Uutiset Ruokaturva

Ruokapolitiikan asiatuntijat: EU voisi vähentää siirtolaisuutta ruokaturvaa parantamalla

EU voisi tehdä paljonkin maailman ruokaturvan eteen ja hillitä samalla muuttoliikkeitä, sanoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Tuotannon kasvattamisen sijaan olisi keskityttävä kestävään viljelyyn, lopetettava ylijäämäruuan dumppaus ja laitettava kausityöläisten oikeudet kuntoon.
Hymyileviä naisia edessään kuivattuja papuja lautasilla Sambian maaseudulla
Sambian pääkaupungin Lusakan ulkopuolella sijaitsevassa kylässä asuvat naiset ovat parantaneet perheidensä ruokaturvaa ja elantoa ryhtymällä viljelemään palkokasveja. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Päättäjien on muutettava ajatteluaan radikaalisti ja alettava ottaa huomioon ruokaturvan ja muuttoliikkeiden välinen yhteys. Näin vaatii kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka aloitti kampanjansa kesäkuussa Brysselissä.

”Kolmannes kaikesta ruuasta menee maailmassa hukkaan, lähes miljardi ihmistä kärsii nälkää ja samaan aikaan 650 miljoonaa on merkittävästi ylipainoisia. Tilanteen korjaamiseksi on yhdistettävä nopeasti eri tahojen voimat”, hankkeeseen osallistuvan Centre for European Policy Studies -laitoksen tutkija Andrea Renda sanoo.

”Meidän on kyettävä ruokkimaan yhdeksän miljardia ihmistä 30 vuoden kuluttua, mutta samaan aikaan viljelykelpoinen ala kutistuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Saharan autiomaa on kasvanut kymmenen prosenttia kymmenessä vuodessa, ja kuivuus leviää Espanjan ja Italian eteläosiin. Miten ratkaisemme yhtälön?” MacroGeo-tutkimuslaitoksen johtaja Lucio Caraciolo kysyy.

Yhä useampi lähtee pakoon

MacroGeon tuore tutkimus käsittelee Välimeren yli tapahtuvan muuttoliikkeen ja Afrikan ruokaturvan välistä yhteyttä.

Se viittaa Maailman ruokaohjelman WFP:n laskelmaan, jonka mukaan pakoon lähtevien määrä kasvaa tasaisesti konfliktin pitkittyessä ja ruokaturvan heiketessä.

”Kasvuluvut – 0,4 ja 1,9 prosenttia – eivät kuulosta suurilta, mutta 50 miljoonan asukkaan maassa puhutaan jo miljoonasta pakolaisesta vuodessa”, Maailman ruokaohjelman (WFP) apulaispääjohtaja Valerie Guarnieri huomauttaa.

Asiantuntijat patistavat YK:n jäsenmaita ottamaan mallia kansainvälisestä ilmastopaneelista ja perustamaan vastaavan elimen ratkomaan ruoka- ja ravitsemusongelmia.

EU:n dumppaus kuriin

Euroopan unionia neuvotaan luopumaan maatalouspolitiikasta, joka tähtää yksinomaan tuotannon kasvattamiseen. Sen sijaan pitäisi keskittyä varmistamaan kaikille terveellinen, ravitseva ja kohtuuhintainen ruokavalio.

”Nykyisin kaksi kolmasosaa EU:n maataloustuista ei liity mitenkään kestävään kehitykseen”, Renda huomauttaa.

MacroGeon Caraciolo valittaa, että EU:lta puuttuu strategia siirtolaisuuden käsittelyssä, ”puhumattakaan siitä, miten ruokapolitiikalla voitaisiin auttaa asiaa.”

EU:n ylijäämäruuan dumppausta Afrikkaan on syytetty nälänhätien, ruokaturvan heikkenemisen ja siirtolaisuuden taustatekijäksi.

Maatalouskomissaari Phil Hogan vakuuttaa, että vuosille 2021–2027 laadittu EU:n uusi maatalouslinjaus vähentää ylijäämäruuan tuotantoa ja tarvetta viedä sitä kehitysmaihin. Samalla poistetaan tuonnin esteitä köyhien maiden tuotteilta, hän sanoo.

Työehdot kuntoon Euroopassa

Kestävälle ruuantuotannolle omistautunut italialainen Barrillan ruoka- ja ravitsemuskeskus (BCFN)  kehottaa kiinnittämään huomiota myös paperittomien siirtolaisten hyväksikäyttöön Euroopan maataloudessa. Epäeettisten käytäntöjen kitkemiseksi tarvittaisiin sen mukaan EU-rahasto.

”Etelä-Euroopan maatalous ei tule toimeen ilman siirtolaisia, joten on normalisoitava heidän tilanteensa ja kunnioitettava heidän oikeuksiaan”, Caraciolo sanoo.

MacroGeon raportti ehdottaa mallia, jossa kausityöläiset voivat tulla Eurooppaan töihin ja palata sesongin päätyttyä kotimaahansa.

”Tarkoituksena on vähentää sääntelemätöntä taloudellista siirtolaisuutta, varmistaa työntekijöille lainmukaiset olot ja mahdollisuus palata samoille maatiloille, mikä lisää toiminnan tehokkuutta.”

Kampanjointi kestävän ruokapolitiikan puolesta jatkuu syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.

Ruokaturva maatalousruokasiirtolaisuusEUravinto/aliravitsemusilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Nainen pakkaa ruoka-apua Somaliassa

Järjestö: Lähes 600 000 lasta voi kuolla konfliktialueilla nälkään

Nälkäisten määrän kasvu, vaikeudet avun toimittamisessa ja järjestöjen krooninen rahapula uhkaavat lisätä lasten kuolemia tänä vuonna, varoittaa Pelastakaa Lapset.
Vehnäpelto

Tutkimus: Hiilidioksidipäästöt heikentävät ruuan ravintoarvoja – raudan, proteiinin ja sinkin puute voi tulevaisuudessa yleistyä

Ilmastonmuutos pienentää viljasatoja, mutta se vaikuttaa ruokaan myös toisella tavalla: kasvavat hiilidioksidipäästöt voivat vähentää ruuan ravinteikkuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.