Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.
Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 40 prosenttia perusruoka-aineista ei pääse markkinoille asti, sillä maantiet ovat niin kehnossa kunnossa. Kuvassa Magwin ja Lobonen kaupungit Etelä-Sudanin ja Ugandan rajalla yhdistävä päätie. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

(IPS) -- Etelä-Sudanin eteläosassa asuva Margaret Itto on yksi niistä Afrikan nuorimman valtion monista maanviljelijöistä, jotka ovat investoineet paljon maatalouteen. Hän ei kuitenkaan pääse viemään tuotteitaan pääkaupunki Juban houkutteleville markkinoille, sillä maantiet ovat huonossa kunnossa.

”Teiden kunto tässä maassa on iso haitta. Tuotteiden saaminen tiloilta kauppoihin ja toreille on hyvin hankalaa. Työntekijöideni on monesti täytynyt yöpyä puskassa, koska heidän ajoneuvonsa on juuttunut liejuun”, Itto kertoo.

Muun muassa maapähkinöitä, auringonkukkia, maissia, papuja ja seesamia viljelevä Itto on kärsinyt mittavia sadonkorjuun jälkeisiä menetyksiä, etenkin silloin kun sade on tehnyt maanteistä kulkukelvottomia.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 40 prosenttia perusruoka-aineista ei pääse markkinoille huonojen maanteiden ja muiden esteiden vuoksi. Elintarvikkeiden tuojat ovat käyttäneet syntynyttä kysyntää hyväkseen toimittamalla Afrikan kaupunkeihin kehnolaatuista tuontiruokaa.

”Korkeiden tuotantokustannusten takia paikallisesti tuotettu ruoka on niin kallista, että monet kaupunkilaiset päätyvät kuluttamaan ulkomailta tuotua huonolaatuista ruokaa”, Kenian Kiambun läänin kuvernööri tri James Nyoro sanoo.

Afrikan vauhdikkaasti kasvavat kaupungit ja vuodessa noin 211 miljardin euron kokoiset ruokamarkkinat tarjoaisivat valtavan tilaisuuden mantereen 60 miljoonalle maatilalle. Jotta Afrikan farmarit pystyisivät hyödyntämään sitä, tarvittaisiin kuitenkin investointeja maaseudun tiestöön sekä pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, entistä parempaa urbaanien ruokajärjestelmien hallintaa, ruuan turvallisuuden sääntelyä ja sääntöjen toimeenpanoa.

Ihmisiä vihreällä pellolla.
Margaret Itto (oik.) maapähkinäfarmillaan Etelä-Sudanin Toritissa. Hän on kärsinyt valtavista sadonkorjuun jälkeisistä tappioista aina kun sadonkorjuuaikana on satanut – maantiet ovat menneet sateista niin huonoon kuntoon, ettei tuotteita ole saanut kuljetettua kaupunkiin torimyyntiin. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS)

Kaupunkimaatalouteen kannattaisi investoida

”Covid-19 on altistanut monet ihmiset Afrikan kaupunkialueilla köyhyydelle ja nälälle. Useimmat heistä olivat pätkätyöläisiä, jotka menettivät työnsä koronasulun aikana. Jotkut ovat palanneet maaseudulle, jossa ruuan saaminen on helpompaa. Toisille paluu ei ole vaihtoehto, sillä he ovat alun perin paenneet väkivaltaa tai nälkää”, italialaisen ruoka- ja ravitsemuskeskuksen BCFN:n tutkija Daniele Fattibene selittää.

Fattibene sanoo, että kun kaupungit jatkavat kamppailuaan koronaa vastaan, viranomaisten pitäisi ryhtyä toimiin suojellakseen katuruuan myyjien kaltaisia epävirallisella sektorilla työskenteleviä ihmisiä. Heihin kriisi on vaikuttanut vakavasti.

Fattibenen mielestä Afrikassa kannattaisi investoida kaupunkimaatalouteen. Se lyhentäisi ruokaketjuja ja säästäisi kaupungit äkillisiltä, ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamilta shokeilta.

”Paikallisten viranomaisten kannattaisi tukea pientilallisia osuuskuntien perustamisessa ja kannustaa supermarketteja hankkimaan tuotteensa paikallisesti niiden ulkomailta tuomisen sijaan. Heidän pitäisi ottaa oppia globaalin etelän muilta kaupungeilta, kuten Ecuadorin Quitolta, jolla on tehokkaat urbaanin ruokaturvan suunnitelmat”, Fattibene sanoo.

”Näin olisi mahdollista välttää kaupunkialueiden ruokahätätilat”, hän lisää.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruoka Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 23.9.2020 - 06:50

Kaupunkiviljelyn suosittaminen on vallan viheliäistä antautumista.

Afrikkaan pitää yksinkertaisesti saada paremmat tiet.

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 23.9.2020 - 06:53

Kaupunkiviljelyn suosittaminen on viheliäistä antautumista.

Afrikkaan pitää yksinkertaisesti saada paremmat tiet!

Lue myös

Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta