Uutiset Ruokaturva

Ruoan hinta jatkaa nousuaan – Kasviöljyjen hinnat ovat kaksinkertaistuneet parissa vuodessa

Maapallon kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ruokaa. Samalla maataloudessa olisi tärkeää siirtyä pois fossiilisista polttoaineista, sillä ruoan tuotantoon ja jakeluun käytetään jopa 30 prosenttia koko maailman energiasta.
Mies ja nainen tekevät ostoksia vihanneskauppiaan luona.
Pariskunta ruokaostoksilla Malesian Kota Bharussa. (Kuva: Alex Hudson / Unsplash.com / Unsplash License)

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n hintaindeksin mukaan elintarvikkeet ovat nyt kalliimpia kuin kertaakaan sitten vuoden 2011 heinäkuun.

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet parin viime vuoden aikana huomattavan nopeasti. Hintojen nousua on tapahtunut kautta linjan, mutta erityisen jyrkästi ovat nousseet kasviöljyjen hinnat, jotka ovat yli kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ja inflaatiokehitys huomioiden ruoka on ollut kalleimmillaan 1970-luvun puolivälissä. Silloisesta huipusta hinnat laskivat vähitellen aina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen hintakehitys onkin ollut melkoista vuoristorataa, mutta kahden viime vuoden ajan on menty jyrkkää ylämäkeä.

Ruoan kallistumisen taustalla on useita tekijöitä. Koronapandemia on johtanut eri puolilla maailmaa työvoimapulaan maataloudessa. Kasviöljyjen osalta hintapyrähdykseen vaikuttaa myös se, että niillä on ryhdytty yhä enemmän korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Lisäksi huonot sääolot ovat vaikuttaneet satoihin tietyillä alueilla.

Samalla maapallon väkiluku kasvaa noin 200 000 ihmisellä joka ikinen päivä, joten ruoan kysyntä ei ole ainakaan vähenemässä.

Syömisestä on vaikea tinkiä, joten hintojen kohoamisella on välitön vaikutus lukuisten pieni- ja keskituloisten ihmisten elämään.

Ruoka vie 30 prosenttia kaikesta energiasta

Ruoka on myös merkittävä ympäristökysymys. Glasgow'n ilmastokokouksessa julkaistun FAO:n raportin (pdf) mukaan ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus vievät noin 30 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta.

Globaalisti ruoantuotannon energiankulutus on kasvanut yli viidenneksellä vuosituhannen alusta lähtien. Lisääntyneen energiankulutuksen syynä on ennen kaikkea Aasian maissa tapahtunut maatalouden koneellistuminen: yhä useammalla maatilalla on otettu käyttöön keinokastelujärjestelmiä, maatalouskoneita ja teollisia lannoitteita.

Ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutusten pienentämiseen on useita keinoja. Kuluttajalle helpoin keino on lihansyönnin vähentäminen, joka on Suomessakin noussut agendalle esimerkiksi Helsingin kaupungin päätettyä lopettaa lihan tarjoamisen useimmissa tilaisuuksissaan.

Ruoantuotannossa taas keskeistä olisi siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin. FAO:n raportin mukaan yksi tärkeä innovaatio ovat aurinkoenergialla toimivat kastelujärjestelmät, jotka mahdollistavat paremmat sadot pelkkään sadeveteen turvautumiseen verrattuna. Esimerkiksi Intiassa aurinkovoimalla toimivat kastelujärjestelmät ovat lisänneet maanviljelijöiden tuloja jopa puolella.

Myös ruokahävikin vähentäminen on tärkeää, sillä noin 14 prosenttia maailmalla tuotetusta ruoasta pilaantuu tai tuhoutuu ennen kuin se ehtii kauppaan asti. Etelän kehittyvissä maissa suhdeluku on paljon korkeampi, koska ilmasto on niissä lämpimämpi eikä elintarvikkeiden kylmäsäilytyksestä pystytä huolehtimaan samalla tavalla kuin kehittyneissä maissa.

Ruokahävikin vähentäminen edellyttää viilennettyjen säilytystilojen ja kuljetusautojen rakentamista, mikä taas johtaa energian tarpeen kasvamiseen. Uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen on tärkeää myös tästä syystä.

Ruokaturva maatalousruoka

Lue myös

Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.