Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Rohingya-naisten elämää Bangladeshin pakolaisleirillä: Vessassa käyntikin pelottaa

Likainen vesi ja surkeat vessat vaikeuttavat etenkin naisten elämää pakolaisleirillä. ”Naisille ja miehille ei ole erillisiä käymälöitä, eikä niissä ole valoja. Ne ovat myös kaukana asumuksista, eivätkä tarjoa pienintäkään yksityisyyttä”, kertoo YK:n pakolaisjärjestön edustaja Shouvik Das.
Epäkunnossa oleva pumppukaivo Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa.
Epäkunnossa oleva pumppukaivo Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa. (Kuva: Sohara Mehroze Shachi / IPS)

(IPS) -- Pakolaisleirissä elävä Afia panee ämpärinsä jonon jatkoksi niin kuin hän tekee joka aamu. Kerran hän erehtyi laittamaan jonoon neljä vesiastiaa ja jättämään vielä väliin tilaa yhdelle ylimääräiselle.

Toinen pakolaisnainen näki Afian toimet ja potkaisi tämän astiat nurin. Se riitti sytyttämään raivoisan riidan. Illalla naisen poikaystävä tuli Afian asuntoon ja pahoinpiteli häntä.

Afia ei ole yksi niistä puolesta miljoonasta rohingyasta, jotka ovat paenneet Myanmarista elokuun jälkeen. Hän on asunut leirillä vuosia tuhansien muiden pakolaisten tavoin.

Leireillä avustusten ja veden hakemisen hoitavat yleensä miehet. Naiset lähtevät asialle vasta silloin, jos miestä ei ole tarjolla. Afian mies lähti kolme vuotta sitten etsimään töitä Malesiasta, eikä hänestä ole kuulunut sen jälkeen mitään. Afian on tultava toimeen omillaan leirillä, jossa vesipula kuumentaa pakolaisten tunteita ja saa aikaan yhteenottoja.

Pumppukaivojakin leiriltä löytyy, mutta monet niistä ovat epäkunnossa tai liian matalia, eikä niistä saa enää vettä.

Vessat ja vesipisteet vieretysten

Naisten koettelemukset eivät jää vedenhakuun. Ulkokäymälöiden puute on suuri ongelma, jota tulijoiden suuri määrä – 624 000 ihmistä elokuun jälkeen – on pahentanut entisestään. Pakolaiset ovat myös rakentaneet omatoimisesti asumuksia, joista vesi ja vessa kuitenkin puuttuvat.

”Naisille ja miehille ei ole erillisiä käymälöitä, eikä niissä ole valoja. Ne ovat myös kaukana asumuksista, eivätkä tarjoa pienintäkään yksityisyyttä”, selittää Shouvik Das YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Bangladeshin osastosta. ”Joskus naispakolaiset eivät halua ottaa vastaan tuomaamme ruoka-apua, koska syötyään heidän täytyy käydä huussissa ja se on pelottavaa.”

Kansalaisjärjestöt ovat rakentaneet leireille pumppukaivoja ja ulkohuusseja, mutta eivät ole aina jättäneet tarpeeksi tilaa niiden väliin.

”Hiljakkoin WHO:n tekemässä tutkimuksessa selvisi, että yli 60 prosenttia leirien vesilähteistä on E-colin saastuttamia. Saastuminen on yleensä seurausta siitä, että pintavesikaivot on sijoitettu alle kymmenen metrin päähän huusseista”, kertoo IOM:n tiedottaja Olivia Headon.

Heikon hygienian vuoksi tartuntatautien riski on suuri. Moni leirille tulija kantaa hepatiittia tai poliovirusta. Yhdessä huonon käymälätilanteen ja puutteellisen vesihuollon kanssa se lisää tartuntatautien leviämisriskiä.

Kuukautissuojana käytettyä pumpulia kuivumassa pesun jälkeen asumuksen katolla Kutupalongin leirillä.
Kuukautissuojana käytettyä pumpulia kuivumassa pesun jälkeen asumuksen katolla Kutupalongin leirillä. (Kuva: Umer Alman Khan / IPS)

Kuukautiset sitovat naiset kotiin

Puutteellinen hygienia ja vesipula haittaavat erityisesti naisten elämää. Vaikeinta on kuukautisten aikana, jolloin suurin osa naisista käyttää kuukautissuojana likaisessa vedessä pestyjä kangasrättejä tai pumpulia. Alkeelliset tai kokonaan puuttuvat siteet ja tamponit altistavat tulehduksille ja ihosairauksille. Ne vaikuttavat myös naisten liikkumiseen.

”Naiset ja tytöt rajoittavat liikkumistaan häirinnän, kidnappauksen tai ihmiskaupan uhriksi joutumisen pelon lisäksi myös siksi, että heiltä puuttuvat asianmukaiset vaatteet ja terveyssiteet”, UNHCR:n hiljakkoin julkaisemassa raportissa todetaan.

Osalle pakolaisista nykyaikaiset kuukautissuojat ovat täysin tuntemattomia. Kun avustusjärjestöt lisäsivät kuukautissuojia hygieniapakkauksiinsa, naiset eivät tienneet niiden tarkoitusta.

”Jotkut heistä laittoivat terveyssiteen kasvoilleen, koska eivät yksinkertaisesti tienneet, mitä niillä pitäisi tehdä”, sanoo Lailufar Yasmin, pakolaisten kanssa leirillä työskennellyt BRAC-yliopiston professori toteaa. ”Jos ihmiset eivät tiedä mitä tehdä tarjoamallasi avulla, se ei toimi. Haaskaat vain rahojasi.”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus genderpakolaisetvesi ja viemäröintiterveys BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Henkilö kahden korin kanssa takaapäin kuvattuna

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.