Uutiset Ruokaturva

Ruokapolitiikan asiatuntijat: EU voisi vähentää siirtolaisuutta ruokaturvaa parantamalla

EU voisi tehdä paljonkin maailman ruokaturvan eteen ja hillitä samalla muuttoliikkeitä, sanoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Tuotannon kasvattamisen sijaan olisi keskityttävä kestävään viljelyyn, lopetettava ylijäämäruuan dumppaus ja laitettava kausityöläisten oikeudet kuntoon.
Hymyileviä naisia edessään kuivattuja papuja lautasilla Sambian maaseudulla
Sambian pääkaupungin Lusakan ulkopuolella sijaitsevassa kylässä asuvat naiset ovat parantaneet perheidensä ruokaturvaa ja elantoa ryhtymällä viljelemään palkokasveja. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Päättäjien on muutettava ajatteluaan radikaalisti ja alettava ottaa huomioon ruokaturvan ja muuttoliikkeiden välinen yhteys. Näin vaatii kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka aloitti kampanjansa kesäkuussa Brysselissä.

”Kolmannes kaikesta ruuasta menee maailmassa hukkaan, lähes miljardi ihmistä kärsii nälkää ja samaan aikaan 650 miljoonaa on merkittävästi ylipainoisia. Tilanteen korjaamiseksi on yhdistettävä nopeasti eri tahojen voimat”, hankkeeseen osallistuvan Centre for European Policy Studies -laitoksen tutkija Andrea Renda sanoo.

”Meidän on kyettävä ruokkimaan yhdeksän miljardia ihmistä 30 vuoden kuluttua, mutta samaan aikaan viljelykelpoinen ala kutistuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Saharan autiomaa on kasvanut kymmenen prosenttia kymmenessä vuodessa, ja kuivuus leviää Espanjan ja Italian eteläosiin. Miten ratkaisemme yhtälön?” MacroGeo-tutkimuslaitoksen johtaja Lucio Caraciolo kysyy.

Yhä useampi lähtee pakoon

MacroGeon tuore tutkimus käsittelee Välimeren yli tapahtuvan muuttoliikkeen ja Afrikan ruokaturvan välistä yhteyttä.

Se viittaa Maailman ruokaohjelman WFP:n laskelmaan, jonka mukaan pakoon lähtevien määrä kasvaa tasaisesti konfliktin pitkittyessä ja ruokaturvan heiketessä.

”Kasvuluvut – 0,4 ja 1,9 prosenttia – eivät kuulosta suurilta, mutta 50 miljoonan asukkaan maassa puhutaan jo miljoonasta pakolaisesta vuodessa”, Maailman ruokaohjelman (WFP) apulaispääjohtaja Valerie Guarnieri huomauttaa.

Asiantuntijat patistavat YK:n jäsenmaita ottamaan mallia kansainvälisestä ilmastopaneelista ja perustamaan vastaavan elimen ratkomaan ruoka- ja ravitsemusongelmia.

EU:n dumppaus kuriin

Euroopan unionia neuvotaan luopumaan maatalouspolitiikasta, joka tähtää yksinomaan tuotannon kasvattamiseen. Sen sijaan pitäisi keskittyä varmistamaan kaikille terveellinen, ravitseva ja kohtuuhintainen ruokavalio.

”Nykyisin kaksi kolmasosaa EU:n maataloustuista ei liity mitenkään kestävään kehitykseen”, Renda huomauttaa.

MacroGeon Caraciolo valittaa, että EU:lta puuttuu strategia siirtolaisuuden käsittelyssä, ”puhumattakaan siitä, miten ruokapolitiikalla voitaisiin auttaa asiaa.”

EU:n ylijäämäruuan dumppausta Afrikkaan on syytetty nälänhätien, ruokaturvan heikkenemisen ja siirtolaisuuden taustatekijäksi.

Maatalouskomissaari Phil Hogan vakuuttaa, että vuosille 2021–2027 laadittu EU:n uusi maatalouslinjaus vähentää ylijäämäruuan tuotantoa ja tarvetta viedä sitä kehitysmaihin. Samalla poistetaan tuonnin esteitä köyhien maiden tuotteilta, hän sanoo.

Työehdot kuntoon Euroopassa

Kestävälle ruuantuotannolle omistautunut italialainen Barrillan ruoka- ja ravitsemuskeskus (BCFN)  kehottaa kiinnittämään huomiota myös paperittomien siirtolaisten hyväksikäyttöön Euroopan maataloudessa. Epäeettisten käytäntöjen kitkemiseksi tarvittaisiin sen mukaan EU-rahasto.

”Etelä-Euroopan maatalous ei tule toimeen ilman siirtolaisia, joten on normalisoitava heidän tilanteensa ja kunnioitettava heidän oikeuksiaan”, Caraciolo sanoo.

MacroGeon raportti ehdottaa mallia, jossa kausityöläiset voivat tulla Eurooppaan töihin ja palata sesongin päätyttyä kotimaahansa.

”Tarkoituksena on vähentää sääntelemätöntä taloudellista siirtolaisuutta, varmistaa työntekijöille lainmukaiset olot ja mahdollisuus palata samoille maatiloille, mikä lisää toiminnan tehokkuutta.”

Kampanjointi kestävän ruokapolitiikan puolesta jatkuu syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.

Ruokaturva maatalousruokasiirtolaisuusEUravinto/aliravitsemusilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.
Kasvishampurilainen lähikuvassa

Ennuste: Suurin osa lihatuotteista korvataan vuoteen 2040 mennessä keinolihalla ja vegaanisilla korvikkeilla

Konsulttiyhtiön arvion mukaan ”lihaton” liha on valtaamassa alaa lihateollisuudelta muun muassa ympäristötietoisuuden kasvun takia. Se tarkoittaa hyviä uutisia sekä kasvis- että sekasyöjille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.