Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Rohingya-naisten elämää Bangladeshin pakolaisleirillä: Vessassa käyntikin pelottaa

Likainen vesi ja surkeat vessat vaikeuttavat etenkin naisten elämää pakolaisleirillä. ”Naisille ja miehille ei ole erillisiä käymälöitä, eikä niissä ole valoja. Ne ovat myös kaukana asumuksista, eivätkä tarjoa pienintäkään yksityisyyttä”, kertoo YK:n pakolaisjärjestön edustaja Shouvik Das.
Epäkunnossa oleva pumppukaivo Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa.
Epäkunnossa oleva pumppukaivo Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa. (Kuva: Sohara Mehroze Shachi / IPS)

(IPS) -- Pakolaisleirissä elävä Afia panee ämpärinsä jonon jatkoksi niin kuin hän tekee joka aamu. Kerran hän erehtyi laittamaan jonoon neljä vesiastiaa ja jättämään vielä väliin tilaa yhdelle ylimääräiselle.

Toinen pakolaisnainen näki Afian toimet ja potkaisi tämän astiat nurin. Se riitti sytyttämään raivoisan riidan. Illalla naisen poikaystävä tuli Afian asuntoon ja pahoinpiteli häntä.

Afia ei ole yksi niistä puolesta miljoonasta rohingyasta, jotka ovat paenneet Myanmarista elokuun jälkeen. Hän on asunut leirillä vuosia tuhansien muiden pakolaisten tavoin.

Leireillä avustusten ja veden hakemisen hoitavat yleensä miehet. Naiset lähtevät asialle vasta silloin, jos miestä ei ole tarjolla. Afian mies lähti kolme vuotta sitten etsimään töitä Malesiasta, eikä hänestä ole kuulunut sen jälkeen mitään. Afian on tultava toimeen omillaan leirillä, jossa vesipula kuumentaa pakolaisten tunteita ja saa aikaan yhteenottoja.

Pumppukaivojakin leiriltä löytyy, mutta monet niistä ovat epäkunnossa tai liian matalia, eikä niistä saa enää vettä.

Vessat ja vesipisteet vieretysten

Naisten koettelemukset eivät jää vedenhakuun. Ulkokäymälöiden puute on suuri ongelma, jota tulijoiden suuri määrä – 624 000 ihmistä elokuun jälkeen – on pahentanut entisestään. Pakolaiset ovat myös rakentaneet omatoimisesti asumuksia, joista vesi ja vessa kuitenkin puuttuvat.

”Naisille ja miehille ei ole erillisiä käymälöitä, eikä niissä ole valoja. Ne ovat myös kaukana asumuksista, eivätkä tarjoa pienintäkään yksityisyyttä”, selittää Shouvik Das YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Bangladeshin osastosta. ”Joskus naispakolaiset eivät halua ottaa vastaan tuomaamme ruoka-apua, koska syötyään heidän täytyy käydä huussissa ja se on pelottavaa.”

Kansalaisjärjestöt ovat rakentaneet leireille pumppukaivoja ja ulkohuusseja, mutta eivät ole aina jättäneet tarpeeksi tilaa niiden väliin.

”Hiljakkoin WHO:n tekemässä tutkimuksessa selvisi, että yli 60 prosenttia leirien vesilähteistä on E-colin saastuttamia. Saastuminen on yleensä seurausta siitä, että pintavesikaivot on sijoitettu alle kymmenen metrin päähän huusseista”, kertoo IOM:n tiedottaja Olivia Headon.

Heikon hygienian vuoksi tartuntatautien riski on suuri. Moni leirille tulija kantaa hepatiittia tai poliovirusta. Yhdessä huonon käymälätilanteen ja puutteellisen vesihuollon kanssa se lisää tartuntatautien leviämisriskiä.

Kuukautissuojana käytettyä pumpulia kuivumassa pesun jälkeen asumuksen katolla Kutupalongin leirillä.
Kuukautissuojana käytettyä pumpulia kuivumassa pesun jälkeen asumuksen katolla Kutupalongin leirillä. (Kuva: Umer Alman Khan / IPS)

Kuukautiset sitovat naiset kotiin

Puutteellinen hygienia ja vesipula haittaavat erityisesti naisten elämää. Vaikeinta on kuukautisten aikana, jolloin suurin osa naisista käyttää kuukautissuojana likaisessa vedessä pestyjä kangasrättejä tai pumpulia. Alkeelliset tai kokonaan puuttuvat siteet ja tamponit altistavat tulehduksille ja ihosairauksille. Ne vaikuttavat myös naisten liikkumiseen.

”Naiset ja tytöt rajoittavat liikkumistaan häirinnän, kidnappauksen tai ihmiskaupan uhriksi joutumisen pelon lisäksi myös siksi, että heiltä puuttuvat asianmukaiset vaatteet ja terveyssiteet”, UNHCR:n hiljakkoin julkaisemassa raportissa todetaan.

Osalle pakolaisista nykyaikaiset kuukautissuojat ovat täysin tuntemattomia. Kun avustusjärjestöt lisäsivät kuukautissuojia hygieniapakkauksiinsa, naiset eivät tienneet niiden tarkoitusta.

”Jotkut heistä laittoivat terveyssiteen kasvoilleen, koska eivät yksinkertaisesti tienneet, mitä niillä pitäisi tehdä”, sanoo Lailufar Yasmin, pakolaisten kanssa leirillä työskennellyt BRAC-yliopiston professori toteaa. ”Jos ihmiset eivät tiedä mitä tehdä tarjoamallasi avulla, se ei toimi. Haaskaat vain rahojasi.”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus genderpakolaisetvesi ja viemäröintiterveys BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Nainen katsoo koristeltua raja-aitaa Meksikossa

Meksiko avasi rajansa siirtolaisille – Tulijat saavat vuoden oleskeluluvan ja mahdollisuuden tehdä töitä

Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen