Uutiset Ruokaturva

Sananvapaus kapenee Venezuelassa – virkamiehet saavat määritellä vihapuheen

Venezuelan hallitus kielsi vihapuheen, mutta keinot arveluttavat asiantuntijoita. Pelkona, on että sananvapaudesta ei pian ole jäljellä rippeitäkään.
Seinään maalattuja kasvoja Venezuelassa
Vihapuheen kieltävä laki nähdään sensuurin välineenä Venezuelassa, jossa väkivalta rehottaa. Vuonna 2011 käydyn kampanjan julisteisiin kuvatut 52 naista olivat menettäneet lapsensa rikollisen väkivallan seurauksena. (Kuva: Fidel Márquez / IPS)

Vihapuheen levittäminen mediassa tai somessa voi tuoda Venezuelassa 20 vuoden vankeustuomion. Näin säädetään uudessa laissa, jonka laillisuuden ja tarkoitusperät maan oppositio kuitenkin kyseenalaistaa.

Laki tuli voimaan marraskuussa, kun se oli hyväksytty perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa, jossa istuu pelkästään presidentti Nicolás Maduron ja hallitsevan sosialistipuolueen kannattajia.

Venezuelan parlamentti, jossa oppositiolla on enemmistö, boikotoi kesällä pidettyjä kansalliskokouksen vaaleja ja pitää koko elintä perustuslain vastaisena.

”Venezuelan hallitus käyttää nyt hienoa tavoitetta vihapuheen torjunnasta välineenä, jonka avulla voidaan suitsia ilmaisunvapautta”, varoittaa Marianela Balbi, joka johtaa Perussa toimivaa sanavapausjärjestöä Ipys Venezuelaa.

Vihaa ei määritelty

Esityksen vihapuheen kieltämisestä teki Maduro, joka on johtanut Venezuelaa vuodesta 2013. Hän yrittää jatkaa edesmenneen edeltäjänsä Hugo Chávezin ”bolivariaanista vallankumousta”, mutta huono taloudenpito ja öljyn hinnan lasku ovat romuttaneet 32 miljoonan asukkaan maan talouden.

Venezuelan vihapuhelain esikuvina ovat Saksassa säädetty ja Ecuadoriin kaavailtu somelaki. Venezuela lisäsi omaansa painotuksen suvaitsevaisuutta suosivan kasvatuksen roolista, kansalliskokouksen puheenjohtaja Delcy Rodríguez selitti.

Venezuelan laki ei kuitenkaan määrittele vihan käsitettä. ”Se jättää virkamiesten arvioitavaksi, mikä on vihapuhetta”, Venezuelan keskusyliopiston entinen dekaani ja juristi Alberto Arteaga sanoo.

Laki voi rajoittaa ilmaisunvapautta vakavasti ja luoda demokratiaan kuulumattoman pelon ilmapiirin, Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission uruguaylainen ilmaisunvapauden asiantuntija Edison Lanza arvioi.

Hänen mukaansa lakiin sisältyvät kohtuuttomat rangaistukset uhkaavat vaientaa Venezuelan viimeisen vapauden tilan eli sosiaalisen median.

Kovat rangaistukset

Laki kieltää kaikki ilmaukset, jotka ihannoivat sotaa tai yllyttävät vihaa kansallisuuden, rodun, etnisyyden, uskonnon, politiikan sekä yhteiskunnallisen tai ideologisen näkökannan pohjalta. Kiellettyä on myös seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin tai minkä tahansa muun syyn käyttäminen syrjinnän, suvaitsemattomuuden tai väkivallan perusteena.

Laki vaatii puolueita karsimaan vihailmaisut ohjelmistaan lakkauttamisen uhalla. Vihaa lietsovia viestimiä ja toimittajia uhkaavat sakot, sulkemiset ja toimilupien menetykset. Sähköisten viestimien ja somen on poistettava lainvastaiset viestit kuudessa tunnissa tai seuraa rangaistus, joka on ankarimmillaan 10–20 vuotta vankeutta.

Lakia toteuttamaan perustetaan 15-jäseninen komissio. Kansalliskokous nimittää komission julkishallintoa – parlamentti pois lukien – ja kolmea kansalaisjärjestöä edustavat jäsenet.

”Uusi laki rakentaa pelon ilmapiiriä. Se kannustaa sensuuriin ja itsesensuuriin ja vertautuu totalitaaristen hallitusten politiikkaan”, ilmaisunvapautta puolustavan Espacio Público -järjestön edustaja Carlos Correa sanoo.

Ruokaturva ruoka Suomen IPS

Sensuuria ja pelottelua

(IPS) -- Venezuelassa on suljettu tänä vuonna 49 viestintä, joista 46 oli radioasemia, alan ammattiliito kertoo. Hugo Chávezin (1999–2013) ja Nicolás Maduron (2013–) valtakausilla sulkemisia on ollut kaikkiaan 148.

Sananvapausjärjestö Espacio Públicon mukaan vuoden 2017 tammi-syyskuussa ilmaisunvapautta loukattiin yhteensä 887 kertaa, kasvua edellisvuodesta oli 259 prosenttia. Listalla on satoja journalisteihin kohdistuneita pelotteluja, uhkailuja ja hyökkäyksiä, joita on tapahtunut varsinkin mielenosoitusten yhteydessä. 83 tapauksessa viestimien toimintaa on rajoitettu ja 157 tapauksessa sensuroitu.

Vuonna 2015 venezuelalaisista pääsi internetiin 61,9 prosenttia, mutta osuus putosi 60 prosenttiin 2016. Kännykkäpeitto oli 102 prosenttia vuonna 2012 mutta 2016 enää 87 prosenttia.

Lue myös

Hymyileviä naisia edessään kuivattuja papuja lautasilla Sambian maaseudulla

Ruokapolitiikan asiatuntijat: EU voisi vähentää siirtolaisuutta ruokaturvaa parantamalla

EU voisi tehdä paljonkin maailman ruokaturvan eteen ja hillitä samalla muuttoliikkeitä, sanoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Tuotannon kasvattamisen sijaan olisi keskityttävä kestävään viljelyyn, lopetettava ylijäämäruuan dumppaus ja laitettava kausityöläisten oikeudet kuntoon.
Perulaisia naisviljelijöitä

Perun naisviljelijät taistelevat roskaruokaa vastaan

Pohjois-Perun naisviljelijät kiertävät antamassa ravitsemusvalistusta ja valmistavat koululaisille muun muassa terveellisiä lounasrasioita. Niillä halutaan korvata kioskien myymät epäterveelliset välipalat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.
Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.
Tyttö istuu kadulla

Afrikasta pois pyrkivät kerääntyvät nyt Beniniin – Cotonou toivottaa tulijat tervetulleiksi

Benin on monille afrikkalaisille välietappi matkalla Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Cotonoussa ei tarvitse pelätä poliisin ahdistelua, mutta ihmissalakuljettajat ovat jo löytäneet paikalle.
Naisia ja lapsia istumassa maassa

"Seuraavan sadekauden jälkeen istutan riisiä" – Orjuudessa eläneet Intian janadit iloitsevat maanomistusoikeudesta

Intian alkuperäisväestöön kuuluvat janadit ovat saaneet odottaa maanomistusoikeuden toteutumista jo parikymmentä vuotta. Paikallinen järjestö auttaa orjuuden kaltaisissa oloissa eläneitä janadeja kohentamaan elinolojaan.