmisten ja koko valtion turvallisuustekijänä.

Ihmisten uudelleensijoittaminen on Fidžillä viimekätinen keino, mutta sitä tukemaan on perustettu rahasto, joka rahoittaa ihmisten muuttoa kauemmas rantaviivalta, turvaan nousevalta merenpinnalta ja äärisäiltä.

Parempia päätöksiä satelliittitiedon perusteella

Britannian avaruusviraston kansainvälinen yhteistyöohjelma CommonSensing pyrkii parantamaan saarivaltioiden faktaperusteista päätöksentekoa katastrofivalmiuden luomisessa ja katastrofien hoidossa. Lisäksi yhteistyöohjelma pyrkii parantamaan valtioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten lieventämiseen.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan satelliittien keräämää tietoa, ja sitä CommonSensing jakaa Fidžin lisäksi Salomonsaarille ja Vanuatulle. Satelliitit seuraavat esimerkiksi myrskyjen kulkua, ja yhdistämällä satelliittitiedon karttatietoon viranomaiset voivat nopeasti tietää, minne apua on kiireisimmin suunnattava.

Parempia rahoitushakemuksia

Projektia toteuttaa YK:n koulutus- ja tutkimusinstituutti Unitar useiden yhteistyökumppanien kera. Yksi näistä kumppaneista on brittiläisen kansainyhteisön sihteeristö, joka keskittyy ilmastorahoitukseen eli neuvoo valtioita, miten rahoitusta kannattaa hakea.

”Me tarjoamme teknistä tukea Fidžille, Salomonsaarille ja Vanuatulle, jotta ne voivat tehdä parempia hakemuksia sekä päätöksiä. Käytämme satelliittidataa, jonka avulla voimme mitata ilmastoon liittyviä muutoksia. Metsäkato, merenpinnan nousu, tulvat ja niin edelleen – konkreettinen data osoittaa vastaansanomattomasti, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut yhteisöihin. Datasta voi myös päätellä, miten yhteisöistä voisi tehdä vahvempia, ja tämä auttaa perustelemaan rahoituksen tarvetta”, kansainyhteisön sihteeristön ilmastonmuutososaston päällikkö UnniKrishnan Nair selittää.

Oxfamin vuonna 2020 julkaiseman raportin (pdf) mukaan vuosina 2017–2018 vain kolme prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta meni pienille kehittyville saarivaltioille. Fidžin hallituksen ja Maailmanpankin yhteisraportissa puolestaan arvioitiin, että maan täytyisi seuraavan vuosikymmenen aikana panostaa 4,5 miljardia dollaria (3,88 miljardia euroa) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

”Hiljakkoin vedimme Fidžillä ilmastorahoituksen ”writeshopin”, työpajan hallituksen virkailijoille ja muille asianosaisille, jotta he osaisivat käyttää CommonSensingin tuottamaa dataa täyttääkseen ilmastorahoitusanomusten monimutkaiset vaatimukset”, Fidžin hallituksen ilmastoneuvonantaja Katherine Cooke sanoo.

Luonnonkatastrofit teknologiailmastonmuutos OseaniaFidži

Lue myös

Naisia telttojen edessä pikkulapset sylissään

Myrskytuhot vaikeuttavat Mosambikin vaalivalmisteluja – Äänestäjien rekisteröiminen pahasti kesken

Keväällä Mosambikiin iskeneet syklonit vaikuttivat yli kahden miljoonan mosambikilaisen elämään. Myrskytuhot ja rahanpuute haittaavat myös lokakuisiin vaaleihin valmistautumista.
Maanjäristystuhoalue Indonesiassa

Yli 220 000 ihmistä on yhä kodittomana Indonesian tsunamin jäljiltä, nyt pelätään tauteja

Sateet vaikeuttavat avustustöitä Indonesiassa. ”Tämä on viimeinen asia, jota tuhannet kotinsa menettäneet, turvakodeissa, evakuointikeskuksissa ja muissa väliaikaismajoituksissa yöpyvät perheet nyt tarvitsisivat”, sanoo paikallisen järjestön edustaja Selina Sumbung.
Maanjäristyksen jälkiä rannalla Indonesiassa

Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä

Kaikki Indonesiaan tulevat avustustarvikkeet kulkevat nyt Indonesian Punaisen Ristin kautta. ”Meillä on kovat paineet saada tilanne haltuun ja tavara lähtemään eteenpäin”, sanoo Punaisen Ristin kansainvälistä avustusoperaatiota johtava suomalainen Andreas von Weissenberg.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.