Uutiset Ruokaturva

Ruokapolitiikan asiatuntijat: EU voisi vähentää siirtolaisuutta ruokaturvaa parantamalla

EU voisi tehdä paljonkin maailman ruokaturvan eteen ja hillitä samalla muuttoliikkeitä, sanoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Tuotannon kasvattamisen sijaan olisi keskityttävä kestävään viljelyyn, lopetettava ylijäämäruuan dumppaus ja laitettava kausityöläisten oikeudet kuntoon.
Hymyileviä naisia edessään kuivattuja papuja lautasilla Sambian maaseudulla
Sambian pääkaupungin Lusakan ulkopuolella sijaitsevassa kylässä asuvat naiset ovat parantaneet perheidensä ruokaturvaa ja elantoa ryhtymällä viljelemään palkokasveja. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Päättäjien on muutettava ajatteluaan radikaalisti ja alettava ottaa huomioon ruokaturvan ja muuttoliikkeiden välinen yhteys. Näin vaatii kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka aloitti kampanjansa kesäkuussa Brysselissä.

”Kolmannes kaikesta ruuasta menee maailmassa hukkaan, lähes miljardi ihmistä kärsii nälkää ja samaan aikaan 650 miljoonaa on merkittävästi ylipainoisia. Tilanteen korjaamiseksi on yhdistettävä nopeasti eri tahojen voimat”, hankkeeseen osallistuvan Centre for European Policy Studies -laitoksen tutkija Andrea Renda sanoo.

”Meidän on kyettävä ruokkimaan yhdeksän miljardia ihmistä 30 vuoden kuluttua, mutta samaan aikaan viljelykelpoinen ala kutistuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Saharan autiomaa on kasvanut kymmenen prosenttia kymmenessä vuodessa, ja kuivuus leviää Espanjan ja Italian eteläosiin. Miten ratkaisemme yhtälön?” MacroGeo-tutkimuslaitoksen johtaja Lucio Caraciolo kysyy.

Yhä useampi lähtee pakoon

MacroGeon tuore tutkimus käsittelee Välimeren yli tapahtuvan muuttoliikkeen ja Afrikan ruokaturvan välistä yhteyttä.

Se viittaa Maailman ruokaohjelman WFP:n laskelmaan, jonka mukaan pakoon lähtevien määrä kasvaa tasaisesti konfliktin pitkittyessä ja ruokaturvan heiketessä.

”Kasvuluvut – 0,4 ja 1,9 prosenttia – eivät kuulosta suurilta, mutta 50 miljoonan asukkaan maassa puhutaan jo miljoonasta pakolaisesta vuodessa”, Maailman ruokaohjelman (WFP) apulaispääjohtaja Valerie Guarnieri huomauttaa.

Asiantuntijat patistavat YK:n jäsenmaita ottamaan mallia kansainvälisestä ilmastopaneelista ja perustamaan vastaavan elimen ratkomaan ruoka- ja ravitsemusongelmia.

EU:n dumppaus kuriin

Euroopan unionia neuvotaan luopumaan maatalouspolitiikasta, joka tähtää yksinomaan tuotannon kasvattamiseen. Sen sijaan pitäisi keskittyä varmistamaan kaikille terveellinen, ravitseva ja kohtuuhintainen ruokavalio.

”Nykyisin kaksi kolmasosaa EU:n maataloustuista ei liity mitenkään kestävään kehitykseen”, Renda huomauttaa.

MacroGeon Caraciolo valittaa, että EU:lta puuttuu strategia siirtolaisuuden käsittelyssä, ”puhumattakaan siitä, miten ruokapolitiikalla voitaisiin auttaa asiaa.”

EU:n ylijäämäruuan dumppausta Afrikkaan on syytetty nälänhätien, ruokaturvan heikkenemisen ja siirtolaisuuden taustatekijäksi.

Maatalouskomissaari Phil Hogan vakuuttaa, että vuosille 2021–2027 laadittu EU:n uusi maatalouslinjaus vähentää ylijäämäruuan tuotantoa ja tarvetta viedä sitä kehitysmaihin. Samalla poistetaan tuonnin esteitä köyhien maiden tuotteilta, hän sanoo.

Työehdot kuntoon Euroopassa

Kestävälle ruuantuotannolle omistautunut italialainen Barrillan ruoka- ja ravitsemuskeskus (BCFN)  kehottaa kiinnittämään huomiota myös paperittomien siirtolaisten hyväksikäyttöön Euroopan maataloudessa. Epäeettisten käytäntöjen kitkemiseksi tarvittaisiin sen mukaan EU-rahasto.

”Etelä-Euroopan maatalous ei tule toimeen ilman siirtolaisia, joten on normalisoitava heidän tilanteensa ja kunnioitettava heidän oikeuksiaan”, Caraciolo sanoo.

MacroGeon raportti ehdottaa mallia, jossa kausityöläiset voivat tulla Eurooppaan töihin ja palata sesongin päätyttyä kotimaahansa.

”Tarkoituksena on vähentää sääntelemätöntä taloudellista siirtolaisuutta, varmistaa työntekijöille lainmukaiset olot ja mahdollisuus palata samoille maatiloille, mikä lisää toiminnan tehokkuutta.”

Kampanjointi kestävän ruokapolitiikan puolesta jatkuu syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.

Ruokaturva maatalousruokasiirtolaisuusEUravinto/aliravitsemusilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Kaksi lasta härkien kanssa riisipellolla Vietnamissa

Raportti: Nälkäisten määrän väheneminen hidastunut Aasiassa – ”Valtava inhimillinen menetys”

Aliravittujen määrän väheneminen on lähes pysähtynyt Aasiassa, mutta samaan aikaan myös lasten ylipaino kasvaa nopeammin kuin missään muualla maailmassa, selviää tuoreesta raportista.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.